Blogit 6/2019

 

SOL, kesäkuu 2019

30.6.2019

Voit aina tavoitella vain hieman nykyistä korkeampaa tunnetilaa – mutta silti voit kohota epätoivosta toivoon ja innostukseen muutamassa minuutissa

Matalassa tunnetilassa oleva ihminen ymmärtää tietoisen luomisen eräänlaisena ”pakkopositiivisuutena”, eli tosiasioiden kieltämisenä tilanteessa, jossa ihminen kuitenkin ”tietää olevansa ongelmiensa kanssa pulassa”.

Se, että yritämme väkisin uskoa johonkin ratkaisuun, johon emme tunnetasolla usko, onkin tällaista väkisin luotua, teeskenneltyä positiivisuutta, joka ei johda toiveidemme manifestoitumiseen. Mutta tietoisessa luomisessa ei ole kysymys tästä.

Voit kohottaa tunnetilaasi täydellisestä epätoivosta euforiseen iloon hyvin nopeasti, mutta et voi koskaan hypätä suoraan epätoivosta euforiaan, vaan voit aina tavoitella vain seuraavaksi korkeampaa tunnetilaa. Helpoin tapa tehdä tällainen ”tunteiden siltaaminen” on  pyrkiä tuntemaan hyvin negatiivisen tunteen, kuten epätoivoisen masennuksen sijasta ensin hieman korkeampaa tunnetta (viha, syyttäminen; vihainen ihminen ei siis tunne olevansa täysin voimaton), sen jälkeen varovasti positiivista tunnetta (turhautuneisuus, varovainen toiveikkuus), josta sitten pääset jo helposti toivon ja uskon taajuudelle, etsimällä elämästäsi arvostuksen aiheita. Arvostaminenkaan ei siis toimi,jos et tunnetasolla aidosti arvosta sitä, mitä yrität arvostaa, eli syvässä epätoivon tilassa et pysty arvostamaan edes  luontoa tai ystäviäsi, koska et arvosta itseäsikään. Masennushan on täydellisen arvottomuuden tunne. Mutta tuntemalla siis vihaa ja katkeruutta pääset arvottomuudentunteesta hieman ylemmäs tunneskaalassa, eli ”vihan voima  vapauttaa”. Älä kuitenkaan jää vihan tunteeseen, vaan pyri siinä vaiheessa siis varovasti arvostamaan jotakin sellaista, johon jo valmiiksi uskot.

Ns. haihattelu, idealismi ja toiveajattelu on mahdollista sekä korkeassa, että matalassa tunnetilassa. Se, mihin tulokseen unelmointi ja ”pilvilinnojen piirtely” johtaa, riippuu siis tunnetilasta, jossa olemme, kun odotamme unelmiemme toteutuvan. Unelma sinänsä on siis jo valmiiksi luotu molemmissa tapauksissa, mutta voimme vastaanottaa unelmamme vain korkeassa tunnetilassa.

Esimerkki toiveesta, johon ei yleensä liity kovin voimakasta vastustusta eli epäuskoa,   on  vaikkapa parkkipaikan löytäminen. Jos  olet korkeassa tunnetilassa ja huoleton etsiessäsi parkkipaikkaa, niin löydät parkkipaikan nopeasti ja helposti, koska olet ”resonansissa parkkipaikan löytymisen kanssa”, eli korkeampi minäsi ohjaa sinut intuitiosi välityksellä vapaan pysäköintipaikan luokse. Manifestoimme siis aina sen, mihi tunnetasolla itse uskomme. Mutta jos pysäköintipaikka on pakko löytää hyvin nopeasti, koska vaikkapa laiva on juuri lähdössä, niin on todennäköistä, että pysäköintipaikan etsijä kokee monenlaisia ongelmia ennen laivaanpääsyään, sillä vetovoiman laki vetää pelkäävän ja ahdistuvan ihmisen kokemusmaailmaan samalla matalalla tunnetaajuudella olevia asioita, eli ongelmia.

Jos suhtaudut vihaisesti poliiseihin, ja kapinoit tunnetasolla vaikkapa kännykkäänpuhumiskieltoa tai turvavyöpakkoa vastaan, niin päädyt paljon useammin ratsioihin, joissa samalla, matalalla tunnetaajuudella olevat poliisit etsivät juuri kaltaistasi, uhmakasta sääntöjenrikkojaa. Ja jos vielä kerrot muille samalla tavalla ajatteleville ja tunteville ikävistä kokemuksistasi poliisin kanssa, niin negatiivisessa tunnetilassa tapahtunut kritiikkisi ”manaa” elämääsi lisää samanlaisia kokemuksia, ja vahvistaa negatiivista suhtautumistasi poliiseihin.

Matalassa tunnetilassa oleva ihminen pyrkii myös usein neuvomaan huolettomia, idealistisempia ihmisiä ”hyväksymään elämän realiteetit”, ja ”katsomaan totuutta silmiin”, tai ”pelkäämään jumalaa ja kadotusta”, mutta hän antaa neuvojaan vain omasta näkökulmastaan käsin, eli hänen mielipiteidensä pohjalla on oma pelko,  ja omat negatiiviset uskomukset ja tunnemuistot. Ns. realisti tuntee negatiivisia tunteita idealistin seurassa siksi, että tunnetasolla realisti aistii, että idealistin tunnetila on juuri jotakin sellaista, jossa hänen itsekin pitäisi olla, kokeakseen onnellisuutta! Eli negatiivinen tunnetila on indikaattori realistin korkeamman minän tunnetaajuuden, ja hänen ”realistisia ajatuksia tukevan” matalan tunnetilansa välillä.

Esimerkiksi pienet lapset uskovat vielä tunnetasolla ”korkeampaan luojaan itsessään” eli unelmiinsa, mutta heidän vanhempansa pyrkivät usein ”romahduttamaan pilvilinnat”, ikään kuin suojellakseen lapsiaan pettymyksiltä. Todellisuudessa tällaiset hyväätarkoittavat vanhemmat opettavat lapsilleen pelkoa epäonnistumisesta, uskoa siihen, että elämä on kärsimystä,  eli lapset oppivat uskomaan omaan rajallisuuteensa, ja lakkaavat siis uskomasta omaan, rajattomaan  luomisvoimaansa.

Useimmat  ihmiset pelaavat esimerkiksi uhkaplejä toiveikkuuden taajuudella, jolloin voitot jäävät pieniksi, vaikka pelaaja  jonkin pienen voiton saatuaan ”uskoisikin” hetkellisesi voitamisen mahdollisuuteen. Mutta jos hänen perustunnetilansa ja tunnemuistonsa eli uskomuksensa suhteessa rahaan on pelko ja huoli, niin suurten voittojen voittaminen on epätodennäköistä. Siksi ”raha tulee rahan luokse”, eli ihminen, joka ei pelkää rahan puutetta, saa myös helposti rahaa. Toinen asia sitten tietysti on, arvostaako tällainen ihminen rahaa, eli jos hän ei arvosta rahaa, niin suuretkaan omaisuudet eivät kuitenkaan tee häntä onnelliseksi. Sillä ainoa asia jota kukaan ihminen koskaan elämässään tavoittelee, on lopulta aina onnellisuuden tunne, ei mikään materiaalinen, eivät edes ihmissuhteet. Voimmehan kokea rakkauttakin vain rakastamalla itse.

Siksi myös kuvitelmamme MUIDEN ihmisten oletetusta onnellisuudesta on poikkeuksetta harhakuva. Köyhä ihminen voi olla todella onnellinen, ja upporikas todella onneton.

Onnellisuus on siksi AINA suhteellista, ja onnea voimme tuntea aina vain tässä hetkessä, juuri nyt – ja elämäntilanteestamme ja olosuhteistamme täysin riippumatta.

29.6.2019

Voimakkaat negatiiviset tunteet johtuvat siitä, että vastustat elämää tuomitsemalla itsesi

Jokainen kokemasi vastoinkäyminen johtaa aina hyvään, iloitse siis täydestä sydämestäsi kaikista ongelmistasi. Et voi koskaan tehdä ”virhettä”, joka ei samalla olisi synnyttämässä jotakin, mitä todella toivot.

Yksikään epäonnistunut avioliitto, taloudellinen menetys, häviäminen kilpailussa, työpaikka jota et saanut, kokemasi sairaus, paha teko toisia ihmisiä kohtaan tai edes tekemäsi rikos ei koskaan vahingoita täydellistä sieluasi. Sillä vastoinkäymiset luovat aina yhtä paljon  positiivista, kuin miten paljon ne saavat sinut tuntemaan negatiivisia tunteita.

Ei siis ole taikauskoa sanoa, että ”sirpaleet tuovat onnea”. Kaikki menetyksemme elämässä luovat aina monin verroin uutta. Jokainen tarvitsevalle lähimmäisellemme antamamme apu, ja myös  sanomamme kannustava sana, tai  tekemämme  rakkaudenteko, tulevat aina takaisin meille  itsellemme tuhatkertaisena.

Eli jos jossakin asiassa häviät, ja joku toinen voittaa, niin iloitse tuon toisen ihmisen voitosta, sillä me emme ole erillisiä. Kun toinen ihminen menestyy, niin sinäkin menestyt.

Jos koet jonkin pettymyksen elämässäsi, niin karista se HETI mielestäsi, eli älä jää katumaan, älä jää pohtimaan, miten sinun OLISI pitänyt toimia, jotta olisit onnistunut. Vaan kulje aina vain eteenpäin, katso horisonttiin, sinne missä unelmasi sinua odottaa. Iloitse siitä, että kokemasi pettymys mahdollistaa entistäkin suuremman voiton ja menestyksen tulevaisuudessa. Tästä syystä ”voittajia voivat olla vain ne, jotka kykenevät häviämään lannistumatta”.

Pelko, toivottomuuden tunne, epäusko ja turhautuminen ovat kaikki vain tienviittoja, jotka kertovat, että juuri nuo tuntemasi negatiiviset tunteet ovat viesti siitä, että oma korkeampi minäsi on tilanteestasi aivan eri mieltä. Et siis edes voisi koskaan TUNTEA noita tunteita, ellei todellinen todellisuutesi korkeamman minäsi taajuudella olisi aivan toisenlainen, kuin mitä nyt negatiivisten tunteidesi vallassa havainnoit. Sillä JOS katsot elämääsi korkeamman minäsi silmin, niin tunnetaajuutesi on yhtä korkea, kuin toiveidesi taajuus, ja siksi toiveesi toteutuvat aina korkeassa tunnetilassa.

Muista, että jokainen negatiivinen kokemuksesi tarkentaa, täsmentää ja hienosäätää toivettasi. Prosessi siis etenee ihan koko ajan, et pysy koskaan paikallasi, vaan luot todellisuuttasi itse uudeksi JOKA HETKI. Ajoittain kokemasi paikallaanpysymisen illuusio johtuu vain siitä, että luot negatiivisten tunteiden ja uskomusten vallassa samanlaista koko ajan, jolloin koet vaikutelman, että mitään edistystä ei tilanteessasi tapahdu.

Koska luomme todellisuuttamme juuri negatiivisilla kokemuksillamme, jotka siis mahdollistavat vapaan valinnan elämässämme, niin ainoa tapa kokea onnellisuutta elämässämme on hyväksyä negatiiviset tunteemme ja kokemuksemme oleellisena osana elämänprosessia, ”toiveidesi evoluutiota”.

Jos siis koet hyvin voimakkaita negatiivisia tunteita, niin kyse on aina vain siitä, että ET hyväksy negatiivista tunnettasi, etkä arvosta sitä opasteena, vaan yrität olla väkisin positiivinen silloinkin, kun sinun on reagoitava negatiivisen asiaan, jotta voit tehdä valinnan, eli valita ei-toivotun sijasta toivotun!

Ns. pakkopositiivisuus, se, että tukahdutamme negatiivisten kokemustemme aiheuttaman tunteen, ei siis ole tietoista luomista. Meidän on joka päivä tehtävä valintoja, eli meidän on tunteillamme näytettävä universumille, mitä haluamme, ja mitä emme halua. Mutta negatiivisten tunteiden hyväksyminen EI siis tarkoita kärsimystä, eli negatiivisiin tunteisiin jäämistä, toivottomuutta.

Rakasta siis negatiivisia tunteitasi, sillä ethän suutu maantiellä sinua ohjaaville tienviitoillekaan. Liikennevaloille jotkut meistä joskus suuttuvat, mutta liikennevalotkin ovat olemassa lopulta omaksi parhaaksemme, siksi, että emme ajaisi risteävän liikenteen sekaan.

Hyvin voimakkaat negatiiviset tunteet johtuvat siis vain siitä, että vastustat elämän luonnollista virtausta. Lopeta siis taistelu elämän virtaa vastaan, päästä irti airoista, ja nauti matkasta. Sillä matkasi on ikuinen.

29.6.2019

Vapaudu negatiivisten uskomustesi noidankehästä olemalla huoleton!

Se, mihin uskot, toteutuu. Jos siis ajattelet  ongelmiasi, niin keskityt siihen, että ne eivät ole vielä ratkenneet. Eli ongelma ja sen ratkaisu muodostavat ikään kuin janan, jonka toisessa päässä on ratkaisematon ongelma, ja toisessa päässä sen ratkaisu. Negatiivisessa tunnetilassa keskityt janan siihen päähän, jossa on ongelma, ei siis ratkaisu.

Ja tällöin mielesi pyrkii vahvistamaan uskomusta ongelmasi pysyvyydestä,  aiempien negatiivisten kokemustesi synnyttämillä uskomuksilla. Esimerkiksi sairaus pahenee, jos potilas uskoo saamaansa sairausdiagnoosiin, ja muiden samaa sairautta sairastaneiden negatiivisiin kokemuksiin. Voimme vahvistaa omia negatiivisia uskomuksiamme  myös tilastollisilla todennäköisyyksillä: Uskoa työttömyyteen, uskoa pienipalkkaisuuteen, uskoa veikkausvoiton epätodennäköisyyteen, uskoa yksinäisyyteen, uskoa kehomme vanhenemiseen ja rappeutumiseen tietyllä tavalla ja tietyllä aikataululla,uskoa perinnöllisiin sairauksiin, uskoa luonnon tuhoutumiseen, uskoa maailmanloppuun.

Eli epäonnen ja epäonnistumisen noidankehä johtuu ainoastaan siitä, että keskityt mielessäsi epäuskoon, eli esimerkiksi aiempiin negatiivisiin kokemuksiisi, ja todistelet niillä tilanteesi mahdottomuutta ja toivottomuutta.

Ja tässä on siis syy siihen, että sinun ei tule koskaan keskittyä ongelmaan, vaan luovuttaa ongelman ratkaisu korkeamman minäsi ratkaistavaksi. Sinun ainoa tavoitteesi on siis helpotuksen tunteen kokeminen juuri tässä hetkessä. Sillä kokemalla positiivista tunnetta juuri nyt, mistä tahansa syystä, annat korkeammalle minällesi mahdollisuuden johdattaa sinua KOHTI ratkaisua, etkä siis itse estä ratkaisia keskittymällä ongelmaan, uskomalla ongelmaan.

Sotkuinen narukerä selviää paljon helpommin, jos vapautat narua, annat sille tilaa selvitä –  et siis yritä keskittyä narun monimutkaisiin mutkiin,  ja selvittää narun luikertelevaa reittiä sotkuisessa mytyssä milli kerrallaan. Solmut tiukkenevat aina, jos tuskailet niiden olemassaoloa.

Luota siis ongelmiin keskittymisen sijasta korkeamman minäsi viisauteen, luota prosessiin, joka on käynnissä koko ajan, ja joka johtaa väistämättä lopulta ratkaisuun . Vaikka sinun onkin usein vaikea olla yrittämättä ohjailla itse polkuasi kohti ratkaisua, eli asetut itse ratkaisun esteeksi yrittämällä liikaa, niin korkeampi minäsi ei silti koskaan ole kärsimätön, vaan ohjaa sinua loputtoman kärsivällisesti kiertoteitä  ja sivupolkuja pitkin oman vastustuksesi ohi. Unelmasi on siis kuin vesi, joka löytää aina uomansa.

Innostu jo etukäteen siitä, että toiveesi ovat toteutumassa koko ajan. Prosessi etenee koko ajan. Kaikki ei-toivottu, turhautumisesi ja kärsimättömyytesi, luo  aina korkean tietoisuuden tasoon ratkaisuja, muovaa toivettasi ja unelmaasi vieläkin upeammaksi.

Etsi siis todisteita elämäsi toimivuudesta tässä hetkessä, ja jätä hetkeksi täysin huomiotta  ne asiat, jotka eivät toimi. Heittäydy vastuuttomaksi tunnetasolla, kevennä sydäntäsi, ole huoleton. Iloitse sydämesi lyönneistä ja hengityksestäsi. Iloitse luonnosta ympärilläsi. Iloitse siitä, että olet olemassa, iloitse elämästäsi lintujen ja perhosten kanssa. Iloitse siitä, että vaikka leijumme koko ajan  keskellä avaruutta, niin maapallo on silti vakaa planeetta, ja elämämme sujuu joka hetki ihmeellisessä  synkroniassa muun luomakunnan kanssa, ja että ongelmamme ovat suhteellisesti ottaen hyvin pieniä. Iloitse siitä, että tasapaino ja synkronia on maailmankaikkeudessa selvästi olemassa. Jos synkroniaa ei olisi, niin elämämme ei edes olisi mahdollista, sillä kaikki olevainen ajautuisi hetkessä täydelliseen kaaokseen.

Ajattele siementä, josta versoo taimi. Vaikka versominen ei ole silmin havaittavaa, niin se tapahtuu kuitenkin koko ajan. Edistystä tapahtuu koko ajan. Jos et tuijota taimea taukoamatta, niin eräänä päivänä huomaatkin, että taimi on kasvanut täyteen mittaansa, vaikka et olekaan koko ajan tarkkaillut sen kasvamista, ja ollut tuosta kasvamisesta huolissasi. Se on kasvanut itsestään, koska unelma taimesta oli olemassa jo siemenessä!

Sinun ainoa tehtäväsi on siis uskoa tuohon siemeneen, uskoa, että siihen on ohjelmoitu kasvuprosessi, ja että vaalimalla unelmaasi, iloitsemalla jo etukäteen tulevasta taimesta, luot sille optimaalisen kasvuympäristön, sillä elämänilosi on kuin vesi, joka virkistää unelmaasi.

26.6.2019

Tyytyväisyys nykyhetkeen ei tarkoita ei-toivottuun tyytymistä, vaan juuri ei-toivottu mahdollistaa toiveesi

Se, että meidän tulee tehdä ”rauha nykyhetken kanssa”, eli olla tyytyväisiä joka hetki siihen, mitä olemme tähän saakka elämäämme manifestoineet, saattaa kuulostaa korvissasi siltä, että meidän tulisi ”luopua toiveistamme”, ja tyytyä ikuisesti niiden toteutumattomuuteen.

Tyytyväisyys nykyhetkeen ei kuitenkaan suinkaan tarkoita unelmista luopumista, vaan aivan päin vastoin: Tyytyväisyys nykyhetken mahdollistaa toiveidemme toteutumisen, koska tuntiessamme tyytyväisyyttä tunnetilamme on korkea.

Olemme niin tottuneita SUORITTAMAAN elämää, että meidän on usein vaikea ymmärtää, että ankarasti matalassa tunnetilassa yrittämällä emme todellisuudessa tavoita toiveitamme läheskään yhtä helposti ja paljon, kuin mitä saavuttaisimme unelmoimalla ja inspiroitumalla korkeassa tunnetilassa.

Sen sijaan, että olisit huolissasi tulevasta,että  tuskailisit miten, milloin ja kenen toimesta toiveesi toteutuvat, ja yrittäisit kaikin keinoin ja mahdollisimman nopeasti saavuttaa toivettasi, vaikka tunnetilasi on kaiken aikaa matala, eli et oikeastaan itsekään usko yrittämisesi johtavan mihinkään – niin tämän ahdistavan taistelun sijaan sinun tulee lakata yrittämästä, ja keskittää ajatuksesi mihin tahansa muuhun asiaan, joka kohottaa mielialaasi. Sillä korkeamman minäsi viisaat viestit voivat välittyä sinulle aina VAIN korkeassa mielentilassa.

Eli jos haluat todella ratkaista ongelmiasi, niin sinun tulee ”tulla sokeaksi ei-toivotulle elämässäsi”, eli lakata tuijottamasta ongelmiasi –  ainakin hetkeksi. Eli sinun tulee löytää nykyisestä elämäntilanteestasi asioita, joita todella arvostat ja rakastat. Sillä vaikka tämänhetkisestä elämästäsi sinun mielestäsi puuttuisi jotakin hyvin olennaista – vaikkapa ihmissuhde, rahaa tai terveyttä – niin juuri tuo ei-toivottu on samalla juuri se asia, joka on luonut parempaa tulevaan! Eli ilman tuota ei-toivottua tuleva elämäsi ei edes VOISI olla parempi.

Tästä syystä sinun tulee oppia arvostamaan kaikkein eniten juuri  ei-toivottua ja vastoinkäymisiä. Sillä se asia elämässäsi, jonka juuri nyt koet epätäydellisenä, on siis kokemuksesi kautta luonut paremman version itsestään.

Ja tavoittaaksesi tuon paremman version, eli manifestoidaksesi sen elämääsi, sinun tulee pyrkiä aistimaan sen olemassaolo jo etukäteen. Ja tätä siis tarkoittaa ”unelmiin uskominen”, eli se, että uskomme tunnetasolla toiveisiimme niin vahvasti, että unelmat voivat myös toteutua, koska uskomisen tunteesi  ja unelmasi värähtelytaajuus on sama.

Ja vaikka epäilisit unelmiesi todella voivan koskaan toteutua, niin  voit silti tavoittaa tuon tunnetilan, ajattelemalla jotakin sellaista rakastamaasi asiaa, johon varmasti uskot. Vetovoiman laki reagoi siis aina tunnetilaasi, eli positiivisessa tunnetilassa voit manifestoida kaikkia toiveitasi, riippumatta positiivisen tunnetilasi varsinaisesta aiheuttajasta.

Nykyisyytesi siis luo aina ja joka hetki parempaa versiota itsestään, sillä emme voi koskaan lakata toivomasta, emmekä koskaan lakata kysymästä.

Tee siis rauha nykyhetken kanssa, ja arvosta jokaista hetkeäsi – samalla odottaen innokkaana tulevia hetkiä! Sillä et joka tapauksessa voi koskaan tulla onnelliseksi, voit aina vain olla onnellinen.

26.6.2019

Tietoinen arvostaminen tekee sinusta konkreettisesti taikurin!

Jos sinulla on joku ”suuri” ongelma elämässäsi, niin tuo ongelma ei tule poistumaan, jos  keskityt siihen, koska keskityt: a. sen suuruuteen, b. sen ongelmallisuuteen. Ja toisaalta: Jos päästät irti ongelmastasi, ja keskityt aivan muihin asioihin, niin myös ongelmasi alkaa välittömästi ratketa, koska korkeampi minäsi saa tilaisuuden alkaa johdattaa sinua oman resistanssisi eli epäuskosi ohitse oikeaan suuntaan –  ja kohti ratkaisua.

Älä siis tuhlaa elämääsi keskittymällä ongelmiin, vaan heitä kaikki huolesi syrjään, ja keskity arvostamaan kaikkea sitä, mitä olet jo elämääsi manifestoinut.

Eli sinusta tulee ihan konkreettisesti taikuri, jos tietoisesti arvostat jotakin asiaa elämässäsi. Kokeile vaikkapa arvostaa perheenjäseniäsi. Sinun ei tarvitse SANOA heille mitään, sillä me ihmiset olemme perusolemukseltamme kaikki yhtä ja samaa henkeä, korkeaa tietoisuutta, eli arvostamisen ja rakkauden korkeassa värähtelytaajuudessa me OLEMME yhtä. Eli välillämme on korkeassa tunnetaajuudessa konkreettisesti eräänlainen ”kuuma linja”, jota pitkin rakkaus pääsee vaikuttamaan.

Eli kirjoita perheenjäsenestäsi 10-20 asiaa, joita hänessä arvostat. Älä yritä keksiä noita asioita väkisin, mutta pienikin positiivinen asia, joka tulee mieleesi,  on arvokas, jos vain aidosti tunnetasolla arvostat tuota asiaa perheenjäsenessäsi. Ja jos perheenjäsenesi on viime aikoina ollut paljon negatiivisissa tunnetiloissa, niin muistele, millainen hän on ollut parhaimmillaan, eli korkeassa tunnetilassa ja innostuneena. Esimerkiksi: Rehellisyys, luovuus, huumorintaju, sinnikkyys, ahkeruus, omanarvontunto. Voi arvotaa myös fyysisiä ominaisuuksia, jos olet niitä joskus spontaanisti ihaillut:  Hyvä ryhti, joustava kävelytyyli, kirkkaat ja ilmeikkäät silmät, kauniit kädet, kaunis hymy.

Pian huomaat, että kuin taikaiskusta perheenjäsenesi on sinua kohtaan tavallista lempeämpi. Hän ei puhu enää mitään erimielisyyksistänne, vaan tuntuu yhtäkkiä arvostavan sinua suuresti. Korkea tunne eli rakkaus siis vaikuttaa aina kaikkiin ihmisiin, joita ajattelemme, täysin riippumata esimerkiksi maantieteellisestä sijainnistamme. Ja jos perheenjäsenesi on jo poistunut fyysisestä elämästä, ja sinulla on ollut negatiivisia tunteita häntä kohtaan, niin tällä samalla menetelmällä voit puhdistaa tunnemuistosi häntä kohtaan, ja vapauttaa siten ”energiatukoksia”, jotka negatiiviset tunteesi ovat aikaansaaneet.

Tai jos sinulla on ongelmia kenen tahansa  muun ihmisen kanssa, eli joku asia elämässäsi aiheuttaa sinulle huolia, ja siihen liittyy muita ihmisiä, niin arvostamalla noita ihmisiä tietoisesti saat myös huolta aiheuttavan tilanteen ratkeamaan. Erityisen tehokasta ja tuloksellista arvostaminen on silloin, kun olet riitatilanteessa jonkun ihmisen kanssa, läpikäyt oikeusprosessia, tai joku ihminen painostaa sinua jossain asiassa. Muista, että negatiiviset kokemuksesi eivät koskaan johdu noiden muiden ihmisten henkilökohtaisesta vihasta tai ilkeydestä sinua kohtaan, vaan että olet itse vetänyt noita tilanteita puoleesi, eli  nuo muut ihmiset ovat vain ”kanssaluojiasi” –  ja voit siksi myös itse omaa tunnetasoasi kohottamalla muuttaa nuo tilanteet positiivisiksi, milloin tahansa!

Eli pelkäämällä luot tilanteita, joissa sinun täytyy pelätä. Häpeämällä luot vain lisää häpeällisiä tilanteita. Tuntemalla vihaa toista ihmistä kohtaan, saat myös tuon toisen ihmisen vihaamaan tai pelkäämään sinua. Tuntemalla puutetta jonkin asian suhteen, luot lisää puutetta.

Mutta arvostamalla tietoisesti sekä muita ihmisiä, itseäsi, että kaikkia ongelmiasi, vedät puoleesi arvostusta ja ratkaisuja. Tässä mielessä vetovoiman laki toimii täysin oikeudenmukaisesti ja ehdottomasti, aina.

Eli JOS kykenet aidosti tunnetasolla arvostamaan ongelmiasi, niin voit ajatella myös niitä! Mutta muista, että sinun tulee aina ottaa vastaan – siis korkeammalta minältäsi – noita arvostavia ajatuksia, korkeassa tunnetilassa, ei siis yrittää väkisin keksiä arvostuksen aiheita asioista, joita et todellakaan arvosta.

Eli voit taikoa myös minkä tahansa ongelmasi pois arvostamalla ongelmaasi. Esimerkki: Elät yksin, mutta haluaisit elää parisuhteessa. Pyri tietoisesti arvostamaan yksinelämisesi positiivisia puolia. Tee lista arvostamistasi asioista: 1. Yksin ollessani olen vapaa ajattelemaan ja tekemään mitä haluan. 2. Olen jo luonut korkeamman minäni taajuudelle unelmieni kumpanin, mutta jokainen yksin viettämäni hetki, haaveilu ja visualisointi,  tekee tuosta unelmieni kumppanista vieläkin suurenmoisemman. 3. Yksin olessani voin keskittyä rakastamaan, arvostamaan ja ihailemaan itseäni, ja oman itseni rakastaminen on edellytys myös sille, että pystyn rakastamaan tulevaa kumppaniani. 4. Koska olen elänyt yksin, niin arvostan paljon enemmän myös tulevaa parisuhdettani. 5. Yksin olessani korkean tunnetaajuuteni ylläpitäminen on helpompaa, koska en joudu reagoimaan toisen ihmisen mataliin tunnetiloihin. 6. Yksin ollessani voin meditoida rauhassa, ja kohottaa siten tunnetilaani, ja harjoitella korkean tunnetilan ylläpitoa. 7. Koska osaan olla yksinkin, niin minusta on tullut paljon vahvempi ottamaan tulevaisuudessa vastaan tilanteita, joissa väistämättä joudun joskus selviämään yksin, tai vaikkapa eroamaan kumppanistani. 8. Kykyni tuntea olosuhteista täysin riippumatonta onnellisuutta on arvokkain aarteeni, sillä rakkauskin on aina vain tunne, joka lähtee minusta itsestäni. En siis koskaan voi SAADA rakkautta keneltäkään toiselta ihmiseltä, ellen itse tunne rakkautta.

Rahaa voit taikoa arvostamalla rahattomuuttasi: 1. Koska minulla on vain vähän rahaa, niin opin arvostaman asioita, joihin ei tarvita rahaa, eli terveyttäni, luontoa, ja olosuhteista riippumattomia ilon ja onnen tunteita. 2. Rahan vähyys inspiroi minut valmistamaan herkullisia ruokia niukoistakin raaka-aineista. 3. Rahan vähyys saa minut menemään kirpputorille, josta voin löytää intuitioni ohjaamana arvokkaita ja suurta iloa tuottavia asioita, jotka eivät kuitenkaan maksa paljon. 4. Kun minulla on vain vähän rahaa, niin en osta ”turhia” tavaroita, joita muuten ostaisin vain kohottaakseni hetkellisesti tunnetilaani. 5. Kun minulla ei ole rahaa käyttää alkoholiin, niin en tunne myöskään sitä tyhjyyttä ja masennusta, joka seuraa usein alkoholin avulla tuotettua iloa, jota siis hallitsee alkoholi, en minä itse. 6. Tiedän, että olen jo luonut korkeamman minäni taajuudelle toiveillani valtavasti vaurautta, josta osaan eräänä päivänä nauttia paljon enemmän juuri siksi, että olen kokenut myös rahattomuutta. Ja aina, kun olen korkeassa tunnetilassa, niin tiedän olevani matkalla kohti tuon vaurauden manifestaatiota. 7. Kaikki asiat, joista rahattomana unelmoin, ovat olemassa korkeamman minäni taajuudella välittömästi. Ja sillä hetkellä, kun todella tiedostan tämän totuuden, ja olen tehnyt täydellisen rauhan nykyhetken kanssa, eli ”lakkaan haluamasta” kärsimättömänä sellaista, joka jo on olemassa – niin sillä hetkellä tunnetaajuuteni resonoi toiveeni kanssa, ja toiveeni manifestoituu. Arvostan siis suunnattomasti kykyäni unelmoida, uskoa ja luottaa universumin viisauten ja rajattomaan runsauteen.

Ole siis oman elämäsi taikuri, ja aloita taikominen heti. Jokainen hetki elämässäsi on rajattomia mahdollisuuksia täynnä!

24.6.2019

Kaikki järjestyy elämässäsi aina – mutta ei juuri siten, kuin itse suunnittelit

Kärsimyksemme syy on tarpeemme hallita itse – ja hyvin ykityiskohtaisesti – omaa elämäämme. Eli kaikki negatiiviset, ei-toivotut  tapahtumaketjut, joita matalissa tunnetiloissamme itse aikaansaamme ja mahdollistamme, johtuvat siitä, että yritämme itse hallita elämämme tilanteita. Sen sijaan, että iloitsisimme elämämme yllätyksellisyydestä, ja universumin suunnattomasta ongelmanratkaisukyvystä –  ja SALLISIMME elämämme vain tapahtua, pelkäämättä tulevaa.

Vertailun vuoksi: Kun imuroimme kotiamme, niin emme pyri olemaan imurimme moottori, ja pistorasiasta tuleva sähkö, vaan tyydymme imurointiin. Kone ja sähkövirta hoitavat oman osansa.

Syynä tähän hallinnantarpeeseen on se, että ollessamme matalassa tunnetilassa emme usko ja luota oman korkeamman minämme olemassaoloon – emmekä siis myöskään siihen, että kaikki aina järjestyy. Mikä on tietysti täysin inhimillistä, sillä  matalassa tunnetilassa emme siis aisti korkeamman tietoisuuden läsnäoloa, eli emme siis juuri sillä hetkellä ”usko” korkeampaan meissä.

Voidaan siis tavallaan myös sanoa, että olemme täysin ”eri persoonia” toisaalta matalassa, ja toisaalta korkeassa tunnetilassa.

Suurin osa ihmiskunnasta ei luo tietoisesti omaa elämäänsä, vaan luominen on sattumanvaraista. Siten suurin osa ihmiskunnasta ei myöskään tule ajatelleeksi, että jokainen meistä todellakin elää joka hetki aivan eri todellisuudessa, riippuen kulloisestakin tunnetilastaan, ja myös yleisestä värähtelytaajuudestaan, eli ”tietoisuuden tasostaan”.

Tämä sattumanvarainen luominen koskee niin taloudellisesti menestyviä, kuin vähävaraisia, niin terveitä kuin sairaita, niin yksinäisiä kuin parisuhteissa eläviäkin. Eli esimerkiksi varakkaan ihmisen on usein hyvin vaikea ymmärtää, miksi joku samoista lähtökohdista lähtenyt toinen ihminen pysyy köyhänä, sillä ihmiselle, jolla jo on paljon rahaa, raha tulee vetovoiman lain vaikutuksesta helposti, sillä rikas ihminen ei pelkää rahan puutetta. Tai terveen ihmisen on vaikea ymmärtää, miksi joku toinen ihminen on jatkuvasti sairas, sillä terve ihminen uskoo terveyteen, kun taas paljon sairastava pelkää sairautta, ja uskoo sairastumisen sattumanvaraisuuteen, tai kohtalonomaisuuteen. Tai pitkässä parisuhteessa, ja ystävien ja sukulaisten ympäröimänä elävän on vaikea ymmärtää, miksi joku toinen ihminen elää täysin yksin, vaikka selvästi kärsii yksinäisyydestään. Miksi tämä ei siis vain ”hanki” itselleen parisuhdetta ja ystäviä? Yksinäisyys on matala tunnetila, joka jatkuu niin kauan, kun yksinäinen uskoo omaan yksinäisyyteensä.

Mutta näitä kaikkia ihmisiä yhdistää se, että he kaikki kokevat kuitenkin ajoittain negatiivisia tunteita, ja yrittävät usein hallita elämäänsä itse, jolloin he jäävät negatiivisiin tunnetiloihin, eli kokevat kärsimystä. Sillä niin positiivinen manifestointi, kuin negatiivinenkin, on siis todellisuudessa tiedostamatonta, eli sattumanvaraista.

Ja tässä on syy, miksi emme voi verrata esimerkiksi hyvinvointivaltiossa asuvan ihmisen ja kehitysmaassa asuvan ihmisen ”onnellisuutta” toisiinsa , sillä onnellisuus on aina suhteellista, ja ainoastaan tunnetila. Onnellisuus ei siis ole esimerkiksi varakkuutta, mainetta, kunniaa, sosiaalisia suhteita, ei edes terveyttä, sillä se, tunnemmeko onnellisuutta riippuu aina siitä, miten itse SUHTAUDUMME mihinkin elämämme asiaan ja tilanteeseen. Eli: Onnellisuus on korkea tunnetila ja korkea värähtelytaajuus, onnettomuus on matala tunnetila ja matala värähtelytaajuus.

Eli pääsääntöisesti onnellisuutta tunteva ihminen on sellainen, joka luottaa universumin huolenpitoon, eikä yritä itse kontrolloida jokaista elämänsä tapahtumaa, vaan iloitsee elämän tarjoamista yllätyksistä, eli ”tarttuu hetkeen”, sen sijaan, että olisi koko ajan huolissaan, meneekö hänen elämänsä koko ajan ns. käsikirjoituksen mukaan. Sillä korkeamman minämme perspektiivi elämäämme on aivan erilainen, kuin meidän oma ”ruohonjuuritason perspektiivimme”. Korkeampi minämme näkee siis koko ajan laajemman kokonaiskuvan ja synkronian, eli korkeampi minämme ymmärtää myös negatiivisten kokemustemme välttämättömyyden, sillä myös nennäisesti negatiiviset kokemuksemme tapahtuvat, jotta todelliset toiveemme voisivat toteutua.

Esimerkiksi, jos haluamme kiihkeästi päästä matkustamaan jonnekin, ja olemme korkeassa tunnetilassa, mutta sairastumme juuri ennen matkaamme, ja koemme matkamme peruuntumisen vuoksi suurta pettymystä, niin jälkeen päin kuitenkin paljastuu, että juuri siinä hotellissa, jonne olimme matkamme varanneet,  räjähtikin pommi. Ja koska jäimme kotimaahan, niin kadulla kävellessämme tapasimme ”sattumalta” (siis synkronian mahdollistamana) tulevan elämänkumppanimme. Korkea tunnetilamme siis mahdollisti näennäisesti negatiiviset kokemukset, jotka LOPULTA johtivat kuitenkin toiveidemme toteutumiseen: Olemme edelleen fyysiesti elossa, ja meillä on toivomamme parisuhde.

Luottamalla ja uskomalla universumin suunnattomaan viisauteen, eli sallimalla elämämme tapahtua, ja välttämällä ongelmanratkaisua matalissa tunnetiloissa, elämästämme muodostuu iloinen, ja positiivisella tavalla jännittävä seikkailu, jossa kaikki toiveemme voivat toteutua. Ja huomaa: Ne  TODELLISET toiveemme! Sillä olemme elämämme aikana toivoneet niin paljon, että yksittäiset, konkreettiset  toiveemme eivät suinkaan aina toteudu siksi, että todelliset, sydämemme toiveet ovat  paljon fantastisempia, kuin edes itse kykenemme etukäteen kuvittelemaan!

23.6.2019

Kaikki negatiiviset tunteemme opettavat meitä tuntemaan olosuhteista täysin riippumatonta elämäniloa

Kun aidosti arvostat joka ainoaa kokemaasi negatiivista tunnetta, niin olet todella mestarillinen tietoinen luoja. Eli havaitset kyllä negatiivisen tunteesi, mutta koska tiedostat tunnetaajuutesi laskun – ja ymmärrät, mikä on negatiivisen tunteesi todellinen viesti – niin et jää ”kärsimään” matalasta tunnetilastasi, vaan pyrit ajatuksiasi tietoisesti toisaalle kohdentamalla, tai ajatusmelun kokonaan meditaatiossa hiljentämällä, sallimaan tunnetaajuutesi kohoamisen.

Tunnettuja esimerkkejä tästä tekniikasta on ns. gandhilainen väkivallaton vastarinta, ja profeetta Jeesuksen opettama ”käännä toinenkin poski” -tekniikka. Ja myös itämaisten itsepuolustuslajien alkuperäisenä tarkoituksena on ollut hyökkäyksen torjuminen mielenhallinnalla, eli säilyttämällä korkea tunnetila, eli olemalla tuntematta vihaa ja pelkoa.

Eli jos toinen ihminen on negatiivisessa tunnetilassa ja uhkaa sinua, niin jos säilytät oman korkean tunnetilasi, ja tunnet rakkautta ja myötätuntoa hyökkääjää kohtaan, niin hyökkääjä ei voi jatkaa hyökkäystään, koska tunnetaajuutenne ovat niin erilaiset.

Suurin osa ihmiskunnasta tulkitsee negatiivisten tunteiden tarkoituksen kuitenkin väärin. Emme siis tunne negatiivisia tunteita siksi, että meille tapahtuu jotakin ”pahaa”, vaan tunnemme negatiivisia tunteita siksi, että havaitsisimme oman tunnetaajuutemme laskun – eli sen, että olemme ajautuneet kokemustemme tai ajatustemme seurauksena eroon omasta korkeammasta minästämme.

Eli jos pelkäämme, niin pelko kertoo meille, että mitään pelättävää ei todellisuudessa ole. Mutta KOSKA pelkäämme, niin  negatiivinen tunteemme vetää puoleemme lisää negatiivisia kokemuksia. Pelon viesti siis on, että jos haluamme elää toiveidemme kaltaista elämää, eli toteuttaa toiveitamme, niin meidän ei tule pelätä esimerkiksi tulevia epäonnistumisia, sillä manifestoimme toiveitamme vain korkeassa tunnetilassa – siis samassa taajuudessa, jonne olemme ne itse luoneet. Korkeampi minämme elää aina nykyhetkessä, ja luomme joka hetki seuraavaa hetkeä, eli siinä mielessä ”pelko luo syytä pelkoon”, että pelko luo ei-toivottua tuleviin hetkiimme. Mutta pelon tunteella luomissamme ei-toivotuissa kokemuksissakaan ei ole lopulta mitään pelättävää, eli pelosta johtuva kärsimys on aina turhaa.

Huolten kantaminen on myös turhaa pelkoa, sillä jos olemme korkeassa tunnetilassa, niin emme koe huolta, vaan saamme aina tarvittaessa  inspiraatioita omalta korkeammalta minältämme ratkaista ongelmia. Eli aina kun  kysymme, niin saamme aina välittömästi vastauksen korkeammalta minältämme. Meidän ei siis tarvitse jäädä KANTAMAAN huolta, vaan voimme vastaanottaa vastauksen kysymykseemme heti kysymyksen herättyä. Matalassa tunnetilassa emme havaitse vastausta, kun taas korkeassa tunnetilassa vastaanotamme vastauksen. Jos jonkun suuren toiveemme lopullinen toteutuminen vaatii lisää kysymyksiä ja vastauksia, niin meidän ei silti tule olla huolissamme, vaan  voimme olla huolettomia, ja luottaa siihen, että kaikki asiat tapahtuvat universumissa aina synkronisesti täsmälleen oikeaan aikaan, eli juuri sillä hetkellä, kun ne ovat ”kypsiä” manifestoitumaan. Sillä elämämme ei joka tapauksessa tule koskaan ”valmiiksi”, vaan joku toiveemme on joka hetki aina ns. kypsymistilassa.

Vastaus kaikkiin kysymyksiimme ja ongelmiimme välittyy meille siis aina ”helpoimman polun kautta”. Eli jos vaikkapa joku esine on meiltä hukassa, ja olemme huolissamme, niin emme voi löytää esinettä, ennen kuin  huolemme hälvenee, ja tunnetilamme kohoaa, eli keskitymme vaikkapa johonkin aivan muuhun asiaan. Korkeampi minämme saattaa ohjata meidät etsimämme esineen luokse esimerkiksi siten, että saamme impulssina mieleemme ajatuksen hakea joku aivan toinen esine paikasta, jossa aiemmin hävinneeksi uskomamme esinekin on. Eli jos uskomme, että joku asia on hukassa, niin se on hukassa, eli emme voi löytää sitä.

Samoin jos uskomme, että emme voi koskaan löytää itsellemme puolisoa, ja olemme siis epäuskomme tähden matalassa tunnetilassa, niin emme voi löytää tuota puolisoa, vaikka potentiaalinen puolisomme seisoisi edessämme. Sillä matalassa tunnetilassa ollessamme emme tunnista häntä mahdolliseksi tulevaksi puolisoksemme!

Jos suremme läheisemme kuolemaa, niin surun tunteemme kertoo meille, että mitään surtavaa ei ole, sillä kuolemaa ei ole olemassa. Läheisemme, jotka ovat kokeneet ns. fyysisen kuoleman, ovat koko ajan läsnä elämässämme, ja olemme yhteydessä heihin koko ajan KORKEASSA tunnetilassa, eli taajuudessa, jossa he nyt ovat, ja jossa suurin osa meidän omastakin olevaisuudestamme koko ajan on. Ns. kuolleet eivät kuitenkaan ole olemassa erillisinä ”sieluina”, vaan korkean tietoisuuden ulottuvuutena, puhtaana positiivisena energiavirtana. Ja aivan samoin me ns. elävätkään emme ole erillisiä, vaan korkeassa tunnetilassa olemme kaikki yhtä ja samaa, puhtaan rakkauden energiavirtaa. Erillisyyden kokemuksemme on harha, joka johtuu vain fyysisen elämämme ja luomistyömme kannalta välttämättömistä, matalista tunnetiloista.

Eli jos tunnet vihaa toista ihmistä kohtaan, niin tunnet vihaa siksi, että ”vihaat itseäsi”, eli olet vihatessasi erossa omasta korkeasta olemuksestasi, joka on siis myös vihaamasi ihmisen korkea olemus. Vihasi on tärkeä tunne, koska mitä voimakkaampi on vihan tunteesi, niin sitä voimakkaampi on myös rakkauden tunteesi, jonka vihasi luo. Mutta sinun ei siis tarvitse koskaan JÄÄDÄ vihaamaan ketään, ei itseäsi eikä muita. Riittää, että havaitset negatiivisen tunteesi, kuin liikenneopasteen, joka johdattaa sinut kohti rakkautta.

Kaikki tuntemamme negatiiviset tunteet, ja kanssaihmistemme kokemat negatiiviset tunteet ja teot, ovat siis kuitenkin arvokkaita siksi, että vain niiden avulla voimme harjoitella pyyteetöntä rakkautta, eli oppia olemaan reagoimatta toisten ihmisten negatiivisiin tunnetiloihin siten, että oma tunnetilamme laskee.

Läheistemme negatiivisten tunnetilojen, ja negatiivisen käytöksen jatkuminen paljastaa meille myös sen, että OMA tunnetilamme on laskenut, sillä läheisemme peilaavat eli ilmentävät vaikutuspiirissämme aina myös omaa tunnetaajuuttamme.

Eli siksi kaikki negatiiviset kokemuksemme antavat meille korvaamattoman arvokkaan tilaisuuden harjoitella rakkautta ja myötätuntoa ilman MITÄÄN ehtoja, niin kanssaihmisiämme, kuin omaa itseämmekin kohtaan – eli oppia täydellistä  luottamusta universumin, ja oman korkeamman olemuspuolemme huolenpitoon.

23.6.2019

Kulje aina korkeassa tunnetilassa myötävirtaan – muut ihmiset luovat oman todellisuutensa itse

Jos olet usein korkeassa tunnetilassa, ja manifestoit toiveitasi todeksi, niin sinun positiivisesta energiastasi on iloa ja hyötyä myös kanssaihmisillesi. Mutta älä jää ”odottamaan” muita ihmisiä silloin, jos he vastustavat virtausta, eli ovat negatiivisessa tunnetilassa! Sillä jos jäät heitä odottamaan melomalla vastavirtaan, niin sinäkään et enää kulje myötävirtaan, ja te jäätte molemmat karikoihin, ettekä pääse eteenpäin.

Tästä syystä sääli ja empatia eivät koskaan ole hyödyllisiä tunteita kenenkään kannalta: Jos sinä tunnet sääliä matalassa tunnetilassa olevaa läheistäsi kohtaan, niin oma tunnetilasi laskee, ja te molemmat vedätte puoleenne ongelmia, eli ei-toivottuja asioita. Sääli on siis todellisuudessa  yhtä hyödytön tunne, kuin ylenkatse, halveksunta ja viha. Viha sentään vapauttaa meidät masennuksesta, mutta säälivä ihminen puolestaan sallii usein oman tunnetilansa laskea, eli kulkee ”taaksepäin” omien toiveidensa virrassa.

Mutta jos sinä tunnet korkean taajuuden tunteita, myötätuntoa ja rakkautta, niin myös läheisellesi on tunnetilastasi hyötyä, koska korkeassa tunnetilassa oleva ihminen on aina vaikutusvaltaisempi, kuin tuhannet matalissa tunnetiloissa olevat ihmiset.

Oli elämäntilanteesi tällä hetkellä millainen tahansa, niin ”se on mikä se on”. Mutta voit joka hetki valita korkean tunnetilan, eli korkeamman minäsi ohjauksen, sen vastustamisen sijasta. Eli samoin kuin kompassi ohjaa sinua aina tiettyyn valitsemaasi ilmansuuntaan, niin samoin korkeassa tunnetilassa kuljet aina kohti optimaalista ratkaisua, ja polkusi on helpoin mahdollinen, olit missä tilanteessa tahansa juuri nyt.

Emme siis koskaan voi tehdä elämässämme ”kohtalokasta virhettä”, vaan voimme aina löytää ratkaisun, joka johtaa parempaan. Sillä se kaikkein lopullisinkin ratkaisu, eli fyysinen ns. kuolema, on aina suunnaton vapautus, vapautus kaikista negatiivisista tunteista. Et kuitenkaan voi valita ratkaisuksesi ongelmiisi fyysistä kuolemaa, jos se ei ole sydämesi todellinen toive, vaan silloin sinulle on aina tarjolla sellaisia ratkaisuja, joita todella toivot.

Jos elämässäsi on muita ihmisiä eli läheisiä, niin et siis voi koskaan luoda heidän todellisuuttaan, mutta voit aina ja joka hetki luoda omaasi. Ja jos kuljet korkeassa tunnetilassa myötävirtaan, niin virtaus sinun allasi pääsee kiihtymään. Läheisesi  valitsevat itse, haluavatko he pysyä mukanasi, vai jättäytyä matalammissa tunnetiloissa jälkeesi. Tämä saattaa kuulostaa sinusta julmalta, mutta muista, että emme voi muuttaa universumin lakia, joka antaa jokaiselle ihmiselle täysin vapaan tahdon luoda itse omaa elämäänsä.

Ja aina kun tunnet myötätuntoa ja rakkautta, niin olet joka tapauksessa onnellinen, sillä onnellisus on aina vain korkea tunne. Jos läheisesi ei tunne itseään onnelliseksi, vaan vaikkapa vain ärsyyntyy siitä, että sinä luotat elämään ja nautit siitä, olosuhteista riippumatta, niin eronne on lopulta väistämätön. Ja tunnetaajuuksienne ero nopeuttaa tätä prosessia, sillä eri tunnetaajuudella olevat ihmiset elävät aina kirjaimellisesti ”eri maailmoissa”.

Elämäsi tarkoitus on kuitenkin ilo ja onnellisuus, joten valitsemalla itse korkean tunnetilan, tulet löytämään lisää iloa ja onnellisuutta, ja törmäät myös muihin ihmisiin, jotka ovat korkeassa tunnetilassa. Et siis todellakaan jää yksin, vaikka erkanisit matalaan tunnetilaan jääneistä läheisistäsi, vaan löydät juuri sellaisia ihmisiä elämääsi, joita olet toivonut. Sillä korkeassa tunnetilassa ollessamme toiveemme toteutuvat aina. Korkeassa tunnetilassa ollessamme, eli tuntiessamme pyyteetöntä rakkautta itseämme ja muita kohtaan, ei siis ihmissuhteen päättyminenkään ole tuskallinen.

Mutta eroon päätymisen ohella on  aivan yhtä mahdollista, että matalassa tunnetilassa kipuillut, ja virtausta vastustanut läheisesi, toivookin suhteenne jatkuvan, tuntee rakkautta, eli sallii  oman tunnetilansa kohota, sillä jokaisen ihmisen perusolemus on korkea taajuus, ja olemme kaikki korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia maan päällä.  Ja tällöin hän ilmentää sinun seurassasi parhaita puoliaan, sillä korkeassa tunnetilassa me kaikki olemme ”parhaimmillamme”, täynnä rakkautta ja myötätuntoa, elämäniloa ja innostusta – emmekä vastusta, kritisoi tai tuomitse ketään. Tällaisessa tilanteessa eron partaalla  ollut parisuhde voi siis ”syntyä uudelleen”.

Jos siis sinulla on vaikkapa oman puolisosi kanssa ollut paljon erimielisyyksiä, ja olet tuntenut, että ”ette sovi toisillenne”, niin jos olettekin molemmat korkeassa tunnetilassa, niin näette toinen toisistanne vain ne parhaat puolenne, eli ”korkeammat olemuksenne katsovat toinen toisiaan”.

Eli kun yleensä sanotaan, että ”rakkaus sokaisee”, ja että arkielämä tuo esiin todelliset realiteetit parisuhteissa, niin totuus on aivan päin vastoin! Rakastumisen tila tuo meissä itsessämme esiin todellisen, korkean  olemuksemme, ja rakastuessamme näemme myös toisessa ihmisessä hänen ”täydellisen sielunsa ja jumaluutensa”. Mutta arkielämässämme kokemamme negatiiviset tunteet taas saavat meidät näkemään kumppanissamme virheitä, jotka ovat pelkkää negativisten tunteiden luomaa harhaa – ja AINA heijastus vain omista riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteistamme.

Et siis koskaan ole sydämetön ja julma, jos valitset korkean tunnetilan, olosuhteista ja muiden ihmisten matalammista tunnetiloista välittämättä, vaan ainoastaan rakkaudella ja myötätunnolla voit auttaa itseäsi ja muita. Toisen ihmisen mataliin tunnetiloihin laskeutuminen ei ole koskaan  rakkaudenosoitus, eikä todiste rakkaudesta! Jos uhraudut toisen ihmisen puolesta, niin mahdollistat itse oman kärsimyksesi – toinen ihminen ei ole koskaan syyllinen uhrinosaasi.

Eli vain tuntemalla onnellisuutta juuri nyt kuljet elämässäsi myötävirtaan, kohti todellisia toiveitasi. Ja tuntemalla täysin pyyteetöntä rakkautta myös läheisiäsi kohtaan autat myös heitä kulkemaan kohti heidän omia unelmiaan.

Et siis koskaan voi saada keneltäkään rakkautta, tuntematta itse rakkautta. Etkä voi vaatia ketään toista ihmistä tekemään itseäsi onnelliseksi, vain sinä itse olet vastuussa omasta onnellisuudestasi. Ja valitsemalla tietoisesti korkean tunnetilan, eli arvostamalla itseäsi ja elämääsi, kuljet aina kohti TODELLISIA toiveitasi.

Esimerkiksi, jos tunnet mustasukkaisuutta edellisestä puolisostasi, niin vastustat matalassa tunnetilassasi todellista toivettasi, sillä jos olet kokenut eron, niin olet itse luonut itsellesi tuon eron, eli olet toivonut sitä. Muista, että matalissa tunnetiloissa ollessamme myös EI-TOIVOTTU toteutuu, eli onkin ”toive”. Todellinen olemuksesi, ”korkein sinussa”,  rakastaa kaikkia elämässäsi koskaan olleita ihmisiä, täysin riippumatta heidän teoistaan. Mustasukkaisuus on tunnetta omasta arvottomuudesta, eli mustasukkainen ihminen todellisuudessa kieltää oman arvonsa, ja uskoo olevansa ”toisten armoilla”. Luomme myös mustasukkaisuutta meissä aiheuttavat tilanteet itse, eli yritämme väkisin hallita sellaista ihmistä, jota kohtaan emme todellisuudessa tunne rakkautta. Tästä syystä myös kaikkein mustasukkaisimpia ihmisiä ovat sellaiset, jotka kokevat itse syyllisyyttä, eli kokevat itse itsensä epärehellisinä ja rakkaudettomina.

Voit tunnetasolla vapauttaa itsesi milloin tahansa mistä tahansa menneisyydessä kokemistasi negatiivisista tapahtumista ajattelemalla tietoisesi rakkaudella ihmisiä, joiden olet kokenut tehneen sinua kohtaan väärin. Sillä viha, kauna ja katkeruus ovat aina ”vääriä tunteita”, eli korkeampi minäsi ei koskaan tunne vihaa, kaunaa eikä katkeruutta!

Päästä siis ihmissuhteissasi irti kontrolloinnin tarpeestasi, sillä jos yrität hallita muita ihmisiä, niin pysyt itse matalassa tunnetilassa, ja luot siten kärsimystä ensisijaisesti itsellesi. Vain sallimalla täydellisen vapauden läheisillesi, ja tuntemalla myötätuntoa heitä kohtaan, myös sinä itse voit kulkea helpointa, ilon täyttämää polkua, kohti  toiveidesi kaltaista elämää.

22.6.2019

Mitä suurempaa tuskaa tunnet, niin sitä upeampi on toiveesi, jonka itse itseltäsi juuri nyt kiellät

Muista aina, että et koskaan voisi tuntea elämässäsi tuskaa ja kärsimystä, ellet olisi luonut korkeamman minäsi taajuudelle fantastisia toiveita, joita et kuitenkaan itse ole vielä itsellesi sallinut. Tuska, viha, pelko, kärsimys, turhautuminen – ja myös ”ikuinen haikea toiveikkuus” – ovat siis todisteita siitä, että haluat ja toivot jotakin sellaista, minkä itse itseltäsi kiellät.

Opettele siis arvostamaan negatiivisia tunteitasi, opettele iloitsemaan siitä, että sisäinen ohjausjärjestelmäsi toimii!  Tuska on siis kuin häkävaroitin, joka kertoo, että ilmassa on myrkyllistä häkää, ja että sinun tulisi reagoida tilanteeseen, ja päästää sisään raitista ilmaa – ja myös selvittää häkäkaasun alkuperä ja syy, eli vaikkapa tukos savupiipussa.

Muista myös, että olosuhteet, joissa juuri nyt elät,  eivät koskaan tee sinua onnettomaksi, vaan olet onneton, koska tunnetilasi on juuri nyt matala, ja vastustat siis matalassa tunnetilassasi korkeamman minäsi ohjausta, etkä kuule intuitiosi ääntä. Eli et reagoi tuon häkävaroittimen signaaliin.

Eli ainoa asia, joka mahdollistaa kärsimyksen maailmassa on matala tunnetila, omien toiveiden vastustamisen tila. Se, että ollessasi ei-toivotussa tilanteessa havainnoit jatkuvasti tilannetta jossa olet, selität miten päädyit tilanteeseesi, perustelet, miksi sinun tulee edelleen jäädä tilanteeseesi, ja vakuuttelet itsellesi ja muille, kuinka sinun tulee olla tuossa ei-toivotussa tilanteessasi ikuisesti, tai ainakin siihen saakka, kunnes kuolema sinut elämästäsi ja tuskastasi vapauttaa. Eli olet kuin matkalla jonnekin, mutta et koskaan katso eteenpin, et ihaile kauniita maisemia. vaan koko ajan tuijotat joko jalkojasi, tai pölyistä polkua takanasi. Ja koko ajan kärsit siitä, että matkasi ei tunnu mukavalta, eikä se tunnu johtavan yhtään minnekään.

Mutta välittömästi, jos kohotat katsettasi maasta, ja tähyätkin eteesi ja horisonttiin,  ja lakkaat muistelemasta kärsimyksiä, joita olet matkallasi tähän saakka kokenut, niin samalla hetkellä siirryt aivan kuin täysin eri todellisuuteen, alatkin nähdä edessäsi uusia mahdollisuuksia, kärsimyksesi muuttuu kuin taikaiskusta iloksi ja luottamukseksi. Ja muistat myös menneisyydessä kokemasi ILOISET asiat! Sillä mitä suurempaa tuskaa ja toivottomuutta olet matkallasi kokenut, niin sitä voimakkaampi on myös ilo ja riemu jota tunnet, kun päästät irti kärsimyksestäsi ja toivottomuudestasi.

Lopeta siis välittömästi itsesi rankaiseminen ja kiduttaminen,  ja unelmiesi tukahduttaminen toivottomuudella ja epäuskolla. Et ole tehnyt mitään väärää, et ole epäonnistunut elämässäsi, etkä ole tuomittu kärsimykseen. Kaikki ns. virheesi ovat johtuneet vain negatiivisista tunnetiloistasi, ja kaikki ne ovat luoneet positiivista, eli ”virheeltä tuntunut elämänvalinta” on aina sekin lopulta suuri aarre.  Ja jos juuri nyt tunnet kärsimystä ja toivottomuutta, niin sekin on pelkkä harha, joka syntyy siitä, että matalassa tunnetilassasi olet tuo tomua allasi ja takanasi  tuijottava matkalainen, joka näkee vain negatiivisia asioita, ja muistaa vain negatiivisia kokemuksia.

Ja vaikka olisitkin elämässäsi kokenut paljon näennäisiä vastoinkäymisiä, menetyksiä, epäonnistumisia, häpeää ja tragedioita, niin nekin kertovat vain siitä, että olet elänyt täyttä elämää, ja jokainen ei-toivottu kokemuksesi, ja jokainen negatiivinen tunteesi, on luonut korkeamman minäsi taajuudelle vastaavan suuruisen positiivisen asian. Ja että riemusi noita luomuksiasi itsellesi salliessasi on sitä pakahduttavampaa, mitä syvempää ja synkempää tuskaa olet joskus tuntenut.

Sillä sinä OLET Luoja. Ja elämäsi tarkoitus on omasta luomistyöstäsi iloitseminen. Lopeta siis kärsiminen, ja aloita elämästäsi nauttiminen. Nyt!

21.6.2019

Korkea tunnetila on ainoa tavoitteesi – kaikki muu tapahtuu itsestään

Vaikeinta tietoisessa luomisessa on ymmärtää syvällisesti, kuinka helppoa se on. Ja kuinka täydellisen oikeudenmukaisesti, ehdottomasti ja loogisesti vetovoiman laki toimii universumissa. Että me emme ole täällä anelemassa keneltäkään itseämme korkeammilta olennoilta tai kohtalolta onnellisuutta, onni ja ilo ja runsaus on syntymäoikeutemme.

Matalassa tunnetilassa olevat ihmiset ovat julistaneet maailmassa vuosituhansia uskonnollisia oppeja, jotka ovat vaatineet ihmisiltä nöyryyttä, alistumista ja pelkoa,  sekä toisuskoisten tai ”syntisten” tuomitsemista, ja nämä väärät ajatusmallit ovat iskostuneet kollektiiviseen tajuntaamme vahvasti. Eli vaikka esimerkiksi kristitytkin puhuvat ”armollisesta jumalasta”, niin koska tämän ”jumalan” uskotaan olevan ihmisestä itsestään erillään oleva olento, niin häneltä ”anellaan armoa”.  Ja jos ja kun tämä kuviteltu ”jumala” ei sitten vastaakaan rukouksiin, eli hän ei annakaan sitä asiaa, mitä rukoilija on pyytänyt, niin uskova ihminen jää voimattomana ja pettyneenä siunailemaan, että ”tutkimattomia ovat herran tiet”. Koska hän ei ymmärrä, että emme saavuta mitään toiveitamme matalassa tunnetilassa anelemalla, vaan korkeassa tunnetilassa itse itsellemme sallimalla!

Uskonnollisissakin opettajissa – uskonnosta riippumatta – on tietysti aina ollut myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat todella ymmärtäneet universumin totuuden. Mutta suureen osaan papistoa ja saarnaajia pätee silti vanha viisaus: ”Se joka ei itse osaa, se opettaa muita.”

Meidän ei siis koskaan tarvitse anella armoa keneltäkän, sillä me OLEMME korkeampia olentoja, korkeamman tietoisuuden ulottuvuus.

Eli täydellinen luottamus omaan korkeampaan olemukseemme, eli korkea tunnetila, mahdollistaa mitä tahansa, mitä toivomme. Tietoisena luojana sinä tiedät tämän, mutta saatat silti vielä kompastua  yhteen ”inhimilliseen toimintatapaan”, ja se on liika yrittäminen – se, että yrität ITSE hallita universumin vastuulla olevaa prosessia.

Nimittäin, kun sinä pyydät eli toivot jotakin – vaikkapa rahaa – niin pyyntöösi vastataan välittömästi. Olet siis luonut korkeamman minäsi taajuudelle jo käsittämättömän suuren omaisuuden, jos et ole kovin paljon sallinut itsellesi elämäsi varrella toivomiasi rikkauksia. Ja tämä uusi rahapyyntösi yhdistyy aikaisemmin esittämiisi pyyntöihin, muodostaen synkronisen kokonaisuuden.

Mutta jos siis haluat manifestoida, eli saada toivomasi rahan käyttöösi, niin sinun tulee keskittyä ainoastaan toiveesi sallimiseen, ei siis yrittää ohjailla sitä tapaa, jolla toiveesi mahdollisesti toteutuu! Suurin osa ihmiskunnasta sortuu tässä kohtaa vääränlaiseen yrittämiseen, joka tapahtuu siis matalassa tunnetilassa. Samasta syystä ihmiskunnan taloudellinen vauraus ei koskaan jakaudu tasaisesti, sillä ne, joilla jo on rahaa, eivät pelkää köyhyyttä, ja saavat siksi lisää rahaa. Kun taas ne, joilla on vähän rahaa, pelkäävät menettävänsä vähätkin rahansa, ja siksi he pysyvät köyhinä. Siksi demokraattisissa ja tasa-arvoon pyrkivissä yhteiskunnissakin on aina sekä todella rikkaita, että todella köyhiä ihmisiä.

Huomattakoon, että raha ei suinkaan aina tee rikkaita onnellisiksi, eikö köyhyys köyhiä onnettomiksi, mutta on tärkeää ymmätää, kuinka loogisesti, ja samalla täydellisen luotettavasti vetovoiman laki toimii: Se mihin itse korkeassa tunnetilassa uskot, niin se totetuu, aina.

Meidän ei siis  tule yrittää ohjailla korkeammalle minällemme ja universumille kuuluvia tehtäviä siksi, että toive, jonka tänään esität, ei suinkaan ole AINOA toive, jota olet elämäsi, saati edellisten elämiesi aikana esittänyt. Vaan universumi ottaa huomioon myös kaikki muut toiveesi, ja etsii universumin suunnattomasta ”datatiedostosta” helpoimman polun, jota kulkemalla myös ne muut toiveesi toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Eli jos tarvitset rahaa, ja olet huolissasi tai ahdistunut, niin  rahanansaitsemiskeinot, jotka tuossa mielentilassa tulevat mieleesi, ovat luultavasti tehottomia tai mahdottomia, sillä matalassa tunnetilassa et inspiroidu löytämään sellaisia tapoja, jotka olisivat helppoja, ja universumin näkökulmasta parhaita mahdollisia – tai edes yli päätään mahdollisia.

Huomioi  siis myös, että  itse keksimäsi rahanansaitsemiskeinot saattavat olla myös ristiriidassa omien TODELLISTEN toiveidesi kanssa. Eli yrität vaikkapa saada työpaikan, jota et todellisuudessa haluakaan saada. Tai jos rahattomuudesta ahdistuneena päätät myydä autosi, niin auto ei joko mene kaupaksi, tai se menee kaupaksi niin huonolla hinnalla, että lopulta köyhdyt vain lisää. Samoin, jos sinulla on velkaa, ja TOIVEIKKUUDEN mielentilassa otat lisää velkaa vaikkapa lototaksesi, niin koska toiveikkuus värähtelee matalammalla taajuudella, kuin usko ja tieto, niin et voi voittaa lotossa. Sitä vastoin korkeassa tunnetilassa  vastaanottamasi inspiraatio myydä jotain, ostaa arpoja, lotota tai hakea työpaikkaa johtaa aina toiveesi toteutumiseen.

Eli älä koskaan yritä järkeillä, kuinka toiveesi voisi toteutua, vaan pyri huolettomuuden tunnetilaan, jossa vastaanotat tuon tiedon intuitiivisesti korkeammalta minältäsi. Siten annat energian virrata vapaasti, etkä yritä toimia omia toiveitasi, eli ns. sydämesi toiveita  vastaan.

Tietoisessa luomisessa on siis vaikeinta todellakin sen helppous, eli se, että olemme syntyneet nauttimaan elämästä, sallimaan itsellemme toivomiamme asioita, emme siis kärsimään, ja ”suorittamaan” elämää.

Eli jos haluat rahaa, niin keskity tuntemaan iloa, rakkautta ja vaurautta. Syy korkeaan mielentilaasi voi olla aivan mikä tahansa. Sillä esimerkiksi rakkaus ei joka tapauksessa ole KOSKAAN mitään rahassa mitattavaa tai aineellista, vaan rakkaus on pelkästään tunnetila!

Ja aivan samalla tavalla myös raha on vain energiaa, vaikka pitäisitkin joskus kädessäsi seteleitä ja kolikoita. Rahan OLEMUS on kuitenkin energiaa, kuten on kaikki muukin niinsanottu ”todellinen” universumissa.

Kun siis toivot jotakin, mitä tahansa, niin valitse juuri nyt tuntemasi tunnetila sen mukaan, millaisen tunteen oletat toiveesi sinussa aikaansaavan. Eli jos toivot rakkautta, tunteaksesi onnellisuutta, niin juuri tuo sama onnellisuuden tunne on ”avain lukkoon”, joka avaa sinulle rakkauden portit.

Sillä me emme lopulta koskaan toivo elämässämme mitään asiaa mistään muusta syystä, kuin tunteaksemme mielihyvää.

Ää siis koskaan huolehdi, miten, milloin tai kenen toimesta toiveesi toteutuu, sillä käytännön järjestelyistä vastaa aina korkeampi minäsi. Sinun tehtäväsi on vain uskoa, luottaa, iloita jo etukäteen luomuksistasi  – ja ottaa ne vastaan.

20.6.2019

Lopeta yrittäminen ja uhrautuminen – huolettomana ja tyytyväisenä onnistut helposti

Ei-toivottua kokemalla luomme aina toivottua, mutta universumi ei silti koskaan  palkitse meitä kärsimyksestä. Sillä onnellisuus ei ole lopulta koskaan mitään muuta, kuin onnellisuuden tunne. Ja onnellisuuden tunteen voimme kokea aina vain juuri nyt, emme siis joskus ”tulevaisuudessa”. Sillä jos emme ole onnellisia ja tyytyväisiä juuri nyt, niin onnellista huomistakaan ei tule.

On hyvä, että meillä on unelmia tulevista iloisista päivistä, mutta jos nuo iloiset päivät tuntuvat olevan aina jossain kaukana tulevaisuudessa, tai jossakin muualla, kuin siellä, missä juuri nyt olemme – niin emme tule koskaan saavuttamaan niitä. Sillä vaikka ajattelisimme tulevaa onneamme kärsivällisinä, ja varovaisen optimistisina, niin jos mielemme on  haikea, niin matala tunnetilamme ei mahdollista niitä toiveita, jotka siis ON jo luotu. Voit siis teoriassa olla ikuisesti erossa suuresta unelmastasi, vaikka olisit ollut jo todella pitkään – ja olet koko ajan – HYVIN lähellä sen toteutumista! Aivan kuten tilanteessa, jossa kaksi radiokanavaa lähettävät ohjelmaa lähes samalla taajuusalueella, mutta ne ovat kuitenkin täysin eri kanavia, eli niiden sisältö on aivan erilainen. Tunnetilasi siis joko mahdollistaa toiveesi, tai estää sen toteutumisen.

Mutta jos sinulla on hyvä olla unelmiasi ajatellessasi, jos olosi on  ikään kuin positiivisella tavalla odottava, niin toiveesi on toteutumassa. Mutta jos vähänkin kiirehdit kärsimättömänä nopeuttamaan unelmasi toteutumista, niin asetutkin jälleen itse esteeksi omalle tiellesi.

Sillä kaikki olevainen  universumissa on aina täydellisessä synkroniassa toinen toisiinsa nähden. Jos toiveesi manifestaatio tapahtuisi ENNEN kuin sinä olet valmis sen vastaanottamaan, niin tuloksena olisi joko kaaos, tai vähintäänkin pettymys. Jos poimit raa’an hedelmän puusta, niin vaikka hedelmä näyttäisi sinusta herkulliselta, niin koska hedelmä ei ole vielä kypsä, niin et nauti sen mausta. Tai jos olet tilannut valmistalopaketin, ja kiirehdit muuttamaan taloon heti, kun siinä on katto, ja sen seinät ovat pystyssä, niin talossasi ei ehkä ole vielä lainkaan kylpyhuonetta eikä keittiötä, ja olet siksi pettynyt uuteen hienoon taloosi. Tai jos kohtaat tulevan puolisosi tilanteessa, jossa itse olet matalassa tunnetilassa, niin myös tuleva puolisosi on silloin matalassa tunnetilassa, ja tunnetkin pettymystä. Tämä ei tarkoita, että hän ei edelleen voisi olla tuleva puolisosi, mutta ensivaikutelmasi on siis negatiivinen. Ei siksi, että hänessä olisi jotakin vikaa, vaan siksi, että sinä NÄET hänessä vikoja – johtuen siis SINUN  omasta matalasta tunnetilastasi.

Toiveemme vaativat siis aikaa kypsyäkseen, mutta kyse ei lopulta kuitenkaan ole lineaarisesta ajasta, vaan meidän omasta valmiudestamme, siis tunnetilastamme. Ja jos opettelet reagoimaan herkästi tunnetaajuuksiisi, niin et enää huomaamattasi ajaudu negatiivisiin tunnetiloihin pitkäksi aikaa, etkä siis etene kohti toivettasi uuvuttavaa kiertotietä, eli sallien negatiivisten tapahtumaketjujen viedä sinua hankalille sivupoluille. Eli tyytyväisyys juuri nyt kokemaamme hetkeen tekee meidät valmiimmaksi. Hauskuus ja huolettomuus saa meidät inspiroitumaan, ja sallimaan itsellemme asioita helposti – ei siis kova yrittäminen.

Kun siis aamulla suunnittelet tulevaa päivääsi, niin suunnittele päivästäsi ennen muuta kiireetön, mukava  ja iloinen päivä. ”Nouse oikealla jalalla sängystä”. Mieti tietoisesti elämäsi hyviä puolia juuri nyt, arvosta sinulle itsellesi arvokkaita asioita ja ihmisiä. Älä siis yritä miettiä, mitä MUUT ihmiset haluavat tai odottavat sinulta, vaan mitä SINÄ haluat, ja mistä sinä itse nautit.

Todella monet ihmiset itse asiassa suunnittelevat etukäteen epäonnistuvansa (”voinhan minä yrittää, mutta ei siitä kuitenkaan mitään tule!”) , ja kun  heidän matala tunnetilansa sitten toteuttaa heidän suunnitelmansa, niin he tuntevat ikään kuin tyytyväisyyttä siitä, että heidän ”manauksensa” toteutui, eli että he olivat pessimismissään oikeassa: ”Mitäs minä sanoin, kaikki meni juuri niin pahasti pieleen, kuin etukäteen ennustin!” Älä siis koskaan uhraa omaa onnellisuuttasi vain todistaaksesi, että olet oikeassa! Älä kertaa mielessäsi elämäsi menneitä epäonnistumisia, tai kokemiasi tragedioita ja menetyksiä. Älä muistele sairaushistoriaasi. Älä voivottele elämäsi ”kohtalonomaista” hankaluutta ja toivottomuutta. Korkeampi minäsi ei KOSKAAN katso taakse päin! Luot jokaisen tulevan hetkesi juuri nyt.

Tyytyväisyys tekee jokaisesta päivästäsi optimaalisen tehokkaan ja tuloksellisen, ei siis  kiireen ja huolten täyttämä ilmapiiri. Kiirehtiminen, hermostuneisuus  ja kova yrittäminen on aina vain näennäisesti tehokasta, ”tehokkuuden teeskentelyä”, sillä hermostuneina emme ole tyytyväisiä nykyhetkeen, vaan kiiruhdamme kohti tulevia hetkiä, joissa oletamme onnellisuuden meitä odottavan. Mutta esimerkiksi vapaapäivä tai loma ei ole työpäiviä  ja arkea onnellisempi, jos emme ole tunteneet tyytyväisyyttä ja iloa töissä ja arjessamme. Sillä negatiiviset tunteemme manifestoivat aina lisää negatiivista, olimme sitten työssä tai lomalla.

Ja samoin emme voi saada rakkautta toisilta ihmisiltä, ellemme itse tunne rakkautta, olivat nuo toiset ihmiset meidän mielestämme kuinka ”rakastamisen arvoisia”tahansa – eli vaikkapa kauniita, hyvinkäyttäytyviä, menestyviä ja suosittuja muiden ihmisten silmissä. Eli hieman ironisesti ilmaisten: Menestynyt jääkiekkoilija voi löytää itselleen toiveidensa missipuolison,jos hän arvostaa itseään, mutta rakkautta ja ihailua hän saa kaunottareltaan vain rakastamalla ja ihailemalla itse – sekä itseään, että kaunotartaan.

Oli tilanteesi siis juuri nyt millainen tahansa, niin keskitä ajatuksesi elämäsi hyviin puoliin, äläkä uhraa ajatustakaan ongelmillesi. Sillä positiivinen mielentilasi on kuin kuohkeamultainen ja ravinteikas pelto, joka mahdollistaa toiveidesi versomisen ja kypsymisen.

Älä siis täytä elämääsi toivottomalla kamppailulla, älä kierrä masentuneena kehää vuoren juurella, tuijottaen jalkoihisi, vaan tähyä vuoren huipulle, katso  aurinkoa ja taivasta, ja lähde nousemaan vuorelle iloisena ja inspiroituneena, kevein askelin. Älä kulje liian nopeasti, jotta et väsy, vaan nauti joka askeleesta. Jos hengästyt, niin hidasta kulkuasi, ja anna hengityksesi tasoittua. Pysähdy välillä nauttimaan eväitäsi, ihaile kaunista maisemaa. Ja muista, että vaikka jonakin päivänä olet saavuttanut vuorenhuipun, niin matkasi ei silti pääty, sillä tavoitteesi saavutettuasi tähyät jo uusia vuoria, uusia huippuja, uusia kokemuksia, ja haasteita.

Matkasi on ikuinen. Siksi ainoa tapa kokea onnellisuutta, on tuntea onnellisuutta juuri nyt!

19.6.2019

Ihmissuhteemme auttavat meitä löytämään oman korkeamman olemuksemme

Toinen ihminen, jonka kohtaamme, peilaa aina meitä itseämme. Pääset siis tietoisena luojana polullasi eteenpäin vaivattomimmin – ilman ihmissuhdeongelmien aiheuttamaa kärsimystä – kun ymmärrät ja hyväksyt syvällisesti, että kaikki konfliktit muiden ihmisten kanssa johtuvat aina meistä itsestämme. Eli kanssaihmisemme, joiden käytökseen reagoimme negatiivisesti, ilmentävät seurassamme aina juuri sitä värähtelytaajuutta, jossa itse kulloinkin olemme.

Kukaan meistä ei siis koskaan joudu riitaan, olematta itse osaltaan riitaa haastamassa. Kukaan meistä ei ajaudu kenenkään uhriksi täysin sattumalta. Tuomitsemalla ”pahaa” tekevän ihmisen, tuomitsemme samalla aina myös itsemme. Jos olemme itse jonkun toisen ihmisen negatiivisten tunteiden kohteena, niin meidän ei tarvitse hyväksyä osaamme uhrina, mutta pääsemme tilanteesta pois vain sallimalla oman tunnetaajuutemme kohota, eli kokemalla myötätuntoa negatiivisessa tunnetilassa olevaa  läheistämme kohtaan. Emme siis KOSKAAN voi saada toisen ihmisen negatiivista käytöstä loppumaan pelkäämällä, vihaamalla, tuntemalla ylenkatsetta tai turhautumalla. Täysin pyyteetön rakkaus ja myötätunto ovat siis ainoa, ja samalla suunnattoman voimakas ”ase” kaikkea negatiivisuutta kohtaan.

Seurassasi voi  kyllä olla joskus negatiivisessa tunnetilassa olevia ihmisiä, vaikka olisit itse korkeassa tunnetilassa, mutta jos pysyt heidän seurassaan, ja oma tunnetilasi ei laske, niin tuon toisen ihmisen on joko sallittava oman tunnetilansa kohoaminen – tai hänen on poistuttava vaikutuspiiristäsi. Positiivinen tunnetila dominoi siis aina.

Voit kokeilla tämän ilmiön toimivuutta milloin ja missä tahansa. Älä kuitenkaan murehdi, jos ympäriltäsi kaikkoaa vanhoja ystäviä, tai jopa perheenjäseniä siksi, että sinun tunnetaajuutesi on harjoittelun seurauksena vakaasti korkeampi kuin heidän, sillä korkeassa tunnetilassa luoksesi hakeutuu vastaavasti ihmisiä, joiden seurasta TODELLA nautit – eli sinun laillasi korkeassa värähtelytaajuudessa olevia ihmisiä. Sillä olet toiveillasi luonut heidät, ja korkeassa tunnetilassasi siis myös SALLIT heidän saapumisensa ja läsnäolonsa! Tästä syystä mitään parisuhdetta ei myöskään koskaan pitäisi solmia negatiivisesa tunnetilassa, sillä tuolloin myös alkavan parisuhteen toinen osapuoli on samassa, matalassa tunnetaajuudessa, eikä kyseessä siis mitä todennäköisimmin silloin  ole parisuhde, jota olemme todella toivoneet.

Tosin jo pitkään jatkuneissa parisuhteissa  käy  toisen osapuolen ”tietoisen luojan polun” edistyessä usein myös niin, että ”rakkaus voittaa”, eli sinä autat omalla pyyteettömällä rakkaudellasi, eli korkealla tunnetaajuudellasi, myös puolisosi tunnetaajuutta vähitellen kohoamaan. Näin käy siis erityisesti silloin, jos parisuhteenne on jo kestänyt kauemmin, eli olette molemmat negatiivisten kokemustenne ja tunteidenne kautta esittäneet universumille runsaasti toiveita toinen toistenne olemuksesta. Eli te molemmat olette kirjaimellisesti luoneet korkeampien minuuksienne taajuuksille toisistanne ”paremmat versiot”. Ja korkeassa tunnetilassa siis myös SALLITTE itsellenne toinen toisistanne nuo paremmat versiot! Eli kun katsot kumppaniasi korkeamman minäsi silmin, niin hän myös näyttäytyy sinulle tuona korkean taajuuden versiona. Tästä on kyse usein silloin, kun sanotaan, että pariskunta on ”kasvanut tai hitsautunut yhteen”, ja alkanut jopa ulkoisestikin muistuttaa toinen toisiaan. Tosin on huomattava, että pariskunta voi ”hitsautua yhteen” myös siten, että molemmat pysyvät negatiivisessa tunnetilassa, eli tuntevat molemmat yhtä paljon vihaa ja katkeruutta vaikkapa muita ihmisiä kohtaan, ja tämä negatiivinen tunne pitää heidät yhdessä.

”Erilleen kasvaminen” taas on sitä, että molemmat osapuolet joko vastustavat toistensa ominaisuuksia ja tekoja, eli ovat molemmat matalissa tunnetiloissa, ja näkevät siksi toinen toisissaan päivä päivältä enemmän ”virheitä”. Tai että toinen osapuoli on korkeassa tunnetilassa, kun taas toinen jää mataliin tunnetiloihin, jolloin ero on väistämätön. Joskus tällaisissa tapauksissa jompi kumpi osapuoli ”vapauttaa” kumppaninsa myös kokemalla fyysisen kuoleman, tai vaikkapa dementoitumalla, jolloin hän ”sulkeutuu” toisen ihmisen tunnetiloilta omaan maailmaansa.

Jos sinusta tuntuu, että aiemmin vahvalta ja itsevarmalta vaikuttanut kumppanisi on sinun tunnetaajuutesi kohoamisen myötä kuin ”menettänyt voimansa”, ja alkanut yhä enemmän vaikkapa sairastella, niin kyse on silloin vain siitä, että hän vastustaa itse oman tunnetaajuutensa kohoamista, eli korkeinta itsessään. Mutta tällaisessakaan tapauksessa sinun ei tule antaa oman tunnetilasi laskea – ja kokea sääliä ja empatiaa – vaan säilyttää oma ehdottoman rakkauden ja myötätunnon taajuutesi, sillä vain korkeasta tunnetilasta käsin voit auttaa muita ihmisiä. Ja jos tunnetilojenne ero kasvaa todella suureksi, niin sinun siirtymisesi uuteen parisuhteeseen tapahtuu korkean tunnetilasi ansiosta hyvin helposti, ”kuin palaisit kotiin”.

Ihmisen näennäinen itsevarmuus ja vahvuus voi siis olla myös matalasta tunnetilasta lähtöisin, ja tästä johtuu myös se, että esimerkiksi hyvin itsevarmasti esiintyvät miehet usein tuntuvat vihaavan ”vahvoja naisia”. Sillä heidän vihansa värähtelee lähes samalla taajuudella kuin pelko, joka on todellisuudessa ollut heidän vallitseva mielentilansa, mutta viha tuntuu heistä voimaannuttavalta, sillä vihan vallassa heidän tunnetilansa hieman kohoaa. Mutta heidän alkuperäinen itsevarmuutensa on siis  ollut  vai ”kuori”, joka on ollut heidän pelkonsa ”verhona”.

Aidosti korkeassa tunnetilassa oleva ihminen ei koskaan pelkää ketään, sillä hän näkee myös kaikissa muissa ihmisissä heidän korkeat olemuksensa. Hän ei siis koe ketään toista ihmistä – eikä myöskään mitään kokemaansa kokemusta – uhkana omalle turvallisuudelleen tai onnellisuudelleen, sillä hän TIETÄÄ olevansa kaikkivoipa Luoja. Ja hän tietää sisimmässään myös sen, että kaikki hänen kanssaihmisensä ovat niin ikään Luojia, ja korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia.

Kaikki parisuhteemme ovat myös AINA ikuisia, eli kipein ja dramaattisinkaan ero  ei koskaan ole korkeamman minämme taajuudella ”lopullinen”. Ja tämä johtuu siitä, että mitä enemmän negatiivisia tunteita olemme kokeneet ihmissuhteessamme, niin sitä enemmän myös toiveita tuon toisen ihmisen ”paremmasta versiosta” olemme universumille esittäneet. Eli totuus on, että juuri se ihminen, jota kohtaan olet tuntenut kaikkein voimakkainta inhoa, vihaa tai pelkoa, on suurin, arvokkain ja tärkein opettajasi. Ja todellisuudessa rakkautesi juuri tuota ihmistä kohtaan on kaikkein suurinta, sillä inhosi, vihasi ja pelkosi on noita tunteita  tuntiessasi luonut vastaavan määrän rakkautta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi palata vanhoihin, jo päättyneisiin ihmissuhteisiimme – vaikka ne ovat siis edelleen olemassa korkean minämme taajuudella –  tai kokea yli päätään vain ihmissuhteita, joissa koemme pelkoa ja vihaa. Tasapainoinen ihmissuhde, jossa molemmat osapuolet ovat pääosin  korkeassa tunnetilassa, on aina helpoin polku. Mutta jos emme koskaan koe vastoinkäymisiä ihmissuhteissamme, niin emme pääse myöskään harjoittelemaan pyyteetöntä rakkautta, eli korkean tunnetilan ylläpitämistä, muiden ihmisten negatiivisista tunnetiloista välittämättä.

Jos olet menneisyydessäsi kokenut ihmissuhteita, joissa koit paljon negatiivisia tunteita, niin voit tunnetasolla, eli ajatuksissasi ”puhdistaa” nuo ihmissuhteet pyrkimällä tietoisesti etsimään tuosta toisesta ihmisestä arvostamiasi ominaisuuksia, ja tuntemaan myötätuntoa häntä kohtaan. Jos arvostamisesi on aitoa, eli olet korkeassa tunnetilassa arvostaessasi, niin negatiivinen tunnemuistosi tuosta ihmisestä ei jää aktiiviseksi, etkä joudu enää tässä elämässä ”selvittelemään välejä” hänen kanssaan. ”Anteeksianto” ei siis suinkaan ole sitä, että hyväksyt ikään kuin ”pitkin hampain” toisen ihmisen  tekemät negatiiviset teot, vaan anteeksianto on sitä, että hyväksyt OMAN TUNNETASON  OSALLISUUTESI kaikkiin kokemuksiisi!

Me olemme kaikki täsmälleen yhtä arvokkaita, täysin riippumatta teoistamme. Ja mitä tahansa meille tapahtuu, niin luomme nuo tapahtumat itse, sallimalla niiden tapahtua. Meidän ei tarvitse pohtia sitä, miksi esim. synnyimme tiettyyn perheeseen, jossa koimme jo lapsena paljon negatiivisia kokemuksia, sillä päätimme sen asian jo ennen syntymäämme. Mutta voimme milloin tahansa päästää irti negatiivisista kokemuksistamme tuntemalla myötätuntoa kaikkia läheisiämme kohtaan.

Älä siis koskaan kanna taakkanasi  pelkoa ja vihaa. Päästä irti. Rakkaus  toteuttaa kaikki toiveesi.

15.6.2019

Toivottomuuden ja pysähtyneisyyden tunne johtuu aina vain siitä, että keskityt ongelmaan, ratkaisun sijasta

Jos tunnet voimattomuutta ja toivottomuutta, eli sinusta tuntuu, kuin elämäsi olisi jämähtänyt paikalleen, ja kiertäisit vain ikuista kehää tehden rutiininomaisesti samoja asioita, niin tunteesi johtuu siitä, että keskityt ongelmiisi, jolloin et voi nähdä niiden ratkaisuja. Kysymys ja vastaus ovat aina eri ”kanavalla”, eli löytääksesi vastauksen, sinun tulee lopettaa kysyminen, ja SALLIA vastaus.

Kun ihminen on masentunut, niin hän on kuin pimeässä tunnelissa, josta hän ei usko koskaan löytävänsä ulospääsytietä. Ja silti masennus on vain ja ainoastaan matalan värähtelyn aikaansaama tunnetila, täydellisen arvottomuuden ja voimattomuuden tila, tila, jossa olemme täysin eri värähtelytaajuudella, kuin  oma korkampi minämme. Ja paradoksaalisti masentunut voi joskus olla myös muiden silmissä hyvin menestynyt ja kaikin puolin hyvinvoiva ihminen. Sillä masennuksen aiheuttaa tosiaan vain tiettyjen, toivottujen asioiden puutteeseen keskittyminen, eli vaikka ihminen olisi upporikas, kuuluisa, menestynyt, terve, ja hänellä olisi ympärillään rakastavia ja ihailevia ihmisiä, niin hän saattaa silti olla masentunut siksi, koska hän tuijottaa elämässään yhtä asiaa, joka pahoittaa hänen mielensä.

Joskus negatiiviset uskomuksemme jonkin asian suhteen ovat niin vahvoja, että asiaa, johon et usko, on lakattava ajattelemasta kokonaan. Monilla ihmisillä liittyy esimerkiksi rahaan ja ihmissuhteisiin tällaisia hyvin voimakkaita negatiivisia uskomuksia, eli jos joudut rahaa tai ihmissuhteitasi ajatellessasi joskus täydellisen toivottomuuden tai itsevihan valtaan, niin voit vapauttaa itsesi ”itseruoskinnasta” pakottamalla itsesi joko keskittämään huomiosi johonkin hyvin neutraaliin positiiviseen asiaan, tai meditoimalla, eli hiljentämällä negatiivinen ajatusmelu vähäksi aikaa kokonaan. Sillä toivottomuuden ja itsevihan tilassa annat vetovoiman lain synnyttää negatiivisen ajatuskierteen, joka on paitsi hyvin tuskallinen, niin se myös vetää puoleesi lisää ”todisteita” arvottomuudestasi. Kaikki nuo todisteet ovat tietenkin pelkkää harhaa –  olemme kaikki aina mittaamattoman arvokkaita – mutta negatiivinen tunnetilasi saa sinut uskomaan niihin, ja koet täysin turhaa kärsimystä.

Arvottomuuden tunne on siis itseään toteuttava väärä uskomus, joka pahimmillaan lamauttaa ihmisen toimintakyvyn kokonaan, vie ilon ja vapauden  tunteen elämästä, ja estää meitä vastaanottamasta korkeamman minämme  ohjausta, eli inspiraatioita.

Kulloinenkin tunnetilamme määräytyy siis aina sen mukaan, mihin keskitämme ajatuksemme . Jos meillä on elämässämme yhdeksän asiaa, jotka ovat hyvin, ja yksi asia, joka ei ole hyvin, niin tuohon yhteen asiaan keskittyminen saa meidät negatiiviseen tunnetilaan, ja luomme elämäämme lisää negatiivisia kokemuksia. Tai jos meillä on yhdeksän asiaa elämässämme  huonosti, mutta yksi asia hyvin, niin keskittämällä ajatuksemme tuohon yhteen positiiviseen asiaan koemme positiivisen tunnetilan, joka mahdollistaa sen, että sallimme elämäämme myös lisää positiivisia kokemuksia.

Tietoisen arvostamisen voima on siis luomistyössämme suunnaton. Ja voimme arvostaa mitä tahansa asioita elämässämme, joita aidosti tunnetasolla tuottavat meille iloa, ja arvostuksemme mahdollistaa vetovoiman lain vaikutuksesta sen, että sallimme  elämäämme lisää iloa tuottavia asioita ja kokemuksia. Arvostuksemme kohde voi siis olla myös aineeton, tai pelkkä mielikuva tai unelma – olennaista on se, että tunnetilamme on aidosti korkea ajatellessamme tuota asiaa. Eli  mikä tahansa mielihyvää tuottava asia voi toimia toiveidemme mahdollistajana: Herkullinen ruoka, musiikki, luonto, eläimet, kauniit esineet tai rakennukset, huumori, liikunta, inspiroiva työ, tai matkustaminen ja uusien asioiden kokeminen.

Ihminen, joka ei salli itselleen sitä, mitä kiihkeästi haluaa, ei tunne ansaitsevansa, mitä haluaa, eli kokee itsensä arvottomaksi, ja ikään kuin kiduttaa itse itseään keskittymällä muistoihin menneistä epäonnistumisista, ja tuomitsee itseään jatkuvasti siitä, että joku hänelle itselleen hyvin tärkeä toive ei ole VIELÄKÄÄN toteutunut. Tällainen elämä voi olla ajoittain hyvin raskasta ja tuskallista. Mutta toisaalta: Sallimattomuuden, ja itseä kohtaan tunnetun ankaruuden positiivinen puoli on se, että tällainen ihminen tuntee kaikki tunteensa keskimääräistä voimakkaammin, eli hän siis ”elää täydemmin”.

Ja jos hän jonakin päivänä päättää vihdoin suhtautua elämäänsä hieman kevyemmin, ja päästää irti negatiivisista tunteistaan, niin hänen ”ankara elämänsä” saa tilaisuuden muuttua kuin taikaiskusta runsaaksi, ihanaksi ja nautinnolliseksi. Sillä se, joka on negatiivisilla tunteillaan luonut ja laajentunut paljon, niin hän myös tulee saamaan paljon – jos ja kun  hän vain sallii itselleen omat suurenmoiset, kivulla ja kyynelillä luodut luomuksensa.

15.6.2019

Voimakkaat negatiiviset kokemukset luovat aina myös yhtä voimakkaita positiivisia kokemuksia

Vaikka negatiiviset tunteet saavat meidät niihin keskittyessämme joskus tuntemaan aivan tarpeetonta kärsimystä, niin meidän ei tule myöskään rangaista itseämme siitä, että me tunnemme negatiivisia tunteita. Negatiiviset tunteethan mahdollistavat vapautemme luoda, eli toimivat tienviittoina matkallamme. Eikä meidän tule rangaista itseämme edes siitä, jos JÄMÄHDÄMME joskus kiinni negatiivisiin tunnetiloihin, sillä vaikka kärsimyksemme olisi joskus lähes sietämätöntä, niin se luo silti aina lopulta positiivista.

Jotkut meistä ovat myös syntyneet tähän elämään ”kokeakseen enemmän ja voimakkaammin kuin muut”, ja tällaisilla ihmisillä on usein hyvin voimakas mieli ja voimakas tahto, ja he saattavat kokea läpi elämänsä keskimääräistä enemmän dramaattisia kokemuksia, eli vaikkapa voimakkaita menetyksiä, vakavia sairauksia, läheisten kuolemia, häpeää, selittämättömiä onnettomuuksia ym. Tällaisen ihmisen elämä saattaa ulkopuolisista vaikuttaa jopa masokistiselta, mutta tuo ihminen itse sisimmässään tietää, että myös hänen kokemansa ilo on suhteessa voimakkaampaa, kuin vähemmän dramaattisia asioita kokeneen ihmisen ilo. Sanonta ”kenellekään ei anneta enempää taakkaa, kuin mitä hän jaksaa kantaa” vaikuttaa matalassa tunnetilassa olevasta, paljon negatiivisia kokemuksia elämässään kokeneesta  ihmisestä tietysti irvokkaalta, mutta kun hän on positiivisessa tunnetilassa, niin hän kokee vastaavasti hyvin voimakasta elämänriemua, ja todella vahvasti  tuntee  oman, suunnattomasti laajentuneen korkeamman minänsä läsnäolon. Tällainen ihminen ei ole ”arvokkaampi” kuin muut, tasaisempaa elämää eläneet ihmiset, mutta hänellä on kuitenkin kyky inspiroida olosuhteista riippumattomalla elämänilollaan, ja voimakkaiden kokemusten synnyttämällä rohkeudellaan muita ihmisiä. Joskus tällainen henkilö aiheuttaa muissa ihmisissä myös pelkoa, koska hänen karismansa on hyvin voimakas, mutta kyse on siis vain siitä, että hänen korkea värähtelytaajuutensa on aistittavissa kaikkialla, missä hän liikkuu.

Monet taiteilijat ovat tällaisia, hyvin karismaattisia henkilöitä, eli he tavallaan tarvitsevat äärikokemuksia luomistyössään. Taiteentekemisen prosessihan on se syy, miksi taidetta yli päätään tehdään, eli luomistyö antaa taiteilijalle mielihyvää, ei siis valmis taideteos. Luova taiteilija on usein korkeassa tunnetilassa luodessaan, eli hän saa inspiraationsa korkeasta tietoisuudesta, mutta  taidetta voi luoda myös matalassa tunnetilassa, jolloin  taideteos siis ilmentää tekijänsä negatiivisia tunnetiloja. Myös negatiivisessa tunnetilassa luotu taideteos voi joissain tapauksissa olla tunnetilaa  kohottava, tällaista on esimerkiksi aggressiivinen rockmusiikki, joka mahdollistaa masentuneen, eli arvottomuutta kokevan ihmisen tunnetilan kohoamisen vihan tunnetaajuudelle. Matalaan tunnetilaan ei kuitenkaan ole sen kummemmin taiteilijan, kuin hänen yleisönsäkään hyvä jäädä pidemmäksi aikaa, vaan vihan taajuudelta pitäisi pyrkiä ylemmäs toiveikkuuteen. Tästä syystä esimerkiksi monet hyvin synkkää hevimusiikkia soittavat yhtyeet ovat jossain vaiheessa joko alkaneet parodioida ja karnevalisoida omaa musiikkityyliään, tai vaihtaneet kokonaan muusikkoina tyylilajia.

Monien uskontojen kielteinen suhtautuminen  rockmusiikkiin on siis alunperin lähtöisin siitä ajatuksesta, että negatiiviset tunnetilat ovat aina ja poikkeuksetta huono asia. Mutta koska uskontojen oppeja ovat tulkinneet matalissa tunnetiloissa itsekin olevat henkilöt, niin kuva esim. hevimusiikin ”saatanallisuudesta” on väärintulkinta. ”Paholainen” ja ”helvetti”ovat itsessään vain matalan taajuuden manifestatioita ja harhakuvia. Ja toisaalta moniin uskontoihin liittyy esimerkiksi hyvin synkkien virsien laulaminen, suoranainen messiaan ristinkuolemalla mässäily, ja tuomiopäivällä, ”synnin palkalla” ja kadotuksella pelottelu, eli tässä mielessä synkkämielinen uskonnollisuus jos mikä on ”saatanallista”, kun taas iloinen hevimusiikki on usein pikemminkin ”taivaallista”.

Esimerkiksi profeetta Jeesus itse ei koskaan korostanut opetuksissaan syntiä, syyllisyyttä, kärsimystä ja kadotuksen ja tuomiopäivän pelkoa, vaan hän neuvoi seuraajiaan harjoittamaan täysin pyyteetöntä rakkautta, myötätuntoa, meditaatiota ja mielen tyyneyttä, väkivallatonta vastarintaa, ja kannusti heitä tuntemaan elämäniloa ja huolettomuutta korkeassa tunnetilassa. Eli Jeesus korosti sitä, että luomme itse omat elämänkokemuksemme, ja olemme siis itse ”jumalia”. Se, että Jeesusta alettiin sittemmin kutsua ”jumalan pojaksi”, ja muita ihmisiä ”syntisiksi ja vajavaisiksi”, on sis matalassa tunnetilassa tehty väärintulkinta.

15.6.2019

Iloitse myös pettymyksen tunteestasi, sillä et voisi kokea pettymystä, ellet olisi kokenut myös toivoa

Kaikki on aina suhteellista, ja jos olet harjoitellut oman elämäsi arvostamista ja olosuhteista riippumatonta iloa ja rakkautta, niin tunnet myös pettymystä herkemmin. Iloitse siis myös pettymyksen tunteestasi, sillä jos ET olisi edennyt tietoisen luojan polullasi, ja kokenut niin paljon tasapainoista hyvänolontunnetta, niin et myöskään kokisi pettymystä silloin, kun et ole posiiivisessa tunnetilassa. Arvosta siis sitä, että olet laajentunut, ja että tunnetaajuutesi ja tietoisuustasosi on yleisesti kohonnut. Et nimittäin enää koskaan tule palaamaan ”alkupisteseen”, eli olet  omaa tietoisuuttasi kohottamalla auttanut universumia laajenemaan, etkä sinäkän voi enää koskaan ”unohtaa” tietoisuuttasi universumin laista. Eikä tämä tietoisuustason kohoaminen ole tapahtunut pelkästään tässä elämässä, vaan myös lukemattomissa muissa elämissäsi. Olet siis sisäisesti omien elämiesi luomus, joka edelleen jatkuvasti kokemustesi ja tunteidesi kautta muuttuu ja laajenee.

Koska elämme kuitenkin jatkuvasti oman olemuksemme ”sisällä”, niin emme aina itse edes huomaa taajuustasomme eli tietoisuutemme yleistä kohoamista, etenkään silloin, kun tunnemme negatiivisia tunteita. Mutta havaitsemme tietoisuutemme kohoamisen siitä, että tunnemme tunneresonanssia eli henkistä yhteyttä uudenlaisten ihmisten seurassa. Tai siitä, että ajaudumme usein tilanteisiin, jossa muut ihmiset ”janoavat tietoa”, eikä neuvonantajana toimiminen tunnu meistä epämiellyttävältä, vaan koemme myötätuntoa ja rakkautta silloinkin, kun joku haastaa tarkoituksella riitaa ja kyseenalaistaa ajatuksemme. Eli voimme jakaa tietoa universumista muille ihmisille inspiroituneina korkeasta tietoisuustasosta, mutta samalla puhumme myös omasta näkökulmastamme  ja kokemuksestamme käsin, jolloin emme koe epävarmuutta vaan varmuutta.

Korkeassa tunnetilassa vakaasti ollessasi et siis näe vikaa myöskään sellaisissa ihmisissä, jotka hyökkäävät sinua vastaan, vaan näet heissä heidän korkeamman olemuspuolensa, eli katsot heitäkin korkeamman minäsi silmin. Ja tällöin oma tunnetaajuutesi ei ole riippuvainen muiden ihmisten tunnetiloista. Ja koska korkeassa tunnetilassa meille tapahtuu aina vain sellaisia asioita, joita todella haluamme, niin jos korkeassa tunnetilassa ollessasi muut ihmiset ovat vihaisia, niin sydämesi toive on toimia heidän  tukenaan, auttaa heidänkin tunnetaajuuttaan kohoamaan. Olet siis valinnut opettajan roolin, mutta tämä ei tarkoita sitä, että sinut olisi ”tuomittu” elämään vain matalammissa tunnetiloissa kipuilevien ihmisten seurassa. Vaan löydät myös muita korkeassa tietoisuustasossa olevia ihmisiä seuraasi. Ja muista aina myös se, että kaikkein ”hankalimmat” ihmiset elämässäsi ovat aina kaikkein tärkeimpiä opettajiasi! Eli rakasta ”vihollistasi” täydestä sydämestäsi, sillä ilman noita, voimakkaitakin negatiivisia tunteita herättäviä ihmisiä, et voisi harjoitella pyyteetöntä rakkautta, eli oman tunnetilasi ylläpitoa, muiden ihmisten tunnetiloista välittämättä.

Tietoisena luojanakin koet siis edelleen myös matalampia tunnetiloja, sillä fyysisen elämän jatkuminen on mahdollista vain luomisen, eli ei-toivotun kokemisen kautta. Mutta et koe negatiivisia tunteitasi kärsimyksenä, josta ei ole ulospääsyä, koska sinulla on nyt selkeä tieto siitä, mistä negatiiviset tunteesi johtuvat. Eli jokainen negatiivinen tunteesi kertoo vain siitä, että olet tuota tunnetta kokiessasi eri tunnetaajuudella, kuin korkeampi minäsi. Ja kun sinulla on tämä tieto, niin voit pysäyttää negatiivisen tunne- ja tapahtumaketjun heti sen alussa, ajatuksiasi positiivisiin asioihin kohdistamalla, tai ajatusmelun kokonaan hiljentämällä, eli meditoimalla.

Sinun on siis vain hyväksyttävä ”sielusi kanteleen herkkyys”, eli se, että  tuo kannel on huippuunsa viritetty.  Korkeassa tietoisuustasossa olevana tietoisena luojana et siis ole enää turtunut  mataliin tunnetiloihin, vaan havaitset ne erittäin herkästi.

Matalaa tunnetilaa voi verrata nälän tunteeseen. Kun sinulla on nälkä, ja tiedät, että nälkäsi häviää, jos syöt, niin et ahdistu näläntunteestasi, vaan pyrit löytämään ruokaa. Mutta jos et syö, vaikka kuitenkin haluaisit syödä, niin nälkäsi muuttuukin kärsimykseksi, sillä jäät matalaan tunnetilaan. Ja toisaalta ILMAN nälkää et kokisi syömistä nautinnollisena, eli negatiivinen tunnetilasi eli nälkä on välttämätön, jotta voit kokea eron negatiivisen ja positiivisen tunnetilan välillä.

Ja tämä sama vertaus toimii myös ihan konkreettisesti: Jos haluat laihduttaa, mutta haluat myös syödä, ja kieltäydyt kuitenkin syömästä, koska koet oman kehosi epämiellyttävänä, niin negatiivinen tunnetilasi hidastaa laihtumistasi, sillä elimistösi reagoi matalaan tunnetilaasi eli ”laihduttamisen yrittämiseen” juuri päin vastoin, kuin mitä haluat. Mutta jos korkeassa tunnetilassa kuvittelet itsesi hoikemmaksi, niin inspiroidut syömään ja liikkumaan siten, että laihdut, ja myös elimistösi toteuttaa juuri sitä, mitä haluat. Eli aivan samoin, kuin rahapulan jatkuva ajatteleminen pitää sinut köyhänä, niin samoin oman – kuvitellun tai todellisen – lihavuuden jatkuva tarkkailu, ja sen synnyttämä ahdistus, pitää sinut ”lihavana”, olit sitten todella lihava tai et. Negatiiviset tunnetilat ja niissä pysyminen synnyttävät siis myös syömishäiriöt, kuten anoreksian ja bulimian. Anoreksiahan johtuu ”kuvitellusta lihavuudesta”, ei todellisesta, eli anorektikon on myös mahdotonta koskaan saavuttaa toivomaansa ”laihuutta”, koska hän keskittyy ei-laihuuteen negatiivisesta tunnetilasta käsin.

Mutta negatiiviset tunteemme ovat siis elämämme edellytys ja vapaan luomistyömme mahdollistajia, sillä jos emme tietäisi, mitä emme halua, niin emme voisi kertoa universumille, mitä haluamme. Tunnetaajuuden lasku saa sinut siis haluamaan tunnetaajuuden kohoamista, ja keskittämään ajatuksesi toivomaasi asiaan. Ja kun keskität ajatuksesi toiveeseesi eli fokusoit, niin olet ”enemmän elossa”. Eli parhaimmillaan elämä on kuin hyvin viritetty trampoliini: Tunnetilan laskua seuraa aina tunnetilan kohoaminen, eli et koskaan jää maahan, eli ”tuleen makaamaan”.

Samalla periaatteellahan myös hengityksemme pitää meidät elossa, eli uloshengitystä seuraa aina sisäänhengitys, hiilidioksidi on kuona-ainetta, joka korvautuu elämää ylläpitävällä hapella. Silti sekä sisään-  että uloshngitys ovat välttämättömiä, ja on tärkeää, että ne ovat tasapainossa toisiinsa nähden, eli että emme hengitä enemmän sisään kuin ulos, emmekä myöskään ulos enemmän kuin sisään.

Tai jos sinulla on elämässäsi iloa tuottavia ihmissuhteita, niin on silti tärkeää, että olet joskus myös yksin. Tai jos käytät rahaa, niin tasapainon takia on tärkeää, että myös saat rahaa. Tai jos teet työtä, niin myös lepääminen on ajoittain tärkeää. Tai jos maailmaan syntyy lapsia, niin on yhtä tärkeää, että ihmisiä myös ajoittain ”kuolee”. Negatiivisten ja positiivisten tunteiden tasapaino on siis elämässä tärkeää, koska vaihtelu ja asioiden haluaminen on tärkeää, jotta voimme kokea iloa ja mielihyvää, eli negatiiviset tunteet ovat ajoittain välttämättömiä, jotta kokisimme olevamme ”elossa”.

12.6.2019

Kaikki, mitä sinulle tapahtuu, on aina reaktio tunnetilaasi eli värähtelytaajuuteesi

Jos sinusta tuntuu usein, että negatiiviset asiat tapahtuvat sinulle ilman, että voit itse vaikuttaa niihin, niin kyse on vain siitä, että keskität huomiosi noihin negatiivisiin asioihin, jolloin myös havaitset jakuvasti  todisteita siitä, että et voi vaikuttaa itse oman elämäsi tapahtumiin.

Jos siis elämäsi tuntuu negatiivisessa mielessä ”kohtalonomaiselta”, niin toteutat uskomustasi elämäsi kohtalonomaisuudesta itse.

Tällainen negatiivisten uskomusten noidankehä voi olla todella piinallinen, eli negatiiviset uskomuksesi vahvistuvat jatkuvasti kokemustesi seurauksena. Ja vahvistuneet negatiiviset uskomuksesi puolestaan mahdollistavat loputtomasti lisää negatiivisia kokemuksia. Elät siis kirjaimellisesti ”toivottomuuden ja rajoitusten maailmassa”.

Sinulla on kuitenkin mahdollisuus murtautua ulos tuosta itse luomastasi noidankehästä milloin tahansa, keskittämällä tietoisesti huomiosi kokonaan muihin asioihin, kuin niihin, joihin sinulla liittyy negatiivisia uskomuksia. Tämä saattaa vaatia vähän aikaa itsekuria, mutta toisaalta alat nähdä myös tuloksia välittömästi. Älä siis koskaan yritä ratkaista mitään ongelmia negatiivisessa tunnetilassa, vaan ”puhu itsesi pois” negatiivisesta tunnetilasta, jolloin sallit ongelmien ratketa.

Sillä keskittämällä huomiosi mihin tahansa sellaiseen asiaan, johon sinulla liittyy positiivisia uskomuksia, niin luot positiivisia kokemuksia. Eli kun yksinkertaisesti kieltäydyt ajattelemasta asioita, jotka saavat sinut negatiiviseen tunnetilaan, niin avaat välittömästi portin, joka mahdollistaa negatiivisten asioiden muuttumisen positiivisiksi, puutteen muuttumisen runsaudeksi, pimeyden muuttumisen valoksi. Sillä aivan kaikki, mitä sinulle tapahtuu elämässäsi on todellakin vain reaktio tunnetilaasi.

Kun sinulle jo tapahtuu jotakin, joka aiheuttaa negatiivisia tunteita, niin olet tavallaan jo ”myöhässä” reaktioissasi, eli negatiivinen tapahtumaketju on jo alkanut. Mutta kun opit havaitsemaan negatiivisen tunnetilan aiheuttaman tapahtumaketjun jo aivan sen alussa, niin positiiviseen tunnetilaan palaaminen muuttuu helpommaksi – samoin, kuin jos pallo lähtee vierimään mäkeä alas, niin sinun on helpompi saada se kiinni vierimisen alkumetreillä, kuin vasta silloin, kun pallon vieriminen on jo kiihtynyt hyvin nopeaksi.

Muista siis, että voit  saada myös negatiivisia impulsseja eli ”toimintakäskyjä”, eli kaikki intuitioilta vaikuttavat impulssit eivät suinkaan ole peräisin korkeammalta minältäsi. Opettele siis erottamaan negatiivinen ja positiivinen impulssi toisistaan tunnistamalla, onko tuo impulssi syntynyt positiivisessa vai negatiivisessa tunnetilassa. Esimerkiksi pakonomainen tarve puolustautua, jos joku on hyökännyt sinua vastaan, on tällainen negatiivinen impulssi. Jos pystyt vastustamaan negatiivista impulssia, niin  negatiivinen tapahtumaketju ei saa voimaa, ja se pysähtyy. Uskonnoissa esiintyvä ohje väkivallattomasta vastarinnasta ja ”toisen posken kääntämisestä” tarkoittaa siis konkreettisesti tätä kykyä olla koskaan ja millään tekosyyllä vastaamatta vihaan vihalla. Eli oma luomisvoimasi on täydellisesti käytössäsi silloin, kun korkea tunnetaajuutesi eli se, että olet resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa,on sinulle tärkeämpi asia kuin se, että todistat olevasi ”oikeassa”. Sillä juuri tämä oikeassaolemisen tarve saa meidät luomaan negatiivisia tilanteita ja manifestaatioita, paitsi ollessamme tekemisissä muiden ihmisten kanssa, niin myös todistellessamme itse itsellemme, että negatiiviset uskomuksemme ovat totta!

Etsi siis aina positiivisia todisteita posiiivisille asioille positiivisista kokemuksistasi, älä koskaan negatiivisia todisteita negatiivisille asioille negatiivisista kokemuksistasi.

Oikeassaolemisen tarve syntyy paradoksaalisti arvottomuuden tunteestamme. Sillä jos todella tunnemme oman arvomme,  niin meidän ei tarvitse koskaan todistella sitä kenellekään negatiivisessa tunnetilassa. Jos tunnemme oman arvomme, niin meidän ei tarvitse koskaan puolustautua ketään eikä mitään vastaan. Eikä kukaan koskaan syytä meitä, ellemme itse tunne syyllisyyttä. Kukaan ei koskaan uhkaa meitä, ellemme itse tunne itseämme uhatuiksi. Kukaan ei koskaan petä meitä, ellemme itse tunne itseämme petetyiksi. Kukaan ei koskaan halveksi meitä, ellemme itse tunne itseämme halveksituiksi.

Koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, jatkuva epäonnistuminen työnhaussa tai työtehtävissä, vaikeudet löytää parisuhdetta, jatkuva syytösten kohteena oleminen, toistuva petetyksi tuleminen, toistuva väärinymmärretyksi tuleminen, väkivallan tai minkä tahansa hyvksikäytön kohteeksi joutuminen, rahan, resurssien ja mahdollisuuksien puute, vapauden puute, jatkuva sairastelu, oman ulkonäön kokeminen epäviehättävänä, luonnon tuhoutumisen havainnoiminen, rasismin tai muun syrjinnän kokeminen – KAIKKI edellä mainitut johtuvat omista negatiivisista uskomuksistamme, joita vahvistamme itse, pysymällä negatiivisessa tunnetilassa, jolloin löydämme myös konkreettisia todisteita siitä, että negatiiviset uskomuksemme pitävät paikkansa.

Totuus, jota suurin osa ihmiskuntaa ei pysty vielä hyväksymään on myös se, että valitsemme niin positiivisia, kuin näennäisen negatiivisiakin kokemuksia elämäämme myös jo ennen syntymäämme, eli valitsemme esimerkiksi ne olosuhteet joihin synnymme, valitsemme kanssaluojiksemme tietyt vanhemmat ja sisarukset, naapurit ja leikkitoverit, valitsemme synnynnäiset ominaisuutemme ja mahdolliset synnynnäiset sairautemme. Mutta aivan tämän elämämme varhaisvaiheessa – ”viattomuuden tilassa” – kokemamme negatiiviset kokemuksetkaan EIVÄT ole koskaan sattumaa, eivätkä ”jumalan rangaistus”, vaan oman sielumme valinta. Eli  olemme saattaneet valita esimerkiksi erityisen haastavan lapsuusympäristön siksi, että korkeamman minämme taajuudella tiedämme, kuinka ei-toivottu luo aina toivottua, eli mikään negatiivinen kokemus fyysisessä elämäsämme ei ole lopulta koskaan turha ja merkityksetön.

Tietoisena luojana voit aina valita positiivisen, eli voit aina valita sydämesi toiveiden sallimisen, kärsimyksen sijasta. Voit olla iloinen ja onnellinen MISSÄ olosuhteissa tahansa, jos keskität huomiosi myönteisiin asioihin ja arvostukseen, negatiivisten asioiden ja negatiivisten tunteiden sijasta.

Rakasta siis itseäsi ja omaa ainutkertaista elämääsi, kaikkia muita ja kaikkien muiden ainutkertaisia elämänvalintoja,  ilman mitään ehtoja. Ja voit muuttaa kaiken negatiivisen positiiviseksi, kaiken ei-toivotun toivotuksi.

9.6.2019

Pyri aina kohti korkeampaa tunnetilaa, kuin missä juuri nyt olet – vihasta ja turhautumisesta on lyhyt matka toivoon ja innostukseen

Negatiiviset tunteet ovat ainoa asia, joka tuottaa ihmiselämässä kärsimystä. Korkeassa tunnetilassa ei ole vastustusta eli resistanssia, eikä siis myöskään kärsimystä. Sillä korkeassa tunnetilassa olemme resonanssissa oman korkeamman minämme kanssa, ja tiedostamme korkean ja rajattoman olemuksemme konkreettisesti – ja saamme kaikkivoipaisuudestamme myös välittömiä todisteita manifestaatioiden muodossa. Muista, että myös positiivinen tunteesi on aina manifestaatio, ja se johtaa konkreettisiin manifestaatioihin, ikään kuin  ”avoimena porttina” unelmiesi Lähteeseen.

Mutta toisaalta ilman negatiivisia tunteita emme voisi luoda omaa todellisuuttamme, emmekä voisi siis vapaasti valita, mitä elämältämme haluamme. Negatiiviset tunteet ovat siis välttämätömiä, jotta voisimme elää, sillä eläminen on todellisuuden luomista, ei siis staattista olemista. Myös solumme uusiutuvat jatkuvasti, eli emme fyysisestikään ole tänään ”sama ihminen”, kuin mitä olimme eilen.

Tämä matalien tunnetaajuuksien olemuksen kahtiajakoisuus on asia, joka jokaisen tietoisen luojan tulee syvällisesti ymmärtää. Eli VAIKKA negatiiviset tunteet ja kokemukset aiheuttavat meille kärsimystä, jos kohdistamme niihin huomiomme, niin meidän tulee osata toisaalta myös iloita negatiivisista tunteistamme, koska ne ohjaavat meitä oikeaan suuntaan. Ja kun siis iloitsemme negatiivisista kokemuksistamme, niin emme koe kärsimystä!

Käytännön esimerkki: Jos olet ollut masentunut – eli tuntenut arvottomuutta ja voimattomuutta – ja tunnet yllättäen voimakasta vihaa, niin älä tuomitse vihan tunnettasi, vaan iloitse siitä, koska viha on korkeampi tunne kuin masennus, eli vihaa tuntiessasi olet kohoamassa tunneskaalassa ylöspäin, kohti toivoa. Älä siis tukahduta vihan tunteitasi ja tuomitse itseäsi, vaan koe se suunnaton helpotus, mitä vihan tunne sinulle tarjoaa. Mutta älä jää kiinni vihan tunteeseen, vaan käytä vihan voima hyväksesi, ja kuten sanottu: Iloitse vilpittömästi vihastasi, ja toivo on jo edessäsi!

Negatiiviset tunteet voivat siis olla sekä portti vapauteen, ETTÄ ansa, riippuen siitä, miten suhtaudumme niihin. Ja tästä syystä meidän tulee aina ja poikkeuksetta pyrkiä iloitsemaan kaikista kokemistamme vastoinkäymisistä. Vihan tunne on siis vain portti: Meidän ei ole tarkoitus jäädä seisomaan portille, vaan kulkea eteenpäin ja jättää tuo vapauden mahdollistava portti taaksemme!

Ajattele vaikka tlannetta, jossa henkiö on ollut vankilassa, ja hänen vapautumisensa päivä koittaa. Jos hän jää tunnetasolla ”kiinni” vankilaelämään, niin hän jää ikään kuin vankilan porteille norkoilemaan, vaikka onkin jo päässyt muurien ulkopuolelle, eli vapauteen. Ja jos hän ei vapauta itseään tunnetasolla, eli iloitse vapaudestaan, vaan muistelee vankilaelämää, vankitovereita, ja vankilan suomia turvallisia rutiineja – monet vangit kokevat vankilan todellisuudessa turvapaikkana, joka suojaa heitä vapaudelta, ja vapaaseen elämään liittyviltä riskeiltä – niin vanki tekee pian uuden rikoksen,ja palaa  uudelleen vankilaan, turvapaikkaansa.

Aivan samalla tavalla suurin osa vapaudessa elävistä ihmisistä elää ”oman mielensä vankilassa”, koska se konkreettinen todellisuus, jonka he ovat jo itselleen luoneet ja sallineet, tuntuu todemmalta ja myös turvallisemmalta, kuin uudet asiat ja unelmat, jotka ovat olemassa vasta värähtelytasolla. Eli me olemme todellakin itse omine tunteinemme ainoa asia, joka estää unelmiamme toteutumasta!

Monen meistä on vaikea uskoa unelmiimme yksinkertaisesti siksi, että katsomme unelmiamme useimmiten matalasta tunnetilasta eli ”haikeudesta käsin”, eli YRITÄMME uskoa johonkin, johon emme tunnetasolla aidosti usko. Ja jos olemme tästä syystä aikaisemmin kokeneet paljon unelmiimme liittyviä pettymyksiä, niin epäuskomme on vain vahvistunut.

Eli yritämme ikään  kuin hypätä portaiden alimmalta rappuselta ylimmälle, sen sijaan, että nousisimme rappusia porras kerrallaan ylemmäs, jolloin uskomme ylimmälle rappuselle pääsemiseen vahvistuu askel askeleelta. Ja tästä on kyse siloin, kun puhumme ”tunteiden siltaamisesta”. Unelmamme siis manifestoituvat sillä hetkellä, kun itse uskomme niihin. Mutta emme voi hypätä epäuskon taajuudelta suoraan uskomisen taajuudelle.

Koska vetovoiman laki on painovoiman kaltainen luonnonvoima, niin joskus kuitenkin saattaa tapahtua tuollaisia äkillisiä harppauksia ylöspäin ”vahingossa”, eli että esimerkiksi köyhyyteen ja puutteeseen uskova ihminen on jostain syystä vähän aikaa hyvin iloinen, ja manifestoi siksi vaikkapa lottovoiton. Tai ihminen, joka on nousuhumalan takia korkeassa tunnetilassa, pystyy suorittamaan jonkin vaarallisen ja fyysisesti vaativan tempun, johon hän ei selvinpäin koskaan kykenisi, koska pelko estäisi sen. Tai pitkään  menestykseen matalasta tunnetilasta käsin pyrkinyt yrittäjä on hetken jostain syystä huoleton, jolloin hän manifestoi itselleen  tilauksen, josta hän saa valtavan suuren voiton. Näissä kaikissa esimerkeissä vetovoiman laki siis mahdollistaa toiveen toteutumisen, koska henkilön tunnetila on sattumalta korkea. Mutta tällaisten ”harppausten” ongelma on siinä, että jos manifestoijan vallitseva tunnetila on matala, niin saavutuksesta huolimatta manifestoija ei USKO siihen, että hän on ansainnut manifestoimansa asian. Ja tällöin esimerkiksi ”moukan tuurilla” ansaittu raha myös häviää yhtä nopeasti, kuin se tulikin. Eli jos ajatellaan edellä kuvattua porrasvertausta, niin vaikka alarappuselta ylärappuselle hyppäävä onnistuisi kuin ihmeen kaupalla hypyssään, niin jos hän ei hallitse hyppyään, niin hän saattakin  ylös päästyään menettää tasapainonsa, ja pudot takaisin alas. Tai jos olet maalaamassa taloa, ja arkailet nousta tikkailla ylemmäs, niin  kun nouset ylöspäin askelma kerrallaan, niin ”alat vähitellen uskoa” siihen, että pysyt tikkailla. Mutta jos taas nouset tikkaita liian nopeasti ja pelokkaana, niin saatat joutua kauhun ja epäuskon valtaan, jolloin negatiivinen tunteesi vain vahvistuu, mitä ylemmäs kapuat, jolloin putoamisen pelko saa sinut laskeutumaan takaisin alas.

Jotta kohti unelmaasi edetessäsi tunnetaajuutesi siis kohoaisi vähitellen ja vakaammin, niin  on kaikkein tärkeintä, että opit iloitsemaan vastoinkäymisistä, ja iloitsemaan myös vihan, katkeruuden ja turhautumisen tunteistasi. Sillä jos et astu noille matalimman ja korkeimman tunteen välissä oleville rappusille, niin et ehkä koskaan pääse tavoitteeseesi, eli ylimmälle rappuselle.

Älä siis koskaan tukahduta tunteitasi, vaan iloitse siitä, että jokainen tunteesi on sinulle aina arvokas viesti: Negatiivinen tunne viestittää, että jos jäät negatiiviseen tunteeseen kiinni, niin suuntasi on väärä. Mutta negatiivisen tunteesi havaitseminen ei siis suinkaan ole ”paha asia”, jos suhtaudut siihen kuin tienviittaan, joka ohjaa sinut pois vaikealta polulta helpommalle. Tienviitat – ja siis myös negatiiviset tunteemme –  ovat siis luonteeltaan neutraaleja, ja aina hyödyllisiä.

Jos siis tietoisena luojana yrität liikaa, eli pyrit tuntemaan positiivisia tunteita vain manifestoidaksesi jotakin sinulle tärkeää, niin todellisuudessa tuijotat koko ajan haikeana unelmaa, jota sinulla ei VIELÄ ole, ja pysyt ikään kuin loputtomasti hiuskarvan verran erossa unelmastasi. Pyri siis tuntemaan positiivisia tunteita vain niiden itsensä vuoksi, eli siksi, että ne tekevät sinut onnelliseksi juuri nyt. Sillä mitään muuta onnellisuutta ei elämäsämme lopulta kuitenkaan koskaan tule olemaan, kuin onnellisuus, jota koemme juuri nyt. Tulevaisuutta ei ole olemassa, sillä tulevaisuus muuttuu joka hetki nykyhetkeksi. Ja menneisyyttä ei ole enää olemassa, korkeampi minämme ei koskaan katso taakse päin.

Unelmoi, visualisoi, elä toiveitasi mielikuvissasi todeksi, jos nautit unelmoinnistasi. Mutta jos unelmointi saa sinut  tuntemaan pettymystä ja kärsimättömyyttä, niin  havaitse negatiivinen tunteesi, ja keskitä ajatuksesi mahdollisimman nopeasti johonkin sellaiseen asiaan, johon jo varmasti uskot, ja joka saa sinut palaamaan turhautumisesta korkeaan tunnetilaan. Sillä korkean tunnetilamme SYYLLÄ ei ole mitään väliä – elämme unelmiemme elämää aina, kun olemme resonanssissa korkeamman minämme kanssa!

6.6.2019

Vapauta itsesi syyllisyydestä – ja voit nauttia elämästäsi ilman kärsimystä!

Tarkkailetko usein kanssaihmisiäsi, joilla näyttää olevan omassa elämässään kaikki hyvin? Tunnetko katkeruutta ja itseinhoa, kun vertaat omaa elämääsi noiden ulkoisesti menestyneiltä vaikuttavien ihmisten elämään? Tuntuuko sinusta siltä, kuin sisälläsi asuisi jonkinlainen hyvin ilkeä ja vihainen olento, joka jatkuvasti tuomitsee ja pilkkaa sinua, ja pakottaa sinut alisuorittamaan ja epäonnistumaan, joka rankaisee sinua aina, jos olet hetken iloinen, joka houkuttelee sinua ensin yrittämään ja olemaan toiveikas, ja sen jälkeen vetää maton altasi, ja näyttää sinulle paikkasi karjuen: ”Olet arvoton, ja siksi et voi koskaan onnistua, sinut on tuomittu ikuiseen kärsimykseen!”

Tai vaikka onnistuisit ja menestyisitkin, niin et pysty arvostamaan onnistumisiasi, olemaan kevytsydäminen, onnellinen ja huoleton, ikään kuin et koskaan olisi ”tarpeeksi hyvä”. Ja sinun on myös lähes mahdotonta iloita muiden ihmisten menestyksestä, eli löydät aina ihmisiä, jotka ovat paljon parempia, kyvykkäämpiä ja menestyneempiä, kuin sinä. Parhaassa tapauksessa tunnet vahingoniloa, jos joku kilpailijasi epäonnistuu. Mutta vahingoniloisenakin sinulla on koko ajan paha olla.

Tuon olennon nimi on syyllisyys. Se on muuttanut sisimpääsi kenties jo lapsuudessasi, eli olet perinyt sen omilta vanhemmiltasi, jotka syyttivät itseään, ja kokivat itsensä arvottomiksi. Kun olit nuorempi, niin  suhtauduit tuohon olentoon välinpitämättömämmin,  iloitsit elämästä ja uskoit unelmiisi. Mutta kun aikuistuit, niin huomasit törmääväsi sinua kritisoiviin ihmisiin siellä ja täällä: Saatoit solmia parisuhteen ihmisen kanssa, jolle olit yhdentekevä, mutta joka samalla halusi hallita sinua. Ja sinä aloit uskoa, että tuo toinen ihminen ei rakasta sinua siksi, että et ole hänen arvoisensa, olet siis arvoton. Työpaikallasi oli ihmisiä, joiden mielestä et ollut tarpeeksi hyvä, ja mitä enemmän tunsit olevasi kyvytön ja lahjaton, niin sitä enemmän he sinua kritisoivat ja pilkkasivat. Löysit myös uusia kumppaneita, jotka aina syyttivät sinua jostakin: Olit joko liian rikas ja ylpeä, tai liian köyhä ja saamaton. Olit liikaa töissä, tai teit liian vähän töitä. Jos tarjosit heille kodin, niin se oli joko liian suuri, tai liian pieni. Koti ei ollut  tarpeesi hieno ja hyvä. Jos se oli hieno ja kaunis, niin se oli väärällä tavalla hieno ja kaunis, eli olit kumppanisi mielestä ylimielinen ja pröystäilevä. Jos elit omaa elämääsi ja sinulla oli omia päämääriä, niin he kokivat, että et välittänyt heistä. Jos uhrauduit heidän puolestaan ja palvelit heitä, niin he mitätöivät kaiken, mitä teit, vaikka olisit tehnyt tuon kaiken tuntien vilpitöntä rakkautta.

Tässä kohtaa voit hengähtää. Ensinnäkin: Nuo menestyneet ja onnelliset ihmiset, joita havaitset kaikkialla ympärilläsi, ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin sinä. Se, että heidän elämänsä vaikuttaa sinusta täydelliseltä, on näköharha, illuusio. Jos sinä kadehdit juuri nyt heitä, ja tunnet itsesi arvottomaksi verratessasi itseäsi heihin, niin  hekin saattavat kadehtia vastaavasti sinua. He ovat nimittäin ajatuksissasi juuri siksi, että teillä on jotakin yhteistä, teidän tunnetaajuutenne on samanlainen. Jos he itse korostavat menestystään, niin he tekevät sen siksi, että kokevat itsensä todellisuudessa arvottomiksi, ja haluavat kokea arvostusta ja rakkautta muiden ihmisten taholta. Ja tunnet negatiivisia tunteita heitä kohtaan juuri siksi, että näet heissä itsesi, ja tunteesi sekä omasta arvottomuudestasi, että heidän arvottomuudestaan on väärä! Me olemme kaikki mittaamattoman arvokkaita, täysin riippumatta siitä, mitä elämässämme teemme ja saavutamme. Meidän ei tarvitse koskaan todistella omaa arvokkuuttamme, ei itsellemme, eikä muille.

Toiseksi: Myös kaikki nuo ihmiset, jotka ovat sinua koskaan kritisoineet ja pilkanneet, ovat kaikki tunteneet itsensä arvottomiksi. Ja he ovat kohdistaneet negatiiviset tunteensa sinuun, koska eivät ole ymmärtäneet, että heidän paha olonsa johtuu vain siitä, että he eivät itse tunne rakkautta itseään kohtaan. Syyttäminen tuntuu silti aina paremmalta, kuin syyllisyys. Viha vapauttaa täydellisen arvottomuuden tunteesta. Jos siis pystyt tuntemaan  vihaa sellaista ihmistä kohtaan, joka on aiheuttanut sinulle paljon kärsimystä, niin olet jo vapautumassa kohti positiivisempia tunteita, kuten toivoa. Ja toiveikkuudesta on enää lyhyt matka omanarvontunteeseen ja rakkauteen. Siihen, että uskot ja luotat omaan kaikkivoipaisuuteesi.

Kolmanneksi: Voit vapautua tuon ilkeän ja vihaisen olennon vallasta milloin tahansa, rakastamalla itseäsi ja kaikkia muita ihmisiä täysin ehdoitta. Eikä sinun tarvitse teeskennellä tuota rakkautta, löydät sen kyllä sisimmästäsi. ”Rakasta vihollistasi” on uskonnollinen ohje, jota erittäin harva ihminen maailmassa on koskaan edes yrittänyt  vilpittömästi ja aidosti noudattaa, mutta jonka noudattaminen johtaa täydelliseen vapauteen ja ”valaistumiseen”, sillä vihollistamme rakastaessamme olemme voimakkaampia ja vaikutusvaltaisempia, kuin yksikään sellainen ihminen, joka ei pyyteettömään rakkauteen itse kykene.

Ja täysin pyyteetön rakkaus, jota tunnet, vapauttaa sinut myös kaikista  rajoituksista – eli ”oman mielesi vankilasta”- jotka olet itse itsellesi rakentanut. Sillä kun tunnet ehdotonta rakkautta kaikkia muita ihmisiä kohtaan, niin rakastat ehdoitta myös itseäsi, ja tuo syyttävä olento sisältäsi hiljenee ja häviää lopulta kokonaan pois.

Ja tuolla hetkellä tunnet olevasi kaikkivoipa, ja täysin vapaa oman mielesi asettamista rajoituksista – ja myös olet konkreettisesti täysin vapaa, ja vailla rajoituksia, eli voit siis myös  sallia itsellesi kaikki ne asiat, joista olet unelmoinut. Ja positiivinen tunnetilasi juuri nyt kertoo siitä, että tunnet tuota ehdotonta rakkautta itseäsi kohtaan, luotat universumin huolenpitoon, arvostat ja rakastat itseäsi, ja kaikkia muita.

Sinun ei siis koskaan tarvitse lunastaa omaa arvoasi kärsimällä, tai ”suorittamalla elämää”,  sinä OLET mittaamattoman arvokas sielu. Sinä Olet Luoja.

5.6.2019

Voit joka hetki valita itse oman todellisuutesi – kukaan tai mikään muu ei tee tuota valintaa puolestasi

Tietoinen luominen on luottamisen, sallimisen ja irtipäästämisen taidetta. Koska olemme syntyneet ihmisiksi, ja ihmisinä luomme esimerkiksi kasveja ja eläimiä tietoisemmin, niin meidän ei tarvitse ponnistella luodaksemme, vaan meidän haasteemme on salliminen. Vastaavasti eläimille ja kasveille salliminen on korkean taajuuden ansiosta luontaista ja vaistonvaraista, mutta ne eivät luo eli ”toivo” yhtä tietoisesti, kuin me ihmiset. Luomakunta ja universumi pysyy tasapainossa juuri siksi, että meidän ihmisten matalien tunnetilojen vastapainona ovat nuo muunlaiset elämänmuodot, joiden värähtelytaajuus on vakaammin korkea.

Eläimet ja kasvit eivät siis ole huolissaan tulevasta, koska ne kokevat onnellisuutta nykyhetkessä, pelkäämättä tulevaa. Niillä on siis tietoisuus hyvinvoinnista, joka vallitsee universumissa aina, olosuhteista täysin riippumatta. Eläimet ja kasvit eivät siis esimerkiksi pelkää kuolemaa, sillä korkeassa tietoisuudessa kuolemaa ei ole lainkaan olemassa. Poikkeuksena tästä korkean tunnetilan vakaudesta  ovat pääsääntöisesti  vain sellaiset eläimet, jotka ovat  leimautuneet ihmiseen, eli alkaneet reagoida ihmisen tunnetaajuuksiin. Esimerkiksi valaat ja delfiinit ovat kyllä korkeammalla tietoisuustasolla, mutta silti ne eivät ole ihmisen lailla huolissaan.

Me ihmisetkin voimme siis delfiinien tavoin tietoisesti valita ilon ja huolettomuuden tunnetilan, eli toiveemme sallivan todellisuuden. Olosuhteista riippumaton iloisuus eli korkea tunnetila siis luo toivomiamme olosuhteita. Ja kun sallimme itsellemme nuo toivomamme olosuhteet, niin arvostamalla sitä, mitä olemme jo sallineet, sallimme lisää toiveitamme. Eli positiivinen tapahtumaketju jatkuu niin kauan, kun iloitsemme omista luomuksistamme, ja ymmärrämme toisaalta negatiivisten kokemustemme olevan vain ”tarkentavia kysymyksiä”, jotka mahdollistavat meille täydellisen vapauden luoda juuri sitä, mitä haluamme.

Eli elämä on konkreettisesti kuin tavaratalo tai buffet-pöytä, jossa voit valita ne asiat, joita haluat, ja jättää valitsematta ne asiat, joita et halua. Ilo on se ”valuutta”, jolla lunastat kaiken, mitä haluat valita.

Meidän tehtävämme ei siis ole vaatia, että tavaratalosta poistetaan kaikki sellaiset tuotteet, joita me emme itse halua, vaan voimme tehdä oman valintamme siitä huolimatta, että on olemassa myös asioita, joita emme halua valita. Eli midän ei tarvitse reagoida asioihin ja olosuhteisiin joita emme halua, eikä meidän siis tarvitse VASTUSTAA niitä! Sillä mtä tahansa vastustamme, niin sitä vedämme puoleemme vain lisää. Vastustaessamme ongelmia vedämme siis niitä omaan elämäämme vain lisää.

Elämänilo on siis ainoa päämääräsi ja tavoitteesi, ei siis se asia, mitä tavoittelet. Ja tähän lauseeseen sisältyy tietoisen luomisen salaisuus. Niin auan, kun yrität mennä ”asioiden edelle”, etkä ole tehnyt rauhaa nykyhetken kanssa, niin yhtä kauan et ole samalla taajuudella toiveesi kanssa, vaikka olisit kuinka lähellä sitä. Suurin osa ihmiskuntaa tekee siis elämästään vaikeaa vain siksi, että he eivät luota universumiin, eivätkä ymmärrä, että kaikki toiveemme ovat olemassa korkeassa tietoisuudessa samalla hetkellä, kun niitä toivomme.

Jos siis reagoit siihen negatiiviseen, jota ympärilläsi tapahtuu, ja annat olosuhteiden laskea omaa tunnetilaasi, niin silloin et ole resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa, vaan luot negatiivisia kokemuksia vain  lisää. Korkeamman minäsi selkeys, joka mahdollistaa toiveesi,  ei siis ole käytössäsi, vaan elät ja koet asioita matalamman taajuuden todellisuudessa.

Epävarmuuden, huolestumisen, kärsimättömyyden, haavoittuvuuden, uhriutumisen, rajallisuuden, katkeruuden, syyllisyyden, syyttämisen, vihan, pelon ja toivottomuuden maailma siis on myös olemassa, mutta sinun ei tarvitse valita sitä todellisuutta. Jos siis vaikkapa nk. helvettiin uskova uskovainen ihminen pelkää  helvettiä, ja tuomitsee tuohon kadotukseen muita ihmisiä, niin hän luo todellisuudessa itselleen tuon helvetin, ja tuomitsee sinne itse itsensä. Emme nimittäin voi koskaan luoda kenenkään toisen ihmisen todellisuutta, vain  omamme.

Ilon, rakkauden ja huolettomuuden taajuudella sallit itsellesi intuitiivisen tiedon ja inspiraatiot, jotka ovat lähtöisin korkeammalta minältäsi. Ja tuo korkean tietoisuuden virta, toiveidesi aarteita kuljettava virta, on loputon ja katkeamaton. Eli jos joskus koet, että elämäsi on ikään kuin pysähtynyt, elät kuin hämärässä, kylmässä kellarissa, eikä sinulla tunnu olevan ”mitään mahdollisuuksia” nähdä valoa tai tuntea lämpöä, niin kyse on vain siitä, että tuijotat parhaillaan menneisyyttäsi, etkä näe nykyisyyttäsi. Et siis nouse kellarin portaita ylös, avaa ovea ja mene ulos aurinkoon. Sillä nykyisyytesi on aina se uusi, minkä voit juuri nyt sallia ja vastaanottaa –  menneisyyttä taas on se, mikä on jo  manifestoitunut, eli fyysistä todellisuuttasi.

Jos siis uskot vähään, niin saat vähän. Jos uskot puutteeseen, niin luot puutetta. Jos uskot rajoituksiin, niin luot rajoituksia. Tai jos asia ilmaistaan tämällisesti, niin SALLIT eli otat vastaan noita negatiivisia asioita. Sillä kaikki negatiivinen, jota koet, kyllä  LUO positiivista, et vain havaitse sitä, jos et usko siihen.

Et ole koskaan matkasi päätepisteessä, mutta elämäsi päätepiste on jokainen hetki, jonka koet. Ikuisuus siis avautuu sinulle joka hetki, mutta ikuisuudella ei ole päätepistettä. Eli luomme koko ajan ja ikuisesti uutta. Emme siis ole etsimässä täällä päätepistettä, vaan iloa. Ja vaikka fyysisen elämäsi päätepiste on ”kuolema”, niin sekin on vain yhtyminen iloon (ei-fyysisellä tasolla emme koe lainkaan negatiivisia tunteita), josta seuraa jälleen syntyminen uudelleen fyysiselle tasolle.

Jokaiseen hetkeesi sisältyy siis taikaa, jokainen hetkesi on uusi mahdollisuus. Selkeyden tilassa – eli tiedostaessasi oman korkeamman olemuksesi – vastaanotat, mitä haluat. Ja universumi antaa meille aina mitä haluamme, juuri sillä hetkellä, kuin sitä tarvitsemme. Eli kaikella on aina aikansa, kaikki tapahtuu aina täydellisesti oikealla hetkellä.

Mitään pelättävää meillä ei siis koskaan ole, eikä mitään syytä olla huolissamme. Kaikesta, mitä koemme, seuraa aina lopulta pelkkää hyvää.

4.6.2019

Pakkopositiivisuus ja negatiivisten tunteiden tukahduttaminen väkisin pitää sinut negatiivisessa tunnetilassa

Universumia ei voi koskaan huijata ”yrittämällä” olla positiivinen, sillä vetovoiman laki reagoi aina vain aitoihin tunteisiin. Tunteilla on siis aina tietty värähtelytaajuus.

Eli väkisin yrittäminen tapahtuu aina matalassa tunnetaajuudessa, jolloin negatiiviset tunteet ja ajatukset tosiaan tulevat ihan väkisin mieleen. Ja tämä siis johtuu siitä, että ns. motivoitunut positiivinen ajattelu ei tapahdukaan korkeassa tunnetilassa, vaan sen motiivina on manifestaatio, ei siis positiivinen tunne itsessään, eli onnellisuus ja ilo. Eli motivoitunut positiivisuus värähtelee siis aivan eri taajuudella, kuin inspiroitunut (korkeammasta minästämme lähtöisin oleva) positiivisuus!

Esimerkiksi empatian/säälin, ja toisaalta myötätunnon välillä on merkittävä taajuusero, myötätuto on empatiaa paljon korkeampi tunne. Monelle tuttu kokemus on parisuhdetilanne, jossa toinen osapuoli on ”ilkeä”, ja ilkeyden kohteeksi joutuva on ”loukattu” ja ”katkera”. Vaikka loukattu osapuoli yrittäisi olla ymmärtäväinen ja sääliä kumppaniaan, niin hän on edelleen matalassa tunnetilassa, eikä siis tunne pyyteetöntä rakkautta, vaan syyttää tuota ilkeää osapuolta siitä, että tämä sai ilkeydellään hänen tunnetilansa laskemaan. Aito pyyteetön rakkaus on kuitenkin sitä, että ei anna kenenkään toisen ihmisen matalien tunnetilojen laskea omaa tunnetaajuuttaan. Ja tällöin ns. positiivisuus on siis aitoa.

Kukaan toinen ihminen ei ole koskaan vastuusssa meidän tunnetiloistamme, vaan jos joku on meille ilkeä vaikkapa täysin yllättäen, ollessamme iloisia, niin olemme itse vetäneet puoleemme tuota ilkeyttä, eli meissä on matalan taajuuden tunnemuisto, joka tulee ”pintaan” positiivisen tunnetilamme ansiosta. Ja tällöin meillä on mahdollisuus vapautua tuosta tunnemuistosta, johtuen siis positiivisesta tunnetilastamme. Tästä syystä kannattaa opetella arvostaamaan aivan kaikkia vastoinkäymisiä, sillä mikään niistä ei tapahdu koskaan sattumalta. Meillä itsellämme on aina vastuu kaikesta, mitä meille tapahtuu, sillä luomme kaiken kokemamme itse.

Vetovoiman laita kertovassa elokuvassa ”The Secret” (”Salaisuus”) puhutaan hieman harhaanjohtavasti kiitollisuudesta, mutta kiitollisuus on olemista kiitollinen JOLLEKIN. Meidän ei kuitenkaan koskaan tarvitse olla kiitollisia kenellekään muulle, tai millekään itsemme ulkopuoliselle voimalle, sillä me OLEMME perusolemukseltamme korkea tietoisuus. Ja kiitollisuuden taajuus on siis alempi kuin arvostuksen. Arvostus, johon ei liity kiitollisuutta,  ei kuitenkaan ole koskaan ylimielistä, vaan arvostaessamme ymmärrämme, että olemme kaikki yhtä, eikä esimerkiksi matalassa tunnetilassa oleva ole koskaan ”arvottomampi”, kuin korkeassa tunnetilassa oleva. ”Guru” tai ”profeetta” ei ole arvokkaampi, kuin maallisempiin asioihin keskittyvä ihminen. Kyse on vain erilaisista näkökulmista  elämään.  Mutta toisaalta: Henkisen opettajan ei tarvitse olla myöskään nöyrä, sillä toisten ihmisten auttaminen ja palveleminen pyyteettömällä rakkaudella ei edellytä nöyryyttä. Tämä on myös syy siihen, miksi kissa on eläimenä muinaisissa kulttuureissa symboloinut  ”jumaluutta”. Kissahan on korostetun omanarvontuntoinen, itsenäinen, rohkea  ja huoleton  eläin, joka ei kehrätessäänkään ”nöyristele”.

Tässä blogissa on usein aikaisemmin käsitelty ns. tunteiden ”siltaamista”, eli jos olet negatiivisessa tunnetilassa, niin kirjoita paperille lauseita, joilla pyrit VÄHITELLEN kohottamaan tunnetilaasi. Tunnetilasi kertoo aina lausetta kirjoittaessasi, tunnetko aidosti tuon kirjoittamasi todeksi! Eli negatiivisesta tilasta euforiaan ei siis voi nousta koskaan kertaheitolla. Tunneskaalaa pitää kohottaa vähitellen.

Siltausesimerkki: ”Olen täysin yksin maailmassa, enkä koskaan tule löytämään ketään. Olen yksin, mutta en ole aina ollut yksin. Koska en aina ole ollut yksin, niin on ainakin teoriassa mahdollista löytää jälleen kumppani. Minullahan oli kerran kumppani, jota kohtaan tunsin myös ajoittain rakkautta. Olisipa mukavaa taas tuntea rakkautta jotakuta kohtaan. Monet ihmiset tuntevat rakkautta kumppaniaan kohtaan tälläkin hetkellä. Teoriassa on mahdollista, että minuakin varten on jo jossain olemassa joku, jota kohtaan tunnen joskus rakkautta. Olisipa mukava tavata tuo ihminen, joka herättäisi minussa rakkauden tunteita. Missähän tuo ihminen mahtaa tälähetkellä asua…” jne.

Siltaamalla tuntetasi et siis tunne ”pakkopositiivisuutta”, vaan aitoa korkeaa tunnetta. Ja siihen vetovoiman laki vastaa vetämällä puoleesi samalla, korkealla taajuudella värähteleviä kokemuksia.

Älä siis myöskään säikähdä, jos tietoisena luojana ajoittain koet, että ”kaikki tuntuu kaatuvan ympärilläsi”. Kyse on ns. fenix-lintu – ilmiöstä, eli vanhan täytyy aina kuolla, jotta uusi voi versoa. Ja mitä tietoisemmin luot elämääsi uutta, niin sitä dramaattisemmalta saattaa polkusi raivaaminen joskus tuntua. Tämä johtuu siis siitä, että päämääräsi on selkeä, ja korkeampi minäsi ja vetovoiman laki toteuttaa juuri sitä, mitä todella toivot.

Mutta niin kauan, kun ymmärrät, että sinä itse olet oman elämäsi ja kaikkien tapahtumien luoja, ja että katsomalla luottavaisena horisonttiin, jalkoihisi – saati taakse päin –  tuijotamisen sijaan,  niin etenet vakaasti haluamaasi suuntaan, energia kiihkeästä liikkeestä huolimatta.

Mitä enemmän olet elämäsi aikana pyytänyt ja kysynyt, sallimatta itsellesi läheskään yhtä paljon, niin sitä kiihkeämmin liikkuu toiveidesti virta, ja sitä tärkeämpää on usko ja luottamus siihen, että väylä jossa navigoit, on aina allasi. Eli valitse aina ilo ja täysin ehdoton rakkaus, etkä voi koskaan eksyä, sillä positiivisessa tunnetilassa antaudut ja mukaudut virran vietäväksi, etkä siten vastusta kiihtyvää liikettä. Ja muista, että me olemme asettaneet itsellemme päämääriä jo ennen, kuin olemme syntyneet tähän fyysiseen elämään. Mutta me olemme asettaneet nuo päämäärät korkean tietoisuuden tilassa, innokkaina toteuttamaan niitä, emme siis epäillen kykyämme selviytyä niistä, eli peläten epäonnistumista!

2.6.2019

Lopeta etsiminen – ja sallit sen, että löydät etsimäsi

Emme voi koskaan löytää sellaista asiaa, jonka uskomme oleva hukassa, sillä se, mihin tunnetasolla uskomme, toteutuu. Emme voi saavuttaa vaurautta, jos uskomme olevamme köyhiä. Emme voi löytää parisuhdetta, jos uskomme yksinäisyyteemme. Emme voi parantua, jos keskitämme huomiomme sairastamiseen.

Se, että koemme kärsimystä, johtuu aina siitä, että yritämme ratkaista kohtaamiamme ongelmia matalasta tunnetilasta käsin, eli emme ”näe ratkaisua”, koska emme ole korkeamman minämme taajuudella, jossa ratkaisu on jo olemassa. Eli yritämme kontrolloida elämää, luottamatta universumiin, ja oman korkeamman minämme apuun. Tällöin elämästä tulee raskasta taistelua,jossa saatamme kyllä kokea myös voiton ja mielihyvän hetkiä, mutta niin kauan, kun emme osaa kokea mielihyvää ILMAN taistalua, eli henkilökohtaisia saavutuksia ja kilpailua, niin emme ole vapaita. Olemme vapaita vasta sitten, kun kykenemme iloitsemaan myös kaikkien muiden ihmisten kokemasta onnesta ja ilosta. Eli silloin, kun syvällisesti ymmärrämme, että olemme kaikki yhtä, emme erillisiä.

Ja että toisissa ihmisissä näemme aina sen, mitä itse heissä aktivoimme. Eli jos toinen ihminen tuntuu syyttävän sinua, niin se johtuu vain siitä, että sinä itse tunnet syyllisyyttä. Jos toinen ihminen tuntuu halveksivan sinua, niin halveksitkin  itse itseäsi. Kanssaihmisemme, jotka herättävät meissä negatiivisia tunteita, ovat siis omien tunteidemme peilejä, aina.

Jos koet, että elämäsi on ollut enimmäkseen kamppailua vastavirtaan, eli että kovasta yrittämisestä huolimatta olet saavuttanut vain vähän sellaisia asioita, joita olet tavoitellut, ja jos sinusta tuntuu,että tilanteesi menee koko ajan vain huonompaan suuntaan, niin korkeamman minäsi viesti on selkeä: Lopeta yrittäminen! Päästä  irti kaikista negatiivisista tunteistasi, ja keskity mihin tahansa positiiviseen asiaan, jota voit elämästäsi vielä löytää. Ja meditoi päivittäin. Sillä tavoittelemaasi asiaan liittyvät negatiiviset tunnemuistosi saattavat jatkuvien vaikeuksien ja epäonnistumisten seurauksena olla niin vahvat, että et yksinkertaisesti voi edes ajatella enää tuota tavoittelemaasi asiaa, aktivoimatta samalla negatiivista tunnemuistoa. Ja tällöin et siis voi sallia itsellesi sitä, mitä haluat, koska et itsekään usko,että salliminen olisi mahdollista.

Manifestoimme siis aina sitä, mihin itse uskomme. Jos et kykene uskomaan omaan unelmaasi, niin ajattele, aina kun  on mahdollista, vain sellaisia asioita, joihin jo uskot. Ja tämä siksi,että vetovoiman laki reagoi tunnetaajuuteemme, ja mikä tahansa iloa tuottava asia saa tunnetaajuutemme kohoamaan.

Jokainen meistä on kokenut myös päinvastaisia tilanteita,eli vaikkapa täysin yllättäviä ongelmia tai onnettomuuksia, jotka ovat ensin tuntuneet ”kohtalokkailta”, mutta jotka ovatkin siten hyvin nopeasti ratkenneet, ja olemme ”selvinneet pelkällä säikähdyksellä”. Tällaisten tapahtumien viesti on, että meidän tulee kiinnittää huomiomme johonkin asiaan. Esimerkiksi, jos auto on yhtäkkiä pysähtynyt pimeällä tiellä  paikkaan, jossa on hyvin vähän muuta liikennettä,eikä huoltoasemia lähimaillakaan. Ensimmäinen ajatuksemme on, että ”tähän jäätiin”, eli heti, kun olemme havainneet, mitä on tapahtunut, niin olemme ikään kuin jo valmiiksi luopuneet toivosta, koska tilanne vaikuttaa niin toivottomalta. Ja koska luovumme toivosta heti, niin myös ratkaisu mahdollistuu nopeasti, koska emme YRITÄ ratkaista ongelmaa,vaan tyydymme havainnoimaan tilannetta ”kuin puulla päähän lyötynä”. Ja ongelman nopea selviäminen on mahdollista myös siksi, että tilanne on yllättävä, eikä siihen liity valmiita, voimakkaita negatiivisia tunnemuistoja, jotka estäisivät ratkaisun löytymisen. Toisaalta onnettomuus tai ongelma sinänsä on tietysi myös  oma manifestaatiomme, mutta ongelma saattaa siinä tilanteessa olla kuitenkin ns.helpoin mahdollinen polku jotakin sellaista toivettamme kohti, jota emme muulla tavalla tavoittaisi. Autoon tuleva vika voi nimittäin johtaa myös monenlaisiin positiivisiin asioihin: Löydämme autostamme vian, jota emme ole aiemmin havainneet. Korkeampi minämme on kyllä ollut tietoinen tuosta viasta, mutta emme ole intuitiivisesti vastaanottaneet tuota tietoa. Ja siksi vaaditaan tilanne, jossa universumi ikään kuin alleviivaa tuota vikaa, ja ”otamme ongelman vakavasti”. Joskus saatamme ajaa autolla jopa vuosia havaitsematta, että joku osa autostamme on hajoamispisteessä. Saatamme myös auton hajoamisen seurauksena tavata ihmisiä, joita emme muuten olisi tavanneet, ja nämä ihmiset liittyvät johonkin aivan muihin toiveisiimme. Universumin luovuus ja ongelmanratkaisukyky on siis ilmiömäinen, ja tämä johtuu siitä, että korkeassa tietoisuudessa on valtava määrä ”dataa”, jota korkea tietoisuus meissä kykenee käsittelemään joka hetki.

Eli edellä mainitussa esimerkissä siis mahdottomalta tuntuvaan tilanteeseen löytyy helposti ja nopeasti ratkaisu, koska emme siis ITSE yritä ratkaista asiaa matalasta tunnetilasta käsin,vaan luovutamme. Emme siis edes kovin paljon ehdi huolestua, koska kaikki tapahtuu niin nopeasti. Huolestuminenhan aina ja poikkeuksetta vain hidastaa ratkaisun löytymistä. Jos samalla tavalla kykenisimme päästämään irti myös sellaisista ongelmistamme, joihin liittyy paljon valmiita, negatiivisia tunnemuistoja, ja joita olemme hyvin kauan, jopa vuosikausia yrittäneet ratkaista,niin mikä tahansa sellainenkin ongelma ratkeaisi helposti ja nopeasti.

Tämä tosiasia saattaa tuntua monesta kovasti elämässään kärsineestä jopa katkeralta, eli kun ihminen tajuaa yrittäneensä ja kärsineensä ”turhaan”, niin se tuntuu epäreilulta. Mutta negatiivisilla kokemuksillakin on lopulta aina oma tärkeä arvonsa elämässämme: Paitsi, että kaikki kokemamme negatiivinen luo aina positiivista, niin elämä myös opettaa meitä tällaisen turhan taistelun kautta suhtautumaan elämäämme kevyemmin, eli siten kuten on tarkoitettu: Ilolla ja huolettomuudella. Ja lopulta: Vetovoiman laki on universumia ylläpitävä täysin puolueeton ja oikeudenmmukainen voima, eli se tekee mahdolliseksi toisaalta myös täydellisen vapautemme tehdä valintoja. Eli olemme niin vapaita, että voimme valita myös vankeuden ja kärsimyksen!

Oli elämäntilanteesi ja ongelmasi juuri nyt siis millainen tahansa, ja jos tunnet huolta, pelkoa, vihaa tai turhautumista,  niin päästä irti negatiivisista tunteistasi, käänny  myötävirtaan, eli lopeta mahdollisimman nopeasti vastavirtaan melominen. Äläkä yritä ohjailla millään tavalla sitä tapaa, jolla universumi ratkaisee ongelmasi. Sillä jos yrität ratkaista ongelmaasi jollain TIETYLLÄ tavalla, ja helpoin polku olisikin joku aivan muu, niin yrittämisellä vain hidastat ongelmasi lopullista ratkeamista.

Eli ainoastaan olemalla tyytyväinen nykyhetkeen, iloitsemalla myös muiden ihmisten kokemista onnistumisista, rakastamalla ehdoitta itseäsi ja kaikkia muita ihmisiä, ja luottamalla korkeamman minäsi täydelliseen viisauteen, sallit mahdollisimman nopean ja helpon ratkaisun mihin tahansa ongelmaasi.

1.6.2019

Rakasta ongelmiasi täydestä sydämestäsi – ja ne selviävät!

Kun olet matalassa tunnetilassa, ja kaikki mitä yrität, tuntuu epäonnistuvan, niin mikään ei ärsytä sinua enemmän kuin ihminen, joka vakuuttaa ”rakastavansa haasteita”. Mutta kun olet korkeassa tunnetilassa, niin resonoit tuon tiedon kanssa: Ongelmien ajatteleminen korkeassa tunnetilassa, eli kirjaimellisesti siis ongelmien rakastaminen, ON ratkaisu kaikkiin ongelmiin! Ja tämä johtuu siis siitä, että aina kun tunnet aitoa rakkautta, niin olet resonanssissa korkeamman minäsi kanssa, eli sallit parhaat mahdolliset ratkaisut, etkä siis  yritä itse väkisin tehdä niitä.

Mutta ole aina rehellinen itsellesi, sillä jos haasteiden rakastaminen on pelkkä fraasi, jonka olet oppinut, etkä tunnetasolla todella tunnekaan aitoa rakkautta,niin todellisuudessa taistelet vastavirtaan, et salli. Esimerkiksi monet liike-elämässä työskentelevät puhuvat kaupankäynnistä urheilutermein: ”Viedä  kauppa maaliin”. Vertaus  on kuvaava, jos kauppaa on käyty aidosti korkeassa tunnetilassa, jolloin tavoite on jo valmiiksi luotu. Ja samoin kuin joukkueurheilija kuljettaa palloa korkeassa tunnetilassa eli flow-tilassa, niin samoin kauppa toteutuu, koska sen sallitaan toteutua. Eli kaupankäyntiä edesauttaa positiivinen vire.

Mutta ero sallimisen ja ”runnomisen” välillä on silti aina hiuksenhieno, ja  usein kauppaa tekevät eivät ota huomioon sitä, että kaupan kaikkien osapuolten on pelattava samaa peliä: Asiakkaan  tai ostajan on oltava yhtä tyytyväinen, kuin myyjän. Esimerkiksi kiinteistökaupassa ongelmana on, että vaikka välittäjä olisi positiivisessa tunnetilassa ja inspiroitunut, niin jos asunnon myyjän todellinen toive onkin joku muu, kuin asunnon myynti, niin kauppa ei voi toteutua. Ja toisaalta: Asunnon myyntiin ei tarvita välittäjää lainkaan, jos myyjä on jo luonut itselleen uuden asuinpaikan, eli on korkeamman minänsä taajuudella, ja ”jo mielessään muuttanut uuteen asuntoon”. Eli kiinteistönvälittäjien todellinen tehtävä on myyjän ja ostajan inspiroiminen kaupan sallimiseen, samoin kuin autokauppiaan tehtävä on ostajan inspiroiminen auton haluamiseen. Mutta toisaalta ostamaan manipuloitu ostaja aiheuttaa aina myyjälle ongelmia jälkeen päin, tavalla tai toisella, sillä manipulointi, eli eräänlainen myyntihypnoosi, tehdään usein matalassa tunnetilassa.

Menestyvät ihmiset siis todella rakastavat haasteita,ja he siis luovat omassa mielessään etukäteen onnistuneen lopputuloksen, ja sitten vain kulkevat sitä kohti. Mutta: Taloudellinen menestys ei silti ole usein ollenkaan sama asia, kuin onnellisuus. Ja tämä johtuu siitä, että vaikka henkilö uskoisi rahan virtaukseen tunnetasolla – samaan tapaan, kuin uskomme, että hengityksmme toimii joka hetki – niin hän ei silti välttämättä nauti rahoistaan! Eli raha kyllä virtaa, koska raha on pelkkää energiaa, joka liikkuu, jos sitä ei tunnetasolla estetä liikkumasta, mutta jos tämän näennäisesti menestyvän ihmisen tunnetila on todellisuudessa turhautunut (ja hän on ehkä käyttänyt työssään em. manipulointia), niin hän on siis matalassa tunnetilassa varakkuudestaan HUOLIMATTA. Ja tätä tilannetta siis kuvaa sanonta ”raha ei tuo onnea”, joka on osittain harhaanjohtava siksi, että raha tuo onnea sille, joka arvostaa rahaa, mutta EI tuo onnea sille, joka ei arvosta rahaa. Raha ei siis todellisuudessa tuo onnettomuutta kenellekään, vaan kyseessä on näköharha: Jokainen meistä luo aina itse oman onnellisuutensa, joko sallimalla korkean tunnetilan itselleen, tai olemalla sallimatta sitä.

Paras esimerkki ”ongelmien rakastamisesta” on onnellinen perhe-elämä. Vanhemmat, jotka rakastavat lapsiaan ilman mitään ehtoja eli pyyteettömästi, eivät siis hylkää lapsiaan joka kerta, kun heillä on ongelmia lastensa kanssa. Eivätkä lapset hylkää vanhempiaan, vaikka vanhemmat ovat matalissa tunnetiloissa. Ja tämä johtuu siitä, että vanhempien ja lasten välinen rakkaus on usein ehdotonta. Kun taas vaikkapa parisuhteet solmitaan usein korkeassa tunnetilassa, mutta kun osapuolten tunnetila laskee, niin rakkaus paljastuukin ehdolliseksi. Ja näin käy siksi, että kukaan meistä ei voi kokea rakkautta toisen ihmisen taholta, ellei itse tunne rakkautta. Eli rakkaus on aina meissä, ei koskaan muissa ihmisissä. Kun siis rakastamme lapsiamme ehdoitta, niin rakkaus kestää läpi elämämme, eli katsomme lapsiamme oman korkeamman minämme silmin. Mutta jos rakastamme puolisoamme ehdollisesti, niin joka kerta,kun emme rakasta itseämme, niin emme rakasta myöskään puolisoamme, vaan syytämme häntä itseinhostamme. Ja jos emme itse koe rakkautta, niin puolison vaihtaminen uuteen puolisoon ei muuta tilannetta millään tavalla, vaan manifestoimme omalla matalalla värähtelytaajuudellamme täsmälleen samoja ongelmia myös uuteen parisuhteeseemme. Emme siis voi koskaan paeta omaa itseämme, vaan kaikki ongelmamme johtuvat aina omasta matalasta tunnetaajuudestamme.

Jos siis sinulla on mikä tahansa ongelma, johon etsit ratkaisua, niin sinun ainoa tehtäväsi on sallia itsellesi korkea tunnetila. Eli lopeta ongelman tuijottaminen matalassa tunnetilassa – sillä ongelmaan huolestuneesti keskittymällä luot vain lisää ongelmia – ja pyri täydestä sydämestäsi arvostamaan ongelmaasi, jonka tiedät luoneen korkeamman minäsi taajuudelle valtavasti positiivista. Jos ongelmaasi liittyy muita ihmisiä, ja jos aihe on ”arka”, niin sinun ei tarvitse alkaa selvittää vaikeaa ongelmaa edes sanallisesti noiden muiden ihmisten kanssa, vaan riittää, että tunnetasolla tunnet rakkautta sekä ongelmaasi, että noita muita ihmisiä kohtaan. Ja ongelmasi ratkeaa. Sillä olemalla korkeassa tunnetilassa puhdistat negatiiviset tunnemuistot, jotka ovat tähän saakka estäneet ongelmasi ratkeamisen. Kaikki universumissa on aina yhteydessä keskenään, eli kommunikoimme kaikkien muiden ihmisten korkean tietoisuustason kanssa koko ajan. Eli jos haluat rakaista ongelman, johon liittyy muita ihmisiä, niin käytä apunasi korkeamman minäsi ”kuumaa linjaa”, eli ”rakkauden taajuutta”, ja ongelmasi ratkeaa! Ja jos tilanteessa pitää tehdä jotain konkreettisia toimenpiteitä, niin korkeampi minäsi kyllä inspiroi sinua tuohon toimintaan.

Rakasta myös itseäsi ongelmiesi keskellä, ihaile ja arvosta kaikkea sitä, mitä olet jo kokenut, ja mitä olet kokemillasi haasteilla luonut. Rakasta läheisisäsi, ja kaikkia heidän ongelmiaan, tiedosta, että kaikki ongelmat johtuvat aina vain matalista tunnetiloista. Rakasta sitä, että olet yksin, sillä tiedät, että yksinäisyyden tunteesi on luonut sinulle yhtä suuurenmoisen parisuhteen, kuin miten suuri on ollut yksinäisyytesi. Rakasta rahapulaasi, sillä aina, kun olet kokenut pulaa rahasta, niin olet luonut itsellesi lisää rahaa. Rakasta velkojasi, sillä korkeamman minäsi taajuudelle velkasi on luonut monin verroin pääomaa. Rakasta sairauttasi, sillä sairastaessasi olet luonut itsellesi suunnattomasti elämäniloa ja elinvoimaa. Rakasta työpaikkaasi, jossa et ole viihtynyt. Negatiivisilla tunteillasi olet luonut itsellesi unelmien työpaikan – joko uudistuneen nykyisen työpaikan, tai aivan uuden. Rakasta puolisoasi, jonka kanssa et aina tule toimeen, sillä kaikki erimielisyytenne ovat luoneet yhteisymmärrystä, ja parisuhteenne joko alkaa kukoistaa uudelleen, tai löydät uuden, toiveitasi vastaavan parisuhteen. Rakastamalla myös nopeutat tuota uudistumista, eli toivomasi ratkaisu löytyy helpommin. Älä siis myöskään pelästy, jos koet korkeassa tunnetilassa ollessasi vain lisää ongelmia  – korkea tunnetilasi mahdollistaa elämäsi uudistumisen, eli ongelmien lisääntyminen ennakoi vain lopullista ratkaisua. Voimme siis joskus ”rakastaa itsemme eroon puolisostamme”. Mutta paradoksaalisti  voimme myös vihaamalla puolisoamme pysyä kiinni epätyydyttävässä parisuhteessa vaikka läpi elämämme!

Kärsimys on elämässä täysin tarpeetonta: Rakastamalla vilpittömästi ongelmiamme sallimme ongelmiemme ratketa heti, kun tiedostamme ongelman. Mutta muista rakastaa itseäsi myös silloin, kun kuljet pimeydessä, etkä näe mitään muuta, kuin ongelmia. Muista, että pimeys on vain sitä, että et juuri tuolla hetkellä näe valoa. Valo on siis  aina olemassa,vaikka et näkisi sitä. Ja tuo valo on oma korkeampi minäsi, korkea tietoisuus, puhdas positiivinen energia, Kaikki Mikä On. Rakkaus ilman mitään ehtoja.

Ja sinä OLET tuo rakkaus.