Sinä Olet Luoja

  Kuka on "oikea noita" tai "oikea parantaja" ja mistä tunnistat heidät? Katso peiliin. Olemme kaikki itse "noitia ja parantajia", sillä omat uskomuksemme todellistuvat kokemuksina, olivat ne toivottuja tai ei-toivottuja. Onko rahan ansaitseminen "noituudella, parantamisella tai lääkrintyöllä" paha asia? (Suomessa on lääketieteellisten tiedekuntien ja ns. vaihtoehtohoitoja tarjoavien yritysten ohella esim. Suomen noitaopisto, josta voi ostaa noitakoulutusta) Rahan ansaitseminen millään parantamiseen, terveyden ylläpitämiseen tai yleiseen hyvinvointiin liittyvällä liiketoiminnalla ei ole "paha asia", ellet itse koe sen olevan sellainen. Sinä itsehän olet se "noita, parantaja ja lääkäri". Jos annat rahaa parantajalle, maagikolle tai lääkärille, niin jaat positiivista energiaa, jos luovut rahastasi iloisena. Jos taas luovut rahastasi "pitkin hampain", niin jaat negatiivista energiaa - ja jaat tuota energiaa edelleen vai...

  Evoluutio eli uuden luominen, jatkuva muutos, ei ole koskaan menetys vaan pyrkimystä kohti harmoniatilaa. Siksi luonto ei sure lajien kuolemaa, ja metsäpalo, tulivuorenpurkaus tai tulva ei ole tragedia, vaan luonnollinen seuraus siitä, mitä on aiemmin tapahtunut. Jos haluat itse elää "sovussa luonnon kanssa", niin tee niin vain siksi, että se tuottaa sinulle itsellesi mielihyvää. Sillä jos kierrätät, jätät elämyksiä kokematta tai teet kuluttajana valintoja moralistisista syistä - koska syytät tai tunnet syyllisyyttä - niin et toteuta omia toiveitasi, ja kärsit siksi vain itse. Olemme olemassa ihmisinä toteuttaaksemme omia toiveitamme. Jos moralisoit ihmistä, joka elää "luontoa tuhoten", niin sabotoit todellisuudessa itseäsi, koska moralistina et itse ole iloinen vaan tekopyhä. Jokaisella todellisuuden havaitsijallla on aina vain oma voima käytössään, etkä voi muuttaa tätä fysiikkaan perustuvaa tosiasiaa, vaikka kuinka uhrautuisit "luonnnon tai tulevien sukupo...

  Kun ihminen yrittää onnistua, hän ei onnistu, vaikka hän näennäisesti "voittaisi", koska onnistumista on vain tyytyväisyys nykyhetkeen ja tyytyväisyys on aina TODELLINEN toiveemme. Valtaa ja voittoa tavoittelevat marttyyrit ja uhrautujat eivät ole sankareita, koska he eivät ole viisaita. Ihminen voi kyllä "voittaa itsensä" ja menestyä näennäisesti, hyväksyen itse aiheuttamansa kivun ikään kuin välttämättömänä pahana, mutta jos tuo oman itsen voittaminen ei tapahdu psykofyysisessä harmoniatilassa, niin kyse on aina masokismista, ei aidosta menestyksestä. Taistelu niiin urheilukilpailuissa kuin riidoissa ja sodissakin aikaansaa aina turhaa kärsimystä, koska maine, kunnia, oikeassaoleminen ja voittaminen ei tee kenestäkään ihmisestä toista arvokkaampaa. Maineen ja voiton tavoittelun turhuus näkyy hyvin esimerkiksi olympialaisia käsittelevillä keskustelupalstoilla, joissa vain voittajia ihaillaan - epäonnistujaa moni itse epävarma ihminen halveksii ja syyttää - silloi...

  Kun ahdistuneiden ihmisten määrä maailmassa lisääntyy, niin myös aggressiot auttajia kohtaan lisääntyvät. On hyvä tiedostaa, mistä se johtuu, jotta kykenee auttamaan vihaisia omalla esimerkillään. Myötätunto on voima, jolla saa yhteyden kehen tahansa ihmiseen, mutta jos ihminen ei itse ole yhteydessä omaan todelliseen itseensä, niin hän usein syyttää siitä muita - samalla tavalla kuin uhmaikäinen lapsi tai teini, jotka kapinoivat vanhempiaan vastaan. Itselleen vihainen ihminen paljastaa aina oman sieluntilansa muille, ja mitä enemmän hän yrittää peittää ahdistustaan, niin sitä selkeämmin se näkyy ulos päin, ja tämä tuottaa häpeän tunteita ahdistuneelle. Ja tällaista itse kaivamaansa kuoppaan pudonnutta ihmistä EI voi koskaan auttaa säälimällä, sillä jokainen voi löytää totuuden itsestään vain itse. ****************** Kommentti: "Miksi sulla ei ole koskaan mitäään positiivista sanottavaa kenestäkään?" Merkitys: "Miksi et koskaan kehu minua, vaikka haukun ja pilkkaan si...

  Kannattaako kansanviisauksiin -"ylpeys käy lankeemuksen edellä" -"joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa ja -"pilkka osuu aina omaan nilkkaan" suhtautua tyhjänpäiväisenä, uskonnollisena pelotteluna, vai konkreettisina elämänohjeina? Jos olet viisas, niin suhtaudut niihin viisautena. Elämähän perustuu fysiikkaan, ei sattumaan. Tämä fysiikkaan perustuva analyysini saattaa tuntua sinusta myös pelottelulta, jos et vielä ole itse kokenut ylpeyden seurauksia riittävän konkreettisesti. Jos ihminen on ylpeä, pilkallinen ja vihainen, eikä ymmärrä luopua omasta ylpeydestään, niin hän kaivaa omaa kuoppaansa ihan konkreettisesti. Ja miksi näin tapahtuu? Näin tapahtuu siksi, että todellinen olemuksemme ohjaa meitä elämämme jokaisena hetkenä kohti myötätuntoa ja aitoa rohkeutta, ja ylpeys perustuu aina pelkoon - silloinkin, kun et itse myönnnä olevasi ylpeä. Emme ole erillisiä, joten ego on aina vain mielemme luoma harha. Mitä näennäisesti "pahaa" y...

  Oletko sekä herkkätunteinen, aktiivinen ajattelija ja pohdiskelija, että elämässäsi paljon vastoinkäymisiä kokenut ja niiden seurauksena viisastunut ihminen? Olet tällä hetkellä hyvin tärkeä henkilö, muiden ihmisten auttajana. Sekä toivotut että ei-toivotut manifestaatiot tapahtuvat juuri nyt hyvin nopeasti ja helposti. Vähemmän ajattelevat, vähemmän tunneherkät ja vähemmän "vaikeuksia" elämässään kokeneet ihmiset eivät ole sinua vähempiarvoisia (tunnetilamme ovat aina suhteellisia), mutta sinä olet arvokas sellaisten ihmisten auttajana, jotka ovat jääneet kiinni pelkoon siksi, että he yrittävät hallita maailmaa ns. järkensä avulla. Elämää ei voi koskaan hallita yrittämällä tehdä niin. Olet arvokas myös siksi, että olet itse kokenut elämää "täysillä" ja siksi tiedät kokemuksesta, että kaikki kärsimys perustuu aina vain pelkoon - ja myös ylpeys ja tarve kontrolloida muita ihmisiä ja olosuhteita on pelkoa. Pelosta voi luopua, luottamalla omaan luomisvoimaan, kunnioi...

  Miksi ketään ei koskaan kannata tuomita tai sääliä, millään moraalisella tai uskonnollisella tekosyyllä, ei myöskään omaa itseä? Jos uskot sattumaan tai kohtaloon: Tuomitseminen ja sääliminen pitää sinut kiinni pelossa ja ylpeydessä, et siis tunne puhdasta myötätuntoa ja rakkautta - ja siksi kärsit itse. Jos uskot "jumalaan": "Synti" eli heprean "chata'ah" tarkoittaa negatiivista tunnetilaa, ei "pahoja tekoja", ja siksi ihmisiä on synneistä itämaisessa ajattelussa (jota myös ns. jeesuslaisuus oli) varoitettu vain siksi, että negatiivisiin ajatuksiin kiinni jääminen aikaansaa turhaa kärsimystä. Myös "uhrius" ja muiden ihmisten tai heidän tekojensa tuomitseminen "pahoiksi" on siis "syntiä". Ja myös tuon "jumalan" pelkääminen ja ylistäminen (ylentäminen) on "syntiä". (ovatko punainen väri tai unikko "syntisiä"? Eivät ole, ellet itse näe niitä sellaisina)