Sinä Olet Luoja

  Aina kun tuomitsemme, opimme jotain itsestämme ja elämästä. Jos valelääkäri parantaa sinut, etkä tiennyt ennen paranemistasi, että hän oli valelääkäri, niin oliko tuo valelääkäri "vaarallinen" vai "hyödyllinen"? Aivan. Hän oli hyödyllinen, koska hän sai sinut uskomaan paranemiseen ja siksi paranit (plasebovaikutus). Sama pätee "henkiparantajiin" ja "vaihtoehtohoitoja" tekeviin ihmisiin. Ei koiraakaan tuomita "puoskariksi", jos koira ilahduttaa ihmisiä. Jos toimittaja keksii itse juttuja, vaikka hänen pitäisi dokumentoida "todellisia tapahtumia", niin onko tuollainen toimittaja vastuuton ja moraaliton? Yleisen mielipiteen mukaan hän saattaa olla moraaliton, mutta se että närkästymme, kertoo vain siitä, että "oikeaa versiota todellisuudesta" ei ole olemassa. Moraalittomiksi voidaan aivan yhtä hyvin tuomita sellaiset "totuudesta kertovat" toimittajat, jotka sota-alueella raportoidessaan lietsovat vihaa esim.

  Kaikki, mitä elämässäsi koet on peilikuva eli heijastus sinusta itsestäsi. Elämäsi muuttuu siis paremmaksi välitttömästi, kun alat arvostaa itseäsi eli näet itsesi arvokkaana ja hyvänä. Siksi pienet lapset usein rakastavat elämää ja nauttivat hetkestä. Heillä on vielä luontainen kyky rakastaa itseään. Jos lapsi turhautuu, hän vaikuttaa hyvin vihaiselta, mutta viha kertoo vain siitä, että lapsi ei vielä ole TURTUNUT kokemaan tylsää ja toivotonta elämää! Hän tietää olevansa kaikkivoipa.

  Miten pitäisi suhtautua sellaisiin raamatunjakeisiin, joissa profeetta Jeesus väittää olevansa "tie, totuus ja elämä". Esim. Joh 14: "Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin." Olen sitä mieltä, että noihin ihan arkisiin ja käytännönläheisiin, henkisen (buddhalaisen) opettajan vetovoiman laista ja tietoisesta luomisesta (magiikasta) kertoviin sanoihin on kiinnitetty kohtuuttoman paljon huomiota. Jeesuksen asema henkisenä opettajana on siis "melodramatisoitu", ja luultavasti vastoin tuon profeetan omaa tahtoa ja tarkoitusta. Ja näin on tehty siksi, että Jeesuksen legenda "pyhitettiin" jo ajanlaskumme alkuvuosisatoina, vaikka hän oli ihan tavallinen shamanisti ja vetovoiman lain tuntija (itse en usko, että hän edes kuoli ristillä, esim. Pyhän Issan tarina on paljon uskottavampi). Jeesuksen oppi muutettiin siis käytännöllisestä shamanistisesta ja buddhalaisesta opista monoteistiseksi

  Miksi epäilet joskus, että joku kokemus on "liian hyvää ollakseen totta"? Mitä tarkoittaa, jos "varoituskellot soivat" mielessäsi? Epäilys eli negatiivinen tunne kertoo joko siitä, että et itse ole valmis manifestoimaan tuota hyvää asiaa (tunnetilasi on matala, jolloin et usko siihen, mitä voisit kokea) TAI olet intuitiotilassa ja intuitiosi kertoo, että havaitsemasi asia ei olekaan toiveesi kaltainen, vaan ainoastaan näyttää siltä - "moni kakkku päältä kaunis". Moni toiveikas ihminen pettyy kokemiinsa asioihin ja muihin ihmisiin siksi, etttä toiveikkuus ei ole uskomista eikä tietämistä vaan haluamista. Myös innostus voi saada meidät tekemään vääriä valintoja, sillä innostuneina olemme usein toiveikkaita. Voimme siis kokea inspiraatioita toimia ja tehdä valintoja missä tunnetaajuustilassa tahansa. Siksi myös kostaminen tuntuu monen vihaisen ihmisen mielestä "hyvältä idealta", koska kostonhimo on korkeampi tunnetila kuin viha. Elämässä siis kaik

  Raivostuttaako sinua ajatus siitä, että todellinen olemuksesi on sitä iloisempi, mitä ahdistuneempi sinä olet? Ahdistavat ajatuksesi nimittäin kirjaimellisesti kohottavat todellisen olemuksesi värähtelytaajuutta (ei-toivottu luo toivottua). Hyvä!! Suutu! Vapaudut ahdistuksestasi välittömästi, kun suutut. Viha on voiman tunne. Älä kuitenkaan jää katkerana syyttelemään tuota korkeampaa olemustasi, ikään kuin se olisi erillinen osa sinua (kuten "jumaliin" uskovat usein tekevät) - sillä sinä OLET tuo ikuisesti haltioitunut, kaikkivoipa henkiolemus. Jos sinusta ei juuri nyt tunnu siltä, niin negatiivinen tunteesi johtuu pelkästään siitä, että minuutesi kokee parhaillaan erillisyysharhaa. Vapaudu harhasta, niin löydät oman voimasi. Muista, että ainoa asia, mitä voit elämässäsi koskaan kontrolloida, on oma tunnetilasi ja omat ajatuksesi juuri nyt. Älä siis yritä kontrolloida olosuhteita äläkä muita ihmisiä, jos olet tyytymätön elämääsi. Toivomasi muutos tapahtuu välittömästi, kun

  Miksi kristinuskon ns. perisyntioppi on kärsimystä aiheuttava? Kun kristinusko "keksittiin" eli Jeesuksen buddhalaisesta/shamanistisesta ehdottoman rakkauden opista tehtiinkin pelkoon ja alamaisuuteen perustuva uskontofilosofia, niin alettiin puhua "perisynnistä". Eli tuolloin ihmisen luomisvoima demonisoitiin, vaikka meidän on kaikkien pakko tuntea matalampia tunteita, jotta voimme luoda toivomiamme asioita. Mehän olemme kaikkivoipia jokainen, joka hetki. Vetovoiman laki saa meidät vetämään puoleemme tunnetilamme mukaisia ajatuksia ja kokemuksia. "Synti" eli heprean "chata'ah" (=rakkaudettomuuden tunne ei-toivottua kokemusta koettaessa, "miss the mark") on siis luomisvapauden edellytys. Tulkitsijat sekoittivat siis keskenään kärsimyksen ("helvetin"), joka on aina itse aiheutettua eli valinta - ja toisaalta hetkellisen negatiivisen tunteen, joka on arvokas tienviitta, ilmaisin, sensori, vapauden mahdollistaja. Emmehän me

  Oletko huomannut olevasi joskus "nurkkakuntainen", "ulkokultainen", tekopyhä? Nautitko siitä, että saat edes joskus olla "kukkona tunkiolla" sellaisten ihmisten seurassa, jotka ihailevat sinua edes hetken ja uskovat, mitä sanot? Jaatko muille elämänohjeita, joita olet lukenut jostain, mutta joita et ole itse kokenut tunnetasolla todeksi? Onko sinulla tarve kehua itseäsi ja taivastella muiden ihmisten tekemisiä ja sanomisia? Olet matkalla kohti viisautta, mutta et vielä kunnioita itseäsi, vaan olet korkeintaan ylpeä tai säälivä. Negatiivinen tunne, jonka ylpeys, sääli ja niitä seuraava itsekriittisyys saa aikaan, on viisauden avain. Sinä olet jo perusolemukseltasi mittaamattoman arvokas eikä sinun tarvitse todistella kenellekään mitään - ei myöskään omalle itsellesi! Keskity siis elämästä nauttimiseen ja vapauta mielesi, elä ja anna muidenkin elää.

  Miksi monilla taloudellista vaurautta manifestoivilla ihmisillä on usein "monta rautaa tulessa" eli he eivät pidä "kaikkia munia samassa korissa"? Vaurastumisen yrittäminen ei ole paras tapa vaurastua, koska yrittäminen ei tapahdu intuitiotilassa. Emme voi saavuttaa sellaista, jonka emme itse usko olevan ulottuvillamme. Salliminen on vastaanottamista. Kun esim. sijoittaja hajauttaa sijoituksensa hän ei ehdi olla huolissaan kaikista sijoituksistaan, jolloin hän voi sallia itselleen niiden sijoituksiensa tuoton, joita hän ei juuri sillä hetkellä yritä tavoitella. Saamme sen, mistä päästämme irti, koska jokainen toive, jota olet toivonut, on jo olemassa. Usko siis toiveesi olemassaoloon ja se todellistuu. Vaikka monet ahkerat ja "rahan perässä juoksevat" yrittäjät ja työntekijätkin kyllä vaurastuvat, niin he eivät suinkaan kaikki ole onnellisia, koska he uhraavat suuren osan elämästään "rahan tekemiselle". Voimme jokainen saada rahaa tuhansilla er

  Kaikki "viha-rakkussuhteet" eli ehdolliseen rakkauteen perustuvat ihmissuhteet luovat myös voimallisesti rakkautta, koska kaikki ei-toivottu luo välittömästi toiveen eli positiiviseen vastineen itsestään. Mutta tuota puhdasta rakkautta ei voi kokea, ellei ihminen rakasta itseään ja kumppaniaan tai exäänsä täysin ehdoitta ("ahava", pyyteettömän rakkauden tunnetila). Ajatus "ikuisesta avioliitosta" on alun perin tarkoittanut juuri sitä, että kun vihaamme, pelkäämme ja tuomitsemme puolisoamme, niin luomme hänestä samalla unelmiemme versiota, jonka sitten koemme todeksi viimeistään (!) silloin, kun kuolemme eli olemme jälleen korkeamman olemuksemme taajuudella (jossa ei voi kukaan meistä pelätä eikä vihata ketään). Jokainen toisen ihmisen tuomitsijahan tuomitsee aina vain itsensä, hän ei vain itse havaitse sitä. Uskonnollinen tulkinta "ikuisesta avioliitosta" eli "sietäkää toisianne kuolemaanne saakka" on siis egon tekemä negatiivinen tul

  Kaikki negatiiviset kokemuksemme ovat aina korkeamman olemuksemme ohjausta. Ns. "pahantekijät" ja "uhrit" ovat aina meidän kaikkien osallisten kanssaluojia. Kun jotain dramaattista tapahtuu muille ihmisille, niin saamme aina tilaisuuden tiedostaa omat asenteemme: Olemmeko pelokkaita vai aidosti rohkeita ja kunnioittavia. Mitä tunsit kun kuulit, että Donald Trumpia on ammuttu? Tunsitko vahingoniloa, kostonhimoa, sääliä, kauhua, tarvetta taivastella - vai tunsitko myötätuntoa? Jos tunsit myötätuntoa, niin kykenet asettumaan sekä Trumpin että ampujan asemaan. Jos Trump kokee itsensä uhriksi, niin hän on vielä ylpeä. Jokainen, joka on moralisoinut Trumpia, on myös ylpeä. Kaikki negatiiviset tunteemme muita ihmisiä kohtaan perustuvat aina pelkoon, täysin riippumatta noiden tunteiden kohteen olemuksesta, mielipiteistä tai teoista.

  Miksi helteinen kaunis kesäpäivä, vauraus, turvallinen koti, tuttu hyvä työpaikka, arvonimet ja palkinnot, vakaa parisuhde, loma ja juhlapäivät saavat monet ihmiset ahdistumaan? Tämä paradoksaalinen ilmiö johtuu siitä, että hyvissä olosuhteissa elävä ihminen tiedostaa sen, että "kaikki on katoavaista" ja että ehdollinen onnellisuus tekee ihmisestä noiden miellyttävien olosuhteiden vangin. Ja kun ihminen on ahdistunut todella hyvissä olosuhteissa hän tietää, että hän ei voi olosuhteita entisestäänkin parantamalla kohottaa tunnetilaansa kuin hetkellisesti - ja ahdistus palaa taas. Hyvät olosuhteet siis vain korostavat hänen pelkojaan, ja hänen pelkojensa ja ahdistuksensa todellinen syy on rakkaudettomuus itseä kohtaan. Mehän olemme kaikki suunnattoman arvokkaita joka hetki, elimme kuinka epätyydyttävissä olosuhteissa tahansa ja vaikka olisimme epäonnistuneet lähes kaikessa, mitä olemme yrittäneet saavuttaa. Onnellisuus on aina suhteellista ja sisäistä, eikä mikään olosuhde, s

  Uskotko elokuvan ja sen roolihahmojen, tapahtumapaikkojen ja näkemiesi asioiden olevan "olemassa"? Jos eläydyt elokuvaan ja samaistut roolihahmoihin ja siihen, mitä heille tapahtuu , koet elokuvan "todellisuuden" olevan olemassa. Eläytyessäsi unohdat oman olemassaolosi. Et siis ole itsellesi minuutena olemassa. Onko elokuvan todellisuus siis oikeasti olemassa? Ei ole. Elokuva koostuu lukemattomista valokuvista eli pysäytyskuvista, joiden peräkkäisyys luo illuusion tapahtumien etenemisestä ja jotka kuvausryhmä on luonut. Kyse on siis taitavasti luodusta illuusiosta. Kun elokuva loppuu, suljet television tai poistut elokuvateatterista, tuo todellisuus lakkaa olemasta. Aivan yhtä "totta" on oma elämäsi. Molemmat todellisuudet ovat pelkästään energiavärähtelyä, jota tulkitset omilla aisteillasi ja siksi se tuntuu "todelta". Elokuva on siis "ajatus elokuvasta", jonka joku on ensin mielessään ideoinut ja sitten suurempi joukko ihmisiä on to

  Onko viisasta olla idealisti eli kulkea "vaaleanpunaiset lasit silmillä"? Vastaus riippuu siitä, millaisia valmiit uskomuksesi ovat ja missä tunnetilassa olet. Jos olet toiveikas idealisti, niin manifestoit lisää toiveikkuutta eli prosessia, joka johtaa kohti unelmaasi. Et siis manifestoi unelmaasi, koska toiveikkaana et rakasta itseäsi ehdoitta etkä siksi usko omaan voimaasi. Et "nauti matkasta". Jos toiveikkaana kohtaat ihmisen, jonka kanssa solmit parisuhteen ja rakastut, niin rakkaus saa maailman näyttämään hetken kauniimmalta, mutta koska kohtasit rakastettusi toiveikkaana (aitoa rakkautta matalampi tunnetaajuus), niin suhteenne on prosessi, joka johtaa joko kärsimykseen tai itserakkauden löytämiseen. "Rakkaus on sokea". Jos te molemmat löydätte rakkauden itseänne kohtaan, voitte elää joko yhdessä tai erillänne onnellisina, koska oman itsen rakastaminen on ainoa asia, joka tekee meidät onnelliseksi. Jos vain toinen teistä rakastaa itseään ja toinen

  Miksi suuri osa ihmiskunnasta ei koe olevansa vapaita todellisuutensa luojia? Vapautta rajoittavat ihmiskunnan kollektiiviset uskomukset, joita omaksumme elämässä. Esim. muinaisissa shamanistikulttuureissa on aikoinaan "tiedetty" että telekinesia, teleportaatio, telepatia ja levitaatio eli magiikka kaikissa muodoissaan ovat mahdollisia kenelle tahansa, ja että mielemme eli mielikuvituksemme voima on suunnaton ja rajaton. Ja kun tämä totuus on tiedetty se on ollut myös käytännössä totta ja toteutettavissa. Ilo ja tyytyväisyys on aina vapautta myös nykyihmisille, onnellisuuden tunnehan ei ole olosuhde. Rakastunut ihminen tuntee konkreettisesti olevansa "maailman omistaja", eli että hänen mahdollisuutensa ovat rajattomat. Rajoittavaan olosuhteeseen uskominen edellyttää ajatusten keskittämistä tuohon rajallisuuteen. Teoriassa siis myös me nykyihmiset voisimme olla vapaita kollektiivisista uskomuksista kuten painovoimasta (levitaatiossa) tai dna:stamme (voisimme esim.

  Kun luot todellisuuttasi tietoisesti sen sijaan, että manifestoisit toivomiasi asioita eli onnenkantamoisia "vahingosssa", et pelkää onnistumisia seuraavia taajuuslaskuja. Jokainen uusi manifestaatio luo aina täysin uudenlaisen tilanteen ja siksi emme koskaan lakkaa kokemasta ongelmia eli tarkentavia kysymyksiä. Et voi olla vapaa ellet ole kaikkivoipa etkä voi olla kaikkivoipa, ellet vastaa itse omista luomuksistasi. Siksi "rohkea rokan syö" eli avarakatseinen, joustava ja kaikkia muita ihmisiä kunnioittava nauttii elämästään. Elämä tarjoaa jatkuvasti ilonaiheita, jatkuvana virtana. Jos et itse ole vielä menestynyt jollain elämänalueella, niin joku muu on. Iloitse tuon toisen ihmisen onnistumisesta ja onnistut itse, koska iloitsit. Tästä syystä viisas ihminen etsii innoitusta elämäänsä inspiroivista esikuvista eli seuraa "edelläkävijöitä", ihmisiä jotka ovat rohkeasti seuranneet omia unelmiaan, haasteita pelkäämättä. "Maailma tarvitsee esikuvia&quo

  Kompakysymys: Tiedätkö, mitä asioita toivot kokevasi elämässä? Jos vastaat luettelemalla asioita, joita olet toivonut, mutta jotka eivät ole vielä manifestoituneet, vastauksesi on väärä. Ainoa asia, mitä TIEDÄT toivovasi, on nimittäin tyytyväisyys ja onnellisuuden tunne. Ja jos tietäisit, mitä asioita toivot, niin luettelemasi toiveet olisivat jo olemassa ja ne tuottaisivat sinulle iloa juuri nyt. Tietäminen on vapautumista uskon tunnetilasta toiveen manifestaation tunnetilaan. Se, mitä tiedät todeksi, on siis totta juuri nyt. Todeksi tietäminen ei siis ole haluamista ja tarvitsemista, vaan vastaanottamista. Aikaansaamista, aika-avaruuteen saattamista. Lause "kärsimyksen syynä on elämän jano" ei siis suinkaan tarkoita sitä, että materiaalisista ja fyysisistä asioista ja kokemuksista unelmoiminen olisi kärsimystä tuottavaa tai "paha asia", "syntiä". Tuo filosofinen neuvo kehottaa meitä päin vastoin nauttimaan jokaisesta hetkestä ja kaikista kokemuksistamm

  Miksi tulevien tapahtumien ennustaminen selvänäöllä (energioiden lukeminen) on mahdollista, vaikka teemme uusia valintoja toivotun ja ei-toivotun välillä joka hetki? Tämäkin ilmiö johtuu kaikkeuden synkroniasta. Yksittäinen toive on aina yhteydessä lukemattomiin muihin toiveisiimme, ja se mikä synkronisesti kullakin hetkellä todellistuu on kaikkien toiveidemme summa. Suunta on siis jo valittu, oli kyse sitten toivotuista tai ei-toivotuista asioista. Kukaan ei siis joudu kokemaan mitään traagista tai fantastista täysin sattumalta. Esim. "yhdessä yössä" kuuluisaksi tullut Käärijä oli jo pitkään ollut matkalla kohti läpimurtoaan. Ja hän ei ole suosionsa suuruudesta huolimatta ollut kuitenkaan koko ajan aidosti menestynyt eli onnellinen. Menestystä on vain onnellisuuden tunne. Jos upporikas ihminen alkaa esim. minkä tahansa mielialaa laskevan tragedian seurauksena yhtäkkiä köyhtyä ja hän ahdistuu köyhtymisestään (pitää sitä "kohtalonomaisena") hän saattaa lopulta mene

  Älä tavoittele tänään mitään erityistä, mutta pyri arvostamaan kaikkea kaunista, hyödyllistä, arvokasta ja miellyttävää - mieltäylentävää - mitä ympärilläsi jo on eli mitä olet jo luonut. Muista, että elämässä mikään ei ole koskaan itsestäänselvää. Kaikkein pieninkin ilonaihe on samalla myös se kaikkein suurin. Arvostamalla elämääsi tietoisesti tunnetaajuutesi pysyy - niin ikään itse luomistasi - ei-toivotuista olosuhteista riippumatta vakaasti korkeana. Sinulla on joka hetki valta ja voima hallita omia ajatuksiasi eli mihin ne kohdistat. Puolityhjä lasi on aina myös puoliksi täynnä. Kauneus ON katsojan silmässä. Täydellisyyttä ei ole eikä sellaista koskaan tule. Jo minuutti tällaista arvostuksen mielialaa riittää aikaansaamaan positiivisia tapahtumaketjuja, eli vetovoiman laki alkaa vetää puoleesi lisää tunnetaajuutesi mahdollistamia ilahdutttavia asioita ja kokemuksia. Olet haltioitumisen kanavalla. Tiedosta, mitä nuo uudet luomuksesi ovat ja uskosi "mielesi maagisiin voimiin&

  Jokainen toiveemmehan on ikuisesti olemassa, jos olemme sitä joskus toivoneet. Manifestoitunut ajatus ei koskaan katoa eikä aikaa ole olemassa. Ns. yksilösielu on vain yksi näkökulma kaikkeuteen, mutta myös sielullamme on tuollainen "toiveiden pankki". Olemme siis kullakin hetkellä energeettisesti laajentunein itsemme eli kaikkien siihenastisten toiveidemme summa. Koska toiveemme kuitenkin koko ajan myös muuttuvat, niin tuossa "pankissa" on vain niiden olemukset, ikäänkuin keiton ainesosina, ei siis välttämättä konkreettisia toiveita (jos konkreettinen toive on esim. ristiriidassa muiden toiveidemme kanssa). Ja lopullinen toiveen manifestaatio voi siksi olla itsellemmekin tunnistamaton ja tulee "ihan puun takaa". Esimerkki: Nainen saa lapsen ja ihmettelee, että "enhän minä mitään lapsia ole toivonut". Hän on kuitenkin toivonut jotain, jota hän voi hoitaa ja jota kohtaan hän voi tuntea rakkautta. Samasta syystä koiran hankkiminen perheeseen vo

  Miksi ei ole hyödyllistä "uhrata ajatustakaan" ihmiskunnan ja maailman ongelmille - ellet ole itse juuri nyt tilanteessa, jossa voit intuitiivisesti auttaa muita? Siksi, että kaikki, mihin kiinnität huomiosi aktivoituu aina. On siis parempi ajatella ns. todellisuutta vain subjektiivisena kokemuksena, henkilökohtaisena unena. Aina kun puhumme ihmiskunnasta "kollektiona" kiinnitämme huomiomme myös ongelmiin, jolloin ne aktivoituvat myös omassa elämässämme.   Terve itsekkyys on kaiken onnellisuuden edellytys ja mahdollistaja, vaikka meitä on iät ja ajat opetettu ajattelemaan juuri päin vastoin! Omanarvontunne ja ylpeys ovat aivan eri tunnetiloja. Emme voi koskaan "parantaa maailmaa", koska maailma ei ole sairas. Jokainen valitsee itse tunne- eli todellisuustilansa, joka hetki.

  Turismin näkeminen joko "siunauksena tai kirouksena" on hyvä esimerkki vetovoiman laista ja omien asenteidemme vaikutuksesta subjektiiviseen todellisuuskokemukseemme. Monella on vielä tuoreessa muistissa korona-aika, jolloin esim. espanjalaiset turismin parissa työskentelevät olivat epätoivoisia, kun matkailijat kaikkosivat maasta ja rahantulo loppui. He loivat samalla hyvin voimakkaita toiveita siitä, että turistit palaisivat. Ja yksi korona-pandemian aikaansaaja (aika-avaruuteen saattaja) oli nimen omaan tyytymättömyys nk. massaturismiin, eli ihmiset kaikkialla maailmassa "saivat mitä itse tilasivat". Kun turistit sitten turistikohteisiin palasivat, monet paikalliset ihmiset kokivat heidät jälleen lähes välittömästi ongelmana, ja esim. Barcelonan kaupungissa kritisoidaan nykyisin korkeita vuokria ja massaturismia ampumalla matkailijoita vesipyssyillä. Vain sellainen ihminen, joka pyrkii tietoisesti näkemään myös elämän "aallonpohjat" arvokkaina ("

  Kokemiemme ongelmien, kysymysten ja puutteen tarkoitus on selkeyttää ja tarkentaa unelmiamme. Ne siis takaavat VAPAUTEMME kokea juuri haluamamme kaltaista elämää. Emme koe ongelmia, kysymyksiä ja jonkun asian puutetta siksi, että meidän tulisi opetella ja muuttua "paremmiksi ihmisiksi" tai siksi, että joku korkeampi voima rankaisisi meitä. Maailma ei siis ole koulu, sadistinen rangaistuslaitos eikä pelottava, kaoottinen paikka, ansa. Maailma on sinun oman mielesi, uskomustesi ja tunteidesi kuva ja voit tehdä omasta maailmastasi täsmälleen sellaisen, kuin itse haluat. Me koemme ei-toivottuja kokemuksia siis vain ja ainoastaan siksi, että ymmärtäisimme arvostaa valinnanmahdollisuuttamme, eli iloita ongelmista, kysymyksistä ja asioiden puuttumisesta, koska niiden avulla me teemme elämässämme valintoja. Älä siis tunne haikeutta, jos unelmasi ei ole toteutunut. Iloitse siitä, että se on parhaillaan toteutumassa. Hedelmä on kypsä ja parhaimmillaan tietyllä hetkellä, ei ennen sitä

  Moni ihminen, joka kyllä teoriassa ymmärtää luovansa oman todellisuutensa itse ja jolla on myös paljon omia kokemuksia sekä toiveiden että ei-toivottujen kokemusten toteutumisesta, ei kuitenkaan ole käytännössä vapaa tottumuksista, joita ei haluaisi enää toistaa. Vaikka tottumukset olisivat ns. matalavärähteistä energiaa, niin toistamme niitä usein siksi, että ne tuntuvat tutuilta. Ja tästä syystä "uraudumme" usein vuosikausiksi samantyyppisiin elämäntilanteisiin. Vaikka jokainen luomamme hetki on aina uusi, niin luomme koko ajan samanlaista todellisuutta. Olemme kyllä toiveikkaita, mutta emme aidosti tunnetasolla usko muutoksen mahdollisuuteen - ja siksi muutos ei tapahdu. Esimerkiksi astrologian harrastaminen (ns. luonnetyyppeihin uskominen), puhuminen "sukukarmoista" tai "naisten ja miesten" tyypillisistä ominaisuuksista saattavat nekin vahvistaa tietynlaista "elämänkohtaloa" -- siitä huolimatta, että valitsemme itse uskomuksemme ja aktiivis

  Jos sinulla on joku unelma, joka ei tunnu millään toteutuvan, etkä löydä oikein edes sitä ensimmäistä askelta unelmasi suuntaan, niin silloin sinulla on valmiita negatiivisia tunnemuistoja eli pelkoja, jotka pitävät sinut paikoillaan. Asiathan alkavat todellistua välittömästi tilanteissa, joissa toivot jotain ja päämääräsi on selvä. Positiivinen tapahtumaketju lähtee heti käyntiin ja voimistuu ja vahvistuu, jos et estä sitä itse - koska olet todellisuutesi ainoa luoja. Siksi monien nuorten ihmisten on usein helpompi toteuttaa "hulluimmatkin" ideansa - jos he itse uskovat niihin eikä huonoja kokemuksia ja ennakkoluuloja vielä paljon ole. Aina kun YRITÄT ajatella tuota suurta unelmaasi, niin et voi nähdä sitä "sielusi silmillä", koska et vastaanota tuota ideaa korkeamman olemuksesi taajuudelta (jossa se on jo valmiina olemassa) vaan matalammista ajatusvirroista, joissa on päämääriä, jotka eivät ole sinun todellisia unelmiasi ollenkaan. Ne eivät siis "tunnu tosi

  Miksi pilkkaat joskus muita ihmisiä ja heidän näkemyksiään? Pilkkaaminen ei ole huumoria, joka perustuu aina itseironiaan, vaan pilkkaaminen on tapa peittää omia pelkoja. Intuitiotasolla tiedät, että "pilkka osuu aina omaan nilkkaan", mutta koska pelkäät, niin pilkkaaminen kohottaa hetkellisesti tunnetilaasi. Pilkkaaminen kuten taivastelu ja sääliminenkin tuntuu sinusta siis jo seuraavassa hetkessä pahalta, koska sisäinen olemuksesi tuntee koko ajan rakkautta eikä pilkkaa koskaan ketään, millään verukkeella. Tiedät siis "kaivavasi omaa kuoppaasi" pilkkaamalla muita ja heidän mielipiteitään. Oikeaa ja väärää mielipidettähän ei voi olla olemassa, koska luomme itse oman todellisuuskokemuksemme ja näemme maailman aina omien uskomustemme mukaisena kuvana. Eri mieltä oleminen EI siis ole pilkkaamista, jos kunnioitat samalla myös muiden ihmisten mielipiteitä. Radiotoimittajat pilkkasivat tänään miestä, joka väitti aikoinaan oikeudessa, että tupakan ja syövän yhteyttä ei

  Kuka on syyllinen tilanteessa, jossa on ensin "kaikki hyvin" ja sitten yhtäkkiä, täysin odottamatta, tapahtuu jokin järkyttävä, tuohumusta, vihaa tai häpeää tai pelkoa ja pettymystä aikaansaava tilanne? Usein tällaisten tilanteiden aiheuttaja on näennäisesti "viaton", eli huoleton sivullinen, lapsi, eläin tai humalainen - tai malttinsa menettävä, tempperamenttinen ihminen. Tällaisessa tilanteeseen "syylliseksi" leimataan tavallisesti myös sellainen vihainen ihminen, joka on suunnitellut "kostoiskua" tai jota pidetään yleisesti "epäsosiaalisena", ihmisenä, joka ei noudata "yhteisiä sääntöjä". Vastaus: KUKAAN ei ole koskaan syyllinen, vaan kaikki ovat osallisia. Jos lapsi tai humalainen sotkee vahingossa turhamaisen ihmisen vaatteet ravintolassa, niin turhamainen ihminen on pelännyt joutuvaansa häpeälliseen tianteeseen, yrittänyt olla "täydellisen huoliteltu ja kaunis", ja siksi hän itse manifestoi tuollaisen tilante

  Miksi luomisvoimastaan tietoisetkin ihmiset kokevat edelleen ns. vastoinkäymisiä, ja näennäisesti jopa hyvin dramaattiselta vaikuttavia? Tämä ilmiö johtuu siitä, että kun energiataso kohoaaa, niin pysyminen oman laajentuneen itsen kanssa resonanssissa voi olla ajoittain hyvin haastavaa. Vs: Kun vauhti on kova, niin auton ohjaajalta vaaditaan entistäkin parempaa keskittymistä, jotta auto ei ajaudu ns. metsähallituksen puolelle. Mutta toisaalta: Palautuminen takaisin mielenrauhan tilaan onnistuu myös paljon helpommin, koska tietoisella luojalla ei ole enää yhtä paljon käsittelemättömiä negatiivisia tunnemuistoja, kuin sellaisilla ihmisillä, jotka luovat ja sallivat kokemuksiaan vahingossa, tiedostamatta sitä, että he tekevät sen itse.

  Jos sinulla on juuri nyt hyvä olla eli olet mielenrauhan tilassa, mutta ympärilläsi on ihmisiä, jotka ovat matalammalla tunnetaajuudella, niin pyri katsomaan heitä korkeamman minäsi silmin. Älä siis laskeudu heidän tunnetasolleen, vaikka he yrittävät epätoivoisesti päästä kanssasi tunneresonanssiin. Ahdistunut ihminen nimittäin ahdistuu lisää, jos hän havaitsee, että hänen kanssaihmisensä EIVÄT ole hänen laillaan ahdistuneita, ja siksi hän yrittää vetää myös muut ihmiset ympärillään matalampiin tunnetiloihin. Ahdistunut ihminenkin tietää sisäisesti, että hänen pitäisi vain päästää irti ongelmista, vapauttaa itsensä ja antaa tunnetaajuuden kohota. Hän vain tulkitsee ahdistuksensa viestin väärin. Siksi ahdistunut ihminen usein muiden kanssa kommunikoidessaan vänkää, jankuttaa, julistaa, uhoaa, pelottelee, raivoaa, loukkaantuu, tuomitsee, pilkkaa tai väheksyy muita. Älä sääli, älä halveksi, älä suutu, älä turhaudu, älä selittele, älä yritä todistella mitäään - jos puhut tai kirjoitat jo

  Elämä on yksinkertaista: Pelkoa, vihaa ja yksinäisyyttä ei ole, jos tunnet rakkautta. Ongelmia ei ole jos arvostat niitä. Riitaa ei ole, jos et itse riitele. Rajoituksia ei ole, jos mielesi on vapaa. Toteutumattomia unelmia ei ole, kaikki toiveesi todellistuvat aikanaan - parhaalla mahdollisella hetkellä.

  Kaikki ns. viisaat tietäjät, shamaanit eli suuret profeetat ovat tienneet, että olemme itse todellisuutemme luojia. Kukaan heistä ei ole uskonut "korkeampiin voimiin" vaan omaan voimaamme. Vertaus uskosta, jota tarvitaan "vain sinapinsiemenen verran" kuvaa sitä, että -uskoa ei tarvita paljon, koska usko on todellisuustila, taajuus -pienenpieni sinapinsiemen sisältää jo toiveesi kaikki elementit eli "datan", mahdollisuuden versoa ja kasvaa täyteen mittaansa Tuomaan evankeliumissa sama asia esitetään näin: "Kun kaksi (ajatus ja tunne) on yhtä talosssa (keho) ja pyydät vuorta siirtymään, niin vuori siirtyy." Kvanttifysiikan hypoteesi: Todellisuus on vain itse valitsemasi pysäytyskuva elektronien multidimensionaalisesta liikkeestä.

  Keitä ovat "väärinymmärretyt toisinajattelijat", oikeustaistelijat, besserwisserit, moraalinvartijat, kansankiihottajat, diktaattorit ja uskonnolliset marttyyrit? He ovat ihmisiä, jotka eivät itse kunnioita ja rakasta itseään ja siksi he kokevat, että muutkaan eivät kunnioita ja rakasta heitä. Ja koska he eivät siis tunne rakkautta, niin he yrittävät muita ihmisiä ja olosuhteita arvostelemalla, kontrolloimalla, pelottelemalla ja syyttämällä hallita omaa todellisuuttaan (hajoita ja hallitse -taktiikka). Ja se ei onnistu koskaan, koska jokainen ihminen luo ja sallii itse omat kokemuksensa. He "puhuvat suulla suuremmalla" mutta eivät siis itse ole ns. totuuksia julistaessaan mielenrauhan tilassa. Se, joka aidosti rakastaa itseään kykenee rakastamaan ja kunnioittamaan myös muita ihmisiä - myös silloin, kun hän on itse arvostelun tai vihan kohteena. Eikä tällaisen ihmisen tarvitse todistella omaa viisauttaan, sillä hän tuntee sen todeksi. Viisaat ihmiset herättävät myö

  Miksi intuitiomme viesti ei ole koskaan "dramaattinen huuto" eikä käsky? Siksi, että sinä olet itse tuo intuitio, sisäinen viisaus. Intuition eli korkeamman olemuksen ohjauksen tavoittava ihminen ei siis koe mielen resistanssa eli erillisyyttä lainkaan. Kun toiveesi toteutuu - myös se kaikkein hartain ja suurin - se ei siis tunnu dramaattiselta "ihmeeltä" vaan seuraavalta askeleelta. Luonnolliselta. Vertailun vuoksi: Kun ahdistunut, murhasta syytetty ihminen kertoo, että "ääni käski tappamaan", niin hän kuvaa tilannetta, jossa hän vastaanotti siis määräyksen, käskyn. Ja hän toimi silloin omaa sisäistä viisauttaan vastaan, vastaanotti mieleensä kollektiivista, negatiivista ajatusvirtaa.

  Sillä, mitä muut ajattelevat sinusta, ei ole koskaan mitään väliä. Oletko siis ylpeä ja piittaamaton, jos et pyri olemaan samaa mieltä muiden kanssa, jos et ota toisten ihmisten tunteita "huomioon" tai jos sanasi ja tekosi myös ärsyttävät ihmisiä? Jos toimit, ajattelet, puhut ja kirjoitat vilpittömästi ja kunnioittavasti ja ajatuksesi perustuvat omiin kokemuksiisi, niin et ole ylpeä, vaan vastaat todellisuudessa noiden ärsyyntyjien omiin toiveisiin. "Viestintuoja ammutaan." Kaikki mielessä tapahtuva kuohunta on lopulta aina hyödyllistä, koska se mahdollistaa uusien oivallusten syntymisen. Kun ihminen provosoituu eli tuohtuu hän ei jää ns. ajatusvankilaan vaan hän pääsee suuttumuksen kautta vapauttamaan itsessään olevia uskomuksia ja tunnelukkoja. Ns. piilotajuiset negatiiviset tunnemuistot ovat näkyvin osa meistä, mutta ihminen itse ei usein havaitse niitä - ja siksi tarvitsemme muita ihmisiä taivastelumme kohteiksi. Kun moralisoit, niin moralisoit todellisuudessa