Sinä Olet Luoja

  Miksi maailmaa ei siis voi koskaan "parantaa"? Miksi maailma ei ole koskaan "sairas"? Se johtuu siitä, että jos haluat tehdä "huonosta" tai "sairaasta" paremman, niin keskityt eli uskot edelleen siihen huonouteen ja sairauteen. Mehän luomme todellisuuttamme aina aktiivisilla ajatuksillamme eli uskomuksillamme. Fysiikan näkökulmasta kaikki on aina täydellisen hyvin juuri nyt, ja silti voimme toteuttaa myös uusia toiveitamme, arvostamalla sitä nykyhetken todellisuutta, joka on joka tapauksessa ikuisesti keskeneräinen. Koska kun arvostat jotain - mitä tahansa - niin arvostat myös itseäsi, ja vedät siksi puoleesi eli todellistat myös muita asioita, joita voit arvostaa.

  Et voi saada toiselta ihmiseltä rakkautta, jota et tunne itseäsi kohtaan. Et voi vastaanottaa todellista vaurautta, jos et tunne vaurautta myös ilman omaisuutta ja rahaa. Et voi tuntea itseäsi terveeksi ja elinvoimaiseksi, jos mielesi ei ole tasapainoinen. On hyvin inhimillistä uskoa taistelemalla saavutetun voiton tekevän sinut "jonakin päivänä" onnelliseksi. Todellisuudessa jatkuva taistelu ja onnellisuuden tavoittelu pitää sinut levottomuuden ja toiveikkuuden tilassa, oravanpyörässä. Jahtaat siis jotakin, jota voit tuntea vain juuri nyt. Sillä tulevaa hetkeä ei koskaan tule. Olemme kuin magneetteja, ja vastaanotat elämässäsi aina sitä, mitä todella olet eli tunnet olevasi juuri nyt. Lopeta siis taistelu, lopeta jahtaaminen, ja keskity suurenmoisen oman itsesi rakastamiseen. Sinä oet runsaudensarvi, sinä oet sampo, sinä olet graalin malja. Sinä olet kaikki mikä on. Elohim, allah, tao. Luoja. Jumala.

  Me kaikki tunnemme ihmisiä, jotka ovat halunneet "parantaa maailmaa", esimerkiksi poliitikkoina, kansalaisaktiiveina tai toimittajina ja taiteilijoina. Saatat itsekin olla tällainen "hyväätarkoittava" henkilö. Tällaiset ihmiset saattavat usein tuntea suurta tyydytystä työstään "yhteiseksi hyväksi" ns. hyvinä päivinä, koska aina löytyy paljon ihmisiä, jotka etsivät parempia olosuhteita omaan elämäänsä. Tuo aktiivinen ihminen tuntuu siis epätoivoisista ihmisistä "pelastajalta". Ja "pelastajan" rooli voi tuntua hetkellisesti aidosti hyvältä - pidemmän päälle egoa pönkittävältä, ja myös vastuulliselta, taakalta. Nuo samat ihmiset, jotka ovat tukeutuneet tuohon "maailmanparantajaan" hyvinä päivinä (tai vaalipäivänä!), valitettavasti päätyvät myös syyttämään häntä huonompina päivinä - eli silloin, kun nuo ihmiset ovat pettyneitä omaan elämäänsä ja itseensä. Ja silloin tuo "maailmanparantaja" saattaa suuttua ja katkeroitu...

  Absoluuttisen totuuden määritelmä: Olet löytänyt totuuden, jos sinun totuutesi selittää myös kaikkien muiden ihmisten totuudet ilman, että tuomitset tai säälit ketään, tai väität itse olevasi oikeassa ja muiden väärässä. Absoluuttinen totuus siis on, että todellisuuskokemus perustuu henkilökohtaisiin uskomuksiin. Totuus tekee myös demonisoinnista paradoksaalista: Jos joku syyttää sinua "jumalattomaksi" eli "pahan" vallassa olevaksi, niin hän puhuu itsestään.

  Kärsitkö ylpeydestä? Provosoidutko usein muiden ihmisten mieliipiteistä tai tekemisistä? Oletko "herkkähipiäinen"? Koetko tämän tästä "myrskyjä vesilasissa"? Onko tapanasi "tehdä kärpäsestä härkänen" ja "tikusta asiaa"? Oletko joskus allekirjoittanut kansalaisaddresseja? Oletko suunnitellut maailmanparannuskampanjoita tai halunnut jopa perustaa oman puolueen? Oletko ollut mukana mielenosoituskulkueissa? Oletko vastustanut "rasismia", maahanmuuttoa, "syrjintää", koulukiusaamista, naisten tai miesten "eriarvoisuutta", "alistamista" tai "hyväksikäyttöä", poliisin, viranomaisten tai poliitikkojen toimintaa, rikollisuutta, rokotuksia, rokotevastaisuutta, veronkorotuksia, köyhyyttä? Inhoatko sanontaa "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"? Älä ole huolissasi. Ylpeys perustuu aina pelkoon ja jos olet ylpeä, niin yrität vain kontrolloida muita ihmisiä ja maailmaa, jotta sinulle itsellesi t...

  Miksi monoteistisissa uskonnoissa kuten kristinuskossa on useita erilaisia rakkauden muotoja? Ilmiö johtuu pelosta, eli jos uskonto perustuu "korkeamman voiman" palvomiseen, niin uskonnon oppi ei voi perustua puhtaaseen rakkauteen, vaan pelkoon. Tämä ajattelutapa tulee usein esiin kristittyjen kanssa keskustellessa. Kristitty saattaa yhtäkkiä kysyä rakkaudesta puhuvalta ihmiseltä: "Mitä rakkauden muotoa tarkoitat?" Rakkaushan on Jeesuksen itämaisessa rakkauden opissa selvästi yksiselitteinen, aito tunnetila, ja on siis olemassa vain yhdenlaista puhdasta rakkautta: Rakkautta, jota tunnet ollessasi täysin tyytyväinen ja levollinen, kuin pieni vauva tai kasvi, jolla on kaikki hyvin. Sinä ET siis tunne itseäsi innostuneeksi, kiihkeksi, haikeaksi etkä ylpeäksi, vaan rakkaus on mielenrauhan, haluamattomuuden tila. Kristinuskon rakkauskäsityksen (kreikkalaisesta kulttuurista periytyvä) jako "agapeen" (jumalallinen rakkaus), filiaan (ystävyyteen), erokseen (halu...

  Vain jokainen ihminen itse voi tuntea omat tunteensa, joten jos haluamme puhua tunteista yleisesti, niin se on mahdotonta, jos yritämme puhua siitä, miltä joku tunne tuntuu. Siksi itse puhun tunteista fysiikan eli värähtelytaajuuksien näkökulmasta. Esimerkiksi autistisista ihmisistä puhutaan joskus "tunteettomina", koska monet esim. asperger-diagnoosin saaneet näyttävät (!) ymmärtävän huumoria ja vitsejä eri tavalla, kuin muut. Ja kaikki ihmiset eivät koskaan naura samoille vitseille, koska kaikilla ihmisillä on myös ns. kipukohtia eli tiedostamattomia negatiivisia tunnemuistoja, joille he eivät kykene nauramaan. Huumorin tarkoitus on purkaa mielen resistanssia eli kohottaa tunnetilaa, mutta jos ihminen ei ymmärrä vitsiä (tunnista vitsistä inhimillistä itseään), hän ei voi myöskään kokea sitä vapauttavana. Siksi kansanperinnekin tuntee hyvin ajatuksen "eri taajuudella olemisesta". Ja myös ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa toisen ihmisen kanssa samalla taajuudel...