Sinä Olet Luoja

  Jos tavoittelet mitä tahansa sellaista asiaa, jota sinulla ei vielä ole, mutta jonka toivoisit jonakin päivänä todellistuvan, niin keskityt ajatuksissasi koko ajan tuon unelman "ei-olevaisuuteen". Ja aktiiviset ajatuksesi ja tunnetilasi ovat aina yhtä kuin todellisuutesi. Manifestoit siis jatkuvasti toiveikkuuteesi perustuvaa prosessia, eikä unelmasi pääse siksi toteutumaan. Haaveilet, mutta et usko siihen, mistä haaveilet. Ja jos olet jo monta kertaa aiemminkin pettynyt "suuriin unelmiisi", niin et havaitse edes sitä, että juuri nyt on totta ja mahdollista moni sellainen asia, josta aiemmin unelmoit, ja jonka sittemmin aikaansait (saatoit aika-avaruuteen). Et siis iloitse siitä, mitä sinulla jo on, vaan murehdit sellaista, jota sinulla ei vielä ole. Uskovainen ihminen unelmoi "taivaaseen pääsystä" kuoleman jälkeen. Hän ei nauti elämästään, koska ei rakasta itseään, vaan tuntee syyllisyyttä ja palvoo "jumalaa, joka on täydellinen". Hän siis tuo...

  Miten pedofiliaan olisi viisasta suhtautua? Se, mikä on tapahtunut, on jo tapahtunut. Pikkulapset ovat samalla tavalla tunnetasolla osallisia kokemuksiinsa, kuin aikuisetkin, kukaan meistä ei elä universumin ulkopuolella. Luomme ja sallimme kaikki kokemuksemme itse. Aikuiset usein kuitenkin vain pahentavat lasten kokemuksia kauhistelemalla niiitä, koska pikkulapsi ei tunne samalla tavalla esim. häpeää kuin aikuiset. Häpeä siis opitaan, lasten maailmassa ei ole seksuaalista häpeää. Monet pedofiilit myös kostavat omia vastaavia kokemuksiaan, eli vihan kierteen saa katkaistua vain tuntemalla puhdasta myötätuntoa sekä tekijää että "uhria" kohtaan, ei siis sääliä eikä syyttää ketään. Menneisyyttäkin voi siis muuttaa, jos kykenee olemaan tuomitsematta. Vain aktiivinen negatiivinen muisto on haitallinen, ja aktiivisia ovat myös sellaiset tiedostamattomat muistot, joita ei ole käsitelty. Terapioiden ongelmana on kuitenkin se, että niissä siis saatetaan tehdä "kärpäsestä härkän...

  Ihmiset, jotka eivät rakasta itseään ehdoitta, ajattelevat usein niin, että pelokkaat ja siksi vihaiset ihmiset (kuten lakeja rikkovat ja "moraalittomat" ihmiset) olisivat "mielenvikaisia", koska he eivät hallitse tunne-elämäänsä eivätkä siten myöskään tekojaan. Tällainen ajattelu on ns. aikapommi, koska jos ylpeä ihminen ei hyväksy inhimillisiä tunteita ja "virheitä" muissa ihmisissä, niin hän ei hyväksy niitä myöskään itsessään. Hän yrittää siis väkisin hallita omia tunteitaan, ja yrittää kontrolloida myös muiden ihmisten ihmisten inhimillisyyttä, koska muiden syyttäminen ja tuomitseminen vapauttaa hänet hetkellisesti syyllisyydentunteista. Ja jos hän ei siis hyväksy omaa inhimillisyyttään, vaan yrittää tukahduttaa vaikkapa vihan tunteitaan, niin hän ajautuu itse ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tuo viha purkautuu hallitsemattomasti. Mehän pyrimme aina vapautumaan astetta matalammista tunnetaajuustiloista korkeampiin, ja viha on voiman tunne ...

  Suomalaisessa kansanperinteessä on viisauksia, jotka tulkitaan hyvin usein negatiivisesti, eli ikään kuin ne vahvistaisivat "totuuden" elämän toivottomuudesta ja kärsimyksen välttämättömyydestä - ainakin tiettyjen "onnettomina syntyneiden" ihmisten tapauksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi: "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." "Älä tavoittele kuuta taivaalta." "Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät." "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia." Nämäkin kansanviisaudet ovat kuitenkin aidosti viisaita elämänohjeita, eli niiden tarkoitus ei ole masentaa ja aikaansaada epätoivoa. Ne eivät siis tarkoita myöskään sitä, että olisi olemassa "parempia" ihmisiä: Lahjakkaita, korkeasti koulutettuja, kuuluisia, "kultalusikka suussa syntyneitä", rohkeita - jotka saavuttavat aina kaiken, mitä he haluavat. Onnellisuushan on tunnetila, joka on joka hetki itse valitsemamme - eikä se siis liity olosuhteisii...

  Vapauta itsesi joka päivä jostain "tutusta ja turvallisesta", sillä tuttuus ja pysyvyys luo vain valheellisen turvallisuuden illuusion. Elämän energia on jatkuvassa liikkeessä ja elämä itsessään perustuu jatkuvaan muutokseen. Jos et hengitä ulos, et voi hengittää sisään. Jos sydämesi ei lyö, veresi ei kierrä tai ruuansulatuksesi ei toimi, niin elämäsi pättyy. "Turvallista" on siis vain jatkuvasta muutoksesta nauttiminen, ei turvautuminen tottumuksiin, tapoihin, perinteisiin ja tuttuihin asioihin, paikkoihin ja ihmisiin. Voit kyllä arvostaa tuttuja asioita, mutta ole myös valmis luopumaan niistä milloin tahansa. Ainoa päämääräsi on siis vapaus luoda ja kokea uusia asioita, koska vain vapaana voit nauttia jokaisesta hetkestä, joka on aina täysin uniikki ja uudenlainen - silloinkin, kun se vaikuttaa hyvvin samanlaiselta, kuin edellinen hetkesi. Muutosta ja elämän kiertokulkua vastustava elää jatkuvan pelon vallassa, oman mielensä luomassa vankilassa, näköalattomana. ...

  Ovatko "onnellisuuskuplassa" elävät "vihervassarit" ylpeitä? Ovatko vähemmistöjä haukkuvat ja omasta mielestään "realistiset" oikeistolaiset ylpeitä? Kyllä ovat, jos he eivät kunnioita kaikkia ihmisiä - ja itseään. Sekä ihailu, että sääli ja tuomitseminen perustuvat kaikki pelkoon. Jos "vihervassari" haukkuu oikeiston kannattajaa "natsiksi", niin hän ei vielä ymmärrä sitä, että kaikki ihmiset ovat ennakkoluuloisia - myös hän itse haukkuessaan tuota kuviteltua oikeistolaista - ja myös ne kuvitteellisten "vähemmistöjen" edustajat, joita hän ihailee ja säälii. Jos "oikeistoradikaali" haukkuu vasemmiston kannattajia "kuplassa eläviksi viherpiipertäjiksi", niin hänkään ei ymmärrä sitä, että myös hän itse on pelokas eli ennakkoluuloinen - ja sellaisia ovat myös ne "kantasuomalaiset", joita hän ihailee, säälii ja puolustaa. Pata siis soimaa aina kattilaa ja vakka löytää kantensa - niin poliittisissa ke...

  Miksi sekä liiallinen tunteellisuus ("feminiinisyys") että liiallinen järkevyys ("maskuliinisuus") aikaansaa kärsimystä? Kun ihminen on "tunteidensa vietävissä", hän ei hallitse omia tunnetilojaan, vaan hän koke elämän dramaattisena ja hallitsemattomana, kuin myrskyävänä merenä, jonka arvaamattomuutta hän pelkää. Ja pelokas ihminen ei ole koskaan onnellinen, koska hän uskoo ilon johtavan aina pettymyksiin. Kun ihminen yrittää ratkaista ongelmia ajattelemalla "kylmän loogisesti", hän tuijottaa ongelmia, eikä näe ratkaisuja. Hän löytää siis ratkaisuja aina vain kovan yrittämisen ja kärsimyksen eli taistelun kautta. Ja hän uskoo kärsimyksen olevan välttämätöntä, jotta jotain arvokasta voi elämässä saavuttaa. Jos sen sijaan ihmisen tunteet ja järki ovat tasapainossa, eli hän pyrkii tiedostamaan omat tunnetilansa, ja missä tunnnetilassa hän siis vastaanottaa kunkin ajatuksensa, niin hän voi olla useimmiten hallitussa "virtaustilassa" (flow...