Sinä Olet Luoja

  Suretko lasta, joka ei koskaan syntynyt? Jos jäät kiinni tällaiseen suruun, niin olet inhimillinen, mutta et viisas. Kuolemme kaikki joka hetki, kun solujamme kuolee ja uusia syntyy. Elämä ei koskaan lakkaa manifestoitumasta, ja kuolema on olennainen osa tätä prosessia. Puu ei sure kuolleita lehtiään eikä sitä, jos se itse syystä tai toisesta kuolee ja maatuu. Elämä ei pääty kuolemaan. Lapsi, joka ei ole toivottu, selviää usein elämässtään hyvin, koska negatiiviset kokemukset luovat aina positiivista. Moni lapsi ja sikiö myös kuolee eli vapautuu elämästä, eikä sure omaa kuolemaansa. Kuolema ei ole koskaan menetys vaan olomuodon muutos. Jos olet itse joutunut abortoimaan sikiösi, niin älä syytä itseäsi. Syntymätön lapsesi ei ole kadonnut mihinkään, koska olemme itsekin vain ajatus itsestämme eli energiaa, joka ei koskaan katoa. Ihminen, joka säälii syntymättömiä ja tuomitsee heidän vanhempiaan, säälii ja syyttää vain itseään.

  Onnellisuuden salaisuus on niin yksinkertainen, että suuri osa ihmiskunnasta kieltäytyy uskomasta ja kokemasta sitä tietoisesti: Kun haluat ja tarvitset jotain, ollaksesi tyytyväinen, niin aktivoit ajatuksillasi keskeneräistä, sellaista, jota et juuri nyt toivo - ja koet siksi pettymyksen. Kun lakkaat haluamasta ja olet tyytyväinen, niin keskität ajatuksesi siihen luomukseesi, joka on synkronisesti juuri nyt todellistumisvuorossa ja siksi todellinen toiveesi - ja johon voit siksi olla tyytyväinen. Tästä johtuu myös se, että ongelmien arvostaminen mahdollistaa ratkaisujen löytymisen: Ovi avautuu, kun et enää usko sen olevan lukittuna. Mahdollisuus ilmaantuu, kun et tuijota sen "ei-olevaisuutta". Aidosti tyytyväinen ihminen ei siis voi kokea pettymyksiä, sillä hän toteuttaa omia toiveitaan joka hetki.

  Jos ihminen käyttää positiivisia sanoja vain miellyttääkseen toista ihmistä, niin hän joko matelee (alentaa itsensä) tai säälii eli on ylpeä, eikä hän siksi ole rehellinen itselleen - oman arvonsa tunteva. Sanat ovat juuri sellaisia, kuin millä mielellä ne sanotaan eli mikä niiden värähtelytaajuus on. Sana "rakkaus" on hyvä esimerkki näennäisesti positiivisesta sanasta, joka hyvin usein lausutaan ylpeyden tai epätoivon tunnetiloissa. Jos toinen ihminen väittää olevansa jostain asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta EI ole kuitenkaan aidosti tunnetasolla samaa mieltä, niin hän valehtelee itselleen. Ja valheella on aina lyhyet jäljet, koska haluamme tiedostamattamme itse paljastaa omat valheemme. Jokainen ihminen voi vain itse tietää, onko hän aidosti tyytyväinen eli sinut omien uskomustensa kanssa vai ei. Jos hän ei ole tyytyväinen, niin hän ajautuu väistämättä taistelemaan oman "uskonsa" puolesta eri mieltä olevia vastaan. Todellisuudessa hän taistelee itseään eli o...

  Omaan elämäänsä pettyneet ihmiset suhtautuvat usein halveksivasti sanaan "manifestointi", joka siis tarkoittaa unelmien toteuttamista. Ja me manifestoimme jokaisen hetkemme. Myös oma olemassaolosi on oma manifestaatiosi, aktiivinen ajatus "sinusta, joka on". Jotkut ylpeät ihmiset jopa väittävät, että he eivät edes pyri mihinkään, vaan elelevät vain tyytyväisinä muuttuvien tunnetilojensa aallokossa. "Elämähän on vain unta." He siis eivät usko voivansa vaikuttaa tuohon uneen, ja siksi he eivät myönnä, että heilläkin on toteutumattomia toiveita. Meillä kaikillahan on myös paljon tiedostamattomia toiveita, sillä luomme niitä elämämme jokaisena hetkenä. Ja jos vastustamme omia toiveitamme, yrittämällä torjua ne, niin ne pyrkivät SILTI toteutumaan, koska todellinen olemuksemme johdattaa meitä aina niitä kohti. Tästä johtuu se, että monet uskovaiset ja ateistit vetävät puoleensa ihmisiä, jotka eivät pelkää "jumalaa ja saatanaa", mutta eivät myöskään k...

  Onko sinun vaikea käsittää sitä, että yhteistä ja yleistä todellisuuttakaan ei ole olemassa ilman sen jokaista yksittäistä havaitsijaa? Kieltäytyvätkö aivosi näkemästä "ei-olevaisuutta" ja siis myös ajan olemattomuutta? Jos menet rautakauppaan, niin sekä sinä, että raautakauppias uskotte rautakaupan olevan olemassa. Rautakauppa on joidenkin ihmisten ajatus eli idea, jota ei ollut ennen tuota ideaa. Ideaan uskovat loivat siis ajatuksen rautakaupasta, joka manifestoitui rautakauppana. Rautakauppa on siis "olemassa" siihen uskoville ihmisille, mutta se ei ole silti koskaan kaikille rautakaupan havainnojille täsmälleen samanlainen. Huomiomme eli aistimustemme kohteet ovat yhtä kuin todellisuutemme. Jos siis menet rautakauppaan ja rautakauppias nukkuu tiskin takana, niin tuolle nukkuvalle rautakauppiaalle rautakauppa EI ole tuolla hetkellä olemassa, hänhän ei tee tulkintaa aisteillaan sen energiavärähtelystä. Hän ei ole olemassa myöskään itselleen - ennen kuin hän herä...

  Oletko joskus havainnut, että joku ihminen ei hyväksy sinun viisaita sanojasi, mutta kun joku toinen ihminen lausuu nuo samat viisaat sanat, niin hän onkin tuon sanojan kanssa samaa mieltä? Älä kiinnitä huomiotasi tuohon "epäoikeudenmukaiseen" käytökseen, vaan arvosta omaa viisauttasi, joka mahdollistaa mielenrauhan. Jos tuolla ihmisellä on "hampaankolossa" jotain sinua vastaan, niin hän ei halua myöntää sitä edes itselleen, koska hänen ylpeytensä estää sen. Hän ei siis kykene vastaanottamaan viisautta sinulta, koska hänellä on jostain syystä kielteinen asenne sinua kohtaan. Ja syy tuohon negatiiviseen asenteeseen on hänessä itsessään, eikä se liity sinuun. Iloitse siis siitä, että hän kuitenkin etsii omaa totuuttaan. Esimerkiksi ns. uusioperheissä vanhemmat saattavat kokea menettävänsä omat lapsensa entisten kumppaniensa uusille puolisoille, jos lapset näyttävät viihtyvän hyvin näiden seurassa. Ja siksi lasten "hylätty" vanhempi kantaa kaunaa uudelle pu...

  Mikä on "minä itse" multiversumisssa? Minä itse on ajatus itsestä, uskomus eli aktiivista energiavärähtelyä, joka luo tätä elämää ajatuksillaan ja kokee ideoitaan "todeksi". Ilman tuon minuuden havaintoa ja kokemusta itsestään tuota minuutta ei ole olemassa. Muille havaitsijoille hän on aivan erilainen, kuin hänelle itselleen, vaikka hänen kehollinen hahmonsa onkin energiavärähtelynä heille "olemassa" (se on kaikkeuden synkroniassa heille todellistunut manifestaatio). Kaikki olevainenhan on vain energiavärähtelyä, jonka "kaltaisuus ja laatu" määräytyy havaitsijan eli energiavärähtelyn tulkitsijan omien uskomusten mukaan. Esim. kissa voi havaita tutun ihmisen, mutta tuolla kissan ihmishavainnolla ei ole historiaa eikä tulevaisuutta, koska aikaa ei ole olemassa, vaan kaikki havainnointi tapahtuu samalla hetkellä. Eikä kissa tiedä, millaista on olla ajatteleva ihminen, koska kissa kokee eli luo elämää vaistotasolla. Kun Hollywood-piirretyissä tehd...