Sinä Olet Luoja

  Voiko vaikeista lapsuustraumoista päästä eroon? Kyllä voi, ja voimme tehdä tuon negatiivisista tunnemuistoista vapautumisen vain itse.  Esim. traumojen läpikäyminen toistuvasti terapiassa vain aktivoi noita traumoja eli vahvistaa niitä. Trauma on lähtötilanne, mutta toimivan terapian päämääränä on oltava oman tunnetason osallisuuden ymmärtäminen.  Ja osallisuus ei ole sama asia kuin syyllisyys.  Traumoja isistä ja äideistä on "orpojen" lisäksi myös monilla sellaisilla ihmisillä, jotka ovat eläneet perheissä. Ja siksi meillä on myös ehdolliseen "rakkauteen" ja toiveikkuuteen perustuvat "romanttiset" parisuhteet, joissa aitoa, ehdotonta rakkautta voi myöhemmin opetella tuntemaaan, eli löytää rakkauden itseään kohtaan - joka on ainoa rakkaus, jota voimme todellisuudessa koskaan tuntea. Vihaamalla tarpeeksi paljon puolisoitaan ihmiset saattavat oppia rakastamaan myös niitä vanhempia, joihin he pettyivät. Vihahan mahdollistaa tiedostamattomien pelkojen kohta...

  Miksi moni maailmankatsomustaan vaihtava ihminen kokee aluksi innostusta ja myös aitoa iloa, eli uskoo vihdoin löytäneensä kauan etsimänsä "totuuden"? Miksi uskonnollisissa seurakunnissa käytetään usein "todistajina" innokkaasti kääntymyksestään kertovia entisiä rikollisia, juoppoja ja narkomaaneja, ateisteina aiemmin tunnettuja julkkiksia, homoseksuaalisuudesta "eheytyneitä", toisen uskontokunnan tai ateismin hylänneitä, "vääräuskoisuudesta pelastuneita"? Ja miksi myös "realistiset" moralistit ja ateistit suhtautuvat usein ylimielisesti kaikenlaisiin uskovaisiin - myös todellisuuden subjektiivisuudesta puhuviin fyysikoihin? Maailmankatsomusta vaihtavia ihmisiä ovat esim. kristityt, joista tulee muslimeja; muslimit jotka kääntyvät kristinuskoon; shamanismiin eli magiaan uskovat, jotka vaihtavat "taika"uskonsa monoteismiksi; monoteistit, jotka innostuvat "noituudesta"; perinteiseen tieteeseen uskovat ihmiset, jotka ...

  Aikaa ei ole olemassa, kaikki kokemuksemme tapahtuvat samalla hetkellä taajuusdimensiossa, ja siksi voit käyttää kuviteltuuun tulevaisuuteen liitttyviä miksi-kysymyksiä saavuttaaksesi sallimisen tilan juuri nyt. Jokainen kysymyshän luo aina vastauksen itseensä. Älä kysy "miten, milloin tai kenen toimesta", koska noihin kysymyksiin vastauksen tietää vain korkeampi olemuksesi, ja siksi itse kysymyskin pitää sinut epäuskon taajuudella. Oman todellisen eli tällä hetkellä laajentuneimman eli korkeimman itsesi vastaus noihin miksi-kysymyksiin on aina: "Koska rakastan itseäni ilman mitään ehtoja ja siksi todelliset toiveeni toteutuvat joka hetki." Ja koska luomme todellisuuttamme ajatuksillamme ja sallimme toiveitamme uskomalla niihin, niin myös tuo miksi-kysymyksen olosuhde on yhtä totta kuin ehdoton rakkautesi itseäsi kohtaan. Niiden todellisuustila eli värähtelytaajuus on siis sama. Esimerkkejä: -Miksi löysin unelmieni rakastetun? -Miksi paranin sairaudestani? -Miksi ...

  Oletko tullut ajatelleeksi, että jos taistelet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta, niin vastustat samalla demokratiaa ja sananvapautta? Jokaisella ihmisellähän on aina täydellinen vapaus valita sekä mielipiteensä että tunnetilansa. Meillä kaikilla on siis vapaus myös kärsiä, kokea tulevansa alistetuksi ja yrittää hallita muita ihmisiä. Jokainen pelokas tuntee myös vihaa ja jokainen vihainen on aina pelokas. Ja jos sinä taistelet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta, niin uskot, että on olemassa alistettuja ihmisiä ja heidän alistajiaan. Ja yrität itse hallita molempia. Säälijä halveksii aina säälinsä kohdetta. Taistelet siis itseäsi vastaan, etkä kunnioita ketään. Yleirradion Ykkösaamu -ohjelmassa toimittaja ja kaksi keskustelijaa iloitsivat siitä, että "änkyränä" tunnettu Unkarin ex-pääministeri Orban hävisi vaalit. Toimittaja piti tätä osoituksena demokraattisesta oikeudenmukaisuudesta. Orban on vastustanut Ukrainalle annettavaa lainaa. Fysiikan näkökulmasta sodan t...

  Koska luomme ja sallimme itse kaikki kokemuksemme (multiversumissa). niin myös kansanviisaus "kiittämättömyys on maailman palkka" pitää paikkansa. Kenelläkään toisella ihmisellä ei nimittäin ole koskaan velvollisuutta kiittää meitä mistään (arvostus ja kiitollisuus ilmenevät eri taajuuksilla), ja katkeruus vie kalatkin vedestä, aivan kuten kateuskin. Moni vanhempi antaa esim. "hyvää hyvyyttään" lahjoja aikuisille lapsilleen saamatta itse vastalahjoja. Huomaa, että jos tunnet itsesi tästä syystä loukatuksi, niin omakin rakkautesi lapsiasi kohtaan on ainakin jossain määrin ehdollista, ei siis vilpitöntä ja aitoa. Jos itse arvostat kaikkia ihmisiä, niin saat muilta ihmisiltä vastalahjoja, aineellisia tai aineettomia, KOSKA arvostat - sekä itseäsi että muita. On siis mahdollista, että sinullakin on tiedostamattomia negatiivisia tunnemuistoja, jotka liittyvät omiin lapsiisi. Sinulla on kuitenkin täydellinen vapaus olla myös olematta tekemisissä lastesi kanssa, jos tunn...

  Kaikki ns. ongelmamme elämässä ovat aina ihmissuhdeongelmia. Ja kaikkien noiden ei-toivottujen kokemusten syynä on rakkaudettomuus omaa itseämme kohtaan. Suhteemme omaan itseemme on siis tärkein ihmissuhteemme elämässä. Jos syytät tai säälit toista ihmistä, niin syytät ja säälit itseäsi. Jos joku toinen syyttää tai säälii sinua, niin hänkin tekee sen vain itseään kohtaan. Siksi sillä, mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta, ei ole KOSKAAN mitään väliä. Sama pätee myös eläimiin ja kasveihin, joiden kanssa elät, ja kaikkiin olosuhteisiin, joissa parhaillaan "olet". Vain sillä on merkitystä, oletko ylpeä ja pelokas, vai rakastatko itseäsi rohkeasti, ilman mitään ehtoja. Ehdoton rakkaus omaa itseä kohtaan on yhtä kuin onnellisuus. Ja tuossa tunnetaajuustilassa sinulla siis ON manifestoitunut rakkaus, jota voit jakaa eli heijastaa myös muille eläville olennoille.

  Jos joku näkee itsensä "maailman pelastajana" (esim. Donald Trump), niin millainen ihminen tuohtuu siitä ja pilkkaa tätä "pelastajaa"? Aivan: Ihminen, joka on itsekin ylpeä, eikä siksi kykene arvostamaan kaikkia muita ihmisiä, itsensä kaltaisia. Kaikki hyväätarkoittavat säälijät ja moralistit ovat aina ylpeitä, uskoivat he mihin tahansa hallitsemattomiin korkeampiin voimiin: Jumaliin, messiaisiin, sattumaan, kohtaloon tai luonnonvoimiin, jotka ikään kuin vihaavat ihmistä jonkinlaisena evoluution tuottaamana virheenä. Sekä uskonnollinen ajatus "antikristuksesta" demonisena hahmona, että ateistinen ajatus ihmisestä "pahana mutaationa" edellyttää aina ylpeyttä eli pelkoa - uskoa siihen, että ihminen itse ei ole kaikkien kokemustensa aikaansaaja. Toista ihmistä "antikristukseksi" syyttävä syyttää siis aina itseään. Aivan kuten "narsismin" uhrikin on itse "narsisti". Viisas ihminen ei tuomitse eikä pilkkaa itseään eikä ...