Blogit 10/2018

 

SOL, lokakuu 2018

31.10.2018

Älä vaadi itseäsi äläkä muita pysymään aina korkeassa tunnetaajuudessa – laajentuminen tapahtuu negatiivisten tunteiden kautta

Elämämme maan päällä ei koskaan ole ”täydellistä”, eikä sen tarkoitus ole koskaan ollakaan sellaista. Tunnetaajuutemme ei koskaan pysy täysin samana, eikä meidän tule vaatiakaan sellaista itseltämme eikä muilta. ”Täydelliseksi tuleminen” tässä fyysisessä elämässämme tarkoittaisi ”loppua”, siis luomistyömme ja laajentumisemme loppumista. Ja väliaikaisesti, siirtyessämme korkeampaan tietoisuuteen fyysisessä kuolemassa, näin tapahtuukin: Palatessamme fyysisen ”kuoleman” kautta korkeamman minämme taajuuteen vastustus ja vastoinkäymiset ”loppuvat”. Kunnes synnymme jälleen uudelleen fyysiseen olevaisuuteen ja koemme jälleen kontrastia, eli tunnetaajuuden vaihteluita.

 

Emme siis ole täällä tavoittelemassa täydellisyyttä. Me olemme matkalla kohti toiveitamme, mutta emme matkalla kohti ”lopullista täydellisyyttä”. Vaan kirjaimellisesti: Olemme matkalla, emme perillä.  Siksi se, että opimme hyväksymään ja arvostamaan myös negatiivisia tunteitamme on olennaisen tärkeää – jotta voimme laajentumisen kautta iloita fyysisestä elämästämme. Meille ei siis tuota iloa se, että kaikki pysyy koko ajan samana, vaan meille tuottaa iloa se, että kaikki muuttuu koko ajan. Elämä itsessään on jatkuvaa muutosta, jatkuvaa laajentumista, ei paikallaanpysyvyyttä.

 

Jos siis joku toinen ihminen aiheuttaa sinulle pahan olon tunteita, niin syy negatiivisiin tunteisiisi ei ole siinä, että tuo toinen ihminen kohtelee sinua väärin. Vaan paha olosi johtuu siitä, että annat itse itsesi laskeutua matalalle tunnetaajuudelle tuon toisen ihmisen vaikutuksesta.  Et siis itse hallitse omaa tunnetaajuuttasi ja dominoi korkealla tunnetaajuudellasi tilannetta – vaan annat tuon toisen ihmisen vetää sinut mukanaan matalaan tunnetaajuuteen. Olet siis itse vastuussa kaikista konfliktitilanteista, joihin joudut muiden ihmisten kanssa. Jos et anna oman tunnetaajuutesi laskea siksi, että kanssaihmisesi ovat matalalla tunnetaajuudella, niin tuo matalammalla taajuudella oleva ei pysty vaikuttamaan sinuun siten, että ”pahoittaisit mielesi”. Kaikki negatiiviset tunnereaktiosi ovat siis aina lähtöisin itsestäsi, eivät muista.

 

Opettele siis -vilpittömästi tunnetasolla- kiittämään kanssaihmisiäsi siitä, että he aina ajoittain negatiivisessa tunnetaajuudessa ollessaan peilaavat myös sinun omaa matalaa tunnetaajuuttasi, ja auttavat siten sinua laajentumaan, eli valitsemaan negatiivisen eli ei-toivotun  sijasta positiivisen eli toivotun. Sillä kaikki negatiiviset tunteemme ovat ainoastaan tienviittoja: ”Olet väärässä suunnassa, pyri korkeampaan tunnetaajuuteen”. Aivan kuten tuntoaistimme on pelkästään hyvä asia silloin, jos koskemme kuumaa hellaa, niin aivan samalla tavalla negatiivinen tunteemme on  arvokas silloin, kun olemme matalassa tunnetaajuudessa, ja  vedämme siten puoleemme ei-toivottua, siis matalan taajuden asioita ja kokemuksia.

 

Tärkein oivalluksesi tietoisena luojana on siis negatiivisen tunteen arvokkuuden ymmärtäminen.

30.10.2018

Sillä, mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta, ei ole mitään merkitystä – vain korkeampi minäsi näkee todellisen olemuksesi

Olivat muut ihmiset sinusta ja tekemisistäsi -tai tekemättä jättämistäsi- mitä mieltä tahansa, niin älä anna sen vaikuttaa omaan tunnetaajuuteesi. Jos joku kehuu sinua, niin voit olla kehumisen takia iloinen, mutta muista, että jos et itse arvosta itseäsi ja joku kehuu sinua, niin et tunnetasolla kuitenkaan usko kehujan olevan tosissaan. Vain sinun oma käsityksesi itsestäsi on tärkeää, ei siis koskaan muiden ihmisten käsitykset. Jos etsit toisten ihmisten hyväksyntää, niin olet myös heidän armoillaan, eli tunnetasolla riippuvainen heidän hyväksynnästään. Muiden ihmisten mielipiteisiin luottaminen ja niiden armoilla eläminen on siis aina ”ehdollista” reagointia, joka johtaa oman tunne-elämäsi epävakauteen ja oman voimasi menettämisen. Sillä et voi koskaan vaikuttaa muiden ihmisten tunnetaajuuteen, vain omaasi.

Huolehdi siis siitä, että arvostat itse aina itseäsi, riippumatta siitä, mitä olet joskus tehnyt, mitä olet ”saanut elämässäsi aikaan”, tai millaista palautetta olet muilta ihmisiltä saanut. Olet aina ja ikuisesti mittaamattoman arvokas sielu.

 

Muista aina, että jos joku toinen ihminen arvioi sinua, niin et siis voi koskaan vaikuttaa siihen, mistä tunnetaajuudesta käsin hän sinua arvioi. Jos siis joku ihminen haukkuu sinua, niin hän on itse poikkeuksetta matalassa tunnetaajuudessa, eli erossa korkeammasta minästään. Hän EI siis näe sinua korkeamman minänsä silmin eli mittaamattoman arvokkaana sieluna, vaan matalasta tunnetaajuudesta käsin: Yhtä arvottomana, kuin millaisena hän itse omassa matalassa taajuudessaan näkee oman itsensä. Toista ihmistä haukkuva ja aliarvioiva ihminen aliarvioi siis aina ja poikkeuksetta myös itseään. Jos hän nimittäin arvostaisi itseään aidosti, niin hän arvostaisi automaattisesti myös kaikkia muita ihmisiä.

 

Toisen ihmisen matalasta tunnetaajuudesta käsin esittämät arviot sinusta ovat siis aina vääriä, sillä ne eivät ole lähtöisin korkeasta tietoisuudesta.

Se, että joissain tilanteissa annat muiden ihmisten negatiivisten arvioiden vaikuttaa tunnetilaasi, johtuu taas siitä, että olet itse samalla tunnetaajuudella arvostelijoidesi kanssa. Jos sen sijaan kieltäydyt laskemasta omaa taajuuttasi, niin negatiivisesti sinuun suhtautuva ihminen ei pysty jatkamaan arvosteluaan, koska olette eri tunnetaajuudella. Pyyteetön rakkaus, rakkaus ilman mitään ehtoja, perustuu tähän.

 

Samasta syystä riidat ovat aina pohjattomia, sillä jos kaksi ihmistä on matalalla tunnetaajuudella, niin heistä kumpikaan ei kykene näkemään asiaa toisen ihmisen näkökulmasta, ainoastaan omastaan. Mutta riita loppuu heti, jos kiistan toinen osapuoli sallii oman tunnetaajuutensa kohota, ja alkaakin nähdä vastapuolen korkeamman minänsä silmin. Tällöin myös tuon vastapuolen on pakko sallia oman tunnetaajuutensa kohoaminen – tai poistuttava tilanteesta kokonaan.

 

Riitoja ylläpidetään usein pitkäänkin etsimällä ja muistelemalla  menneisyydessä tapahtuneita tapahtumia tai sanottuja sanoja. Ja mitä enemmän menneitä asioita ”kaivellaan”, niin sitä enemmän negatiivisia asioita myös löydetään, sillä vetovoiman lain vaikutuksesta matalassa tunnetajuudessa olevat kiistelijät vetävät kaikkea samalla tunnetaajuudella värähtelevää puoleensa. Ja nämä menneisyyden muistot vaihtelevat usein suurestikin riippuen siitä, kuka havainnon oli aikoinaan tehnyt – ja missä tunnetilassa eli taajuustilassa hän oli havainnon tehdessään! Menneistä tapahtumista kiisteleminen, syytteleminen ja syyllisyyden kokeminen,  on siis paitsi täysin turhaa, hedelmätöntä ja järjetöntä, niin myös hyvin vahingollista, koska kiistely matalassa tunnetaajuudessa vain kasvattaa noita mielikuvia ja aktivoi uudelleen niihin littyviä negatiivisia tunteita.

 

Rakkaus sammuttaa aina vihan, rakkaus dominoi universumissa. Korkea taajuus on luomisen taajuus, jossa kaikki mitä haluat voi toteutua. Kun sisäistät tämän tiedon ja noudatat sitä, niin olet haavoittumaton – ja kaikkivoipa.

28.10.2018

Kun olet tietoisesti sallinut itsellesi korkean tunnetaajuuden, niin älä ole kärsimätön – odota impulssia

Kun harjoittelet ajatustesi ja tunteidesi hallintaa tietoisesti, niin huomaat jossain vaiheessa pystyväsi ylläpitämään korkeaa tunnetaajuutta myös haastavissa tilanteissa, eli esim. kanssaihmistesi ollessa  matalassa tunnetaajuudessa: Masentuneita, vihaisia, pelokkaita tai turhautuneita. Olet siis harjoittelemalla oppinut, mitä rakkaus ilman ehtoja tarkoittaa käytännössä, ja pystyt myös ainakin ajoittain tietoisesti hallitsemaan universumin suurinta voimaa – puhdasta, ehdotonta rakkautta. Ja tunnistat myös tarkasti joka hetki, missä tunnetaajuudessa kulloinkin itse olet: Tunnet hyvin herkästi matalat tunnetaajuudet, mutta tiedät myös, miltä tuntuu olla resonanssissa korkeamman minäsi kanssa. Ja pääset tähän tilaan lähes aina halutessasi, eli kykenet sallimaan itsellesi korkean tunnetaajuuden olosuhteista riippumatta. Tuo tunnehan on useimmille meistä tuttu myös ”ehdollisena” tunteena, eli olemme tunteneet korkean taajuuden tunteita tietyissä olosuhteissa ”vahingossa”: Vaikkapa onnistuessamme jossain meille tärkeässä asiassa, tuntiessamme voimakasta ihailua, nautintoa tai romanttista rakkautta.

 

Muista kuitenkin, että jos olet korkeassa tunnetaajuudessa tietoisesti, eli olet oppinut myös ylläpitämään tuota tunnetta, vaikka tunteeseesi ei olisi mitään ”järkevää” eli konkreettista syytä, niin älä ole kärsimätön. Sillä jo tuo pelkkä korkean taajuuden tunteesi ON manifestaatio. Luota tuossa tilanteesa siis universumiin ja vetovoiman lakiin, äläkä ala VAATIA tunteesi lisäksi lisää manifestaatioita. Sillä jos sinulla on joku kysymys tai toive, jota olet kysynyt ja toivonut hyvin pitkään, niin pelkästään tuollaisen asian ajatteleminen saattaa laskea tunnetaajuuttasi. Sillä kysymyksen ja vastauksen taajuus on aina erilainen. Ja etenkin hyvin hartaasti ja pitkään kysytyt kysymykset dominoivat helposti matalalla värähtelyllään.

Tyydy siis tunnemanifestaatioon. Sillä kaikki mitä ikinä haluamme, niin haluamme sitä vain siksi, että uskomme haluamamme asian tekevän meidät onnellisiksi. Onnellisuuden tunne on siis se manifestaatio, jota alun perin toivoitkin. Ja tuntemalla onnellisuutta vedät puoleesi asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ei siis toisin päin: Et voi manifestoida asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi, jos olet onneton, eli tunnetaajuutesi on matala. Se on universumin laki, vetovoiman laki.

 

Luota siis siihen, että korkeampi minäsi ohjaa sinua AINA kohti toiveitasi – polku vain on usein erilainen, kuin mitä kuvittelit. Polku on nimittäin aina se, jota on juuri tuossa tilanteessa ”helpointa kulkea”. Sillä ainoa asia joka yli päätään on manifestaatioidesi esteenä, olet sinä itse! Eli sinun ajatuksesi ja uskomuksesi asettavat manifestaatioiden tielle esteitä eli resistanssia, joiden ympäri korkea minäsi sinua sitten pyrkii loputtoman kärsivällisesti ohjaamaan. Ja tämä ohjaus tapahtuu impulssien ja inspiraatioiden kautta. Jos siis saat korkeassa tunnetaajuudessa impulssin toimia, niin voit olla varma, että impulssi on lähtöisin korkeammalta minältäsi. Tuota impulssia sinun kannattaa seurata, sillä korkean tunnetaajuuden impulssi johtaa aina kohti toiveesi manifestaatiota.

 

Kärsimättömyys, hermostuneisuus ja turhautuminen ovat matalan tunnetaajuuden tunteita. Jos siis osaat jo sallia itsellesi korkean tunnetaajuuden tietoisesti, ja myös ylläpitää sitä ainakin jonkin aikaa tietoisesti, niin väistämättä myös toiveesi -korkean taajuutesi seurauksena- manifestoituvat. Mutta se, missä järjestyksessä tai millä aikataululla nämä manifestaatiot tapahtuvat, riippuvat sinun valmiudestasi vastaanottaa ne. Ja muista myös, että et aina edes itse tiedosta, millaisia toiveita korkeamman minäsi taajuudelle eli Lähteeseen olet kenties pitkänkin ajan kuluessa lähettänyt. Tästä syystä kun lopulta sallit toiveidesi manifestaatiot, niin toteutuvat unelmasi tuntuvat lähes aina ”paremmilta kuin mitä osasit suurimmissa unelmissasikaan odottaa”. Olet siis ihan itse luonut herkullisen keitoksesi raaka-aineet ja mausteet, mutta lopullinen ”keitto” ylittää kuitenkin lopulta herkullisuudellaan kaikki odotuksesi.

 

Sinä itse olet oman elämäsi Luoja. Nauti ja iloitse siis myös manifestaatioistasi. Siten takaat, että elämäsi on matka ilosta iloon.

27.10.2018

Rakkauden korkein tunnetaajuus hallitsee universumissa – mutta ehdollinen rakkaus ei ole rakkautta

Pieni lapsi TIETÄÄ olevansa korkeampi olento. Jos siis sanot kaikkivoipaisuutta tuntevalle lapselle rakastavasi häntä, niin hän saattaa silmät loistaen vastata sinulle rakastavansa jääkiekkoa. Hän ei siis ole vielä oppinut ehdollista rakkautta, vaan hän tuntee edelleen rakkautta ilman ehtoja koko universumia kohtaan – siis myös omaa itseään kohtaan. Hän ei siis edellytä muilta ehdollista vastarakkautta, mutta ei myöskään ymmärrä häneltä sitä odotettavan. Vasta myöhemmin hän oppii yhdistämään rakkauteen matalan tunnetaajuuden tunteet, kuten kaipauksen, omistamisen, mustasukkaisuuden, epätoivon ja jopa vihan. Hän siis oppii vasta kokemustensa kautta, että jos hän tuntee rakkautta toista ihmistä kohtaan, niin hänen korkea tunnetilansa ”johtuu” tuosta toisesta ihmisestä. Ja tämä ei siis tietenkään pidä paikkaansa. Rakkauden korkea tunnetila on vain ja ainoastaan olemista samalla tunnetaajuudella oman korkeamman minämme kanssa. Voimme siis rakastaa muita ihmisiä ja myös itseämme täysin ehdoitta, kun katsomme rakkautemme kohdetta korkeamman minämme silmin. Sillä korkein tunnetaajuus ON rakkaus, puhdas positiivinen energia, rakkaus ilman mitään ehtoja.

Rakkaus ilman mitään ehtoja tekee harjoittajastaan voittamattoman, sillä mikään eikä kukaan, joka on matalammassa tunnetaajuudessa, ei pysty vahingoittamaan sitä, joka on korkeimmassa, rakkauden tunnetaajuudessa. Rakkaus siis dominoi: Rakkaus parantaa, rakkaus sammuttaa vihan ja rakkaus kohottaa matalassa taajuudessa olevien kanssaihmisten taajuutta. Ja rakkauden taajuus on myös toiveidemme manifestoitumisen taajuus.

 

Rakkauden taajuutta kannattaa siis harjoitella. Mutta koska olemme tottuneet esim. ihmissuhteissamme enimmäkseen ilmentämään ”ehdollista rakkautta”, eli olemme muiden ihmisten seurassa kuin ilmapuntareita -sallien tunnetaajuutemme laskea ja kohota aina sen mukaan, millainen on kanssaihmistemme tunnetaajuus- niin ehdotonta rakkautta kannattaa harjoitella ensin yksin, siis ilman muiden ihmisten -tunnetaajuuttamme helposti laskevaa- vaikutusta.

 

Jos siis haluat harjoitella ehdotonta rakkautta esim. perheenjäsentäsi kohtaan, niin pyri meditoimalla, tai kanssaihmistäsi ja hänen ominaisuuksiaan mielessäsi arvostamalla, sallimaan tunnetaajuutesi kohoaminen korkeamman minäsi taajuudelle. Voit myös mielessäsi pyytää muiden perheenjäsenten, ja myös  jo toiselle tasolle siirtyneiden omaisten korkeampia minuuksia tulemaan mukaan ”rakkausrituaaliin”, jossa yhdessä ”valatte” arvostusta ja rakkautta kyseiseen henkilöön. Tällaiseen pyyteettömän rakkauden rituaaliin ei siis tarvitse rakkauden kohteen itse maallisena persoonana osallistua, sillä hänen oma korkeampi minänsä ottaa aina vastaan kaikki korkeat tunteet, jotka häneen henkilönä -ja samalla henkenä- kohdistuvat. Kyse ei siis ole siitä, että jonkun tietyn, ”oikeauskoisena” itseään pitävän  uskontokunnan kannattajat ”rukoilisivat harhautuneen sielun puolesta” vastoin tämän tahtoa, jotta tämä ”pelastuisi” tämän kyseisen uskonnon piiriin, vaan kuka tahansa meistä -uskonnosta tai aatetaustasta täysin riippumatta- voi auttaa kanssaihmistään kohottamaan tunnetaajuuttaan rakastamalla tätä täysin ehdoitta.

 

Ja tällaisesta pyyteettömän rakkauden tietoisesta harjoittelusta on siis se hyöty, että kun arvostaminen ja rakastaminen on ollut tietoista, niin kaikki nuo korkean taajuuden ajatukset ovat manifestoituneet korkealle tunnetaajuudelle, jolloin korkean tunnetaajuuden ylläpitäminen myös tuon rakkauden kohteen läsnäollessa on helpompaa – täysin riippumatta itse rakkauden kohteen omasta tunnetaajuudesta, eli esim. käytöksestä.

 

Ja: Meihin itseemme kohdistuva pyyteetön rakkaus kanssaihmistemme taholta mahdollistaa myös ajoittaiset negatiiviset tunteemme, eli siis myös luomistyömme, joka tapahtuu elämässä väistämättä aina ei-toivotun, eli matalan taajuuden tunteiden kautta! Jos siis kanssaihmisemme rakastavat meitä ehdoitta, niin heidän rakkautensa ei kirjaimellisesti ole ehdollista meitä kohtaan – jolloin rakkaus on myös pysyvää. Ja korkeamman minämme taajuudella rakkautemme on tietenkin AINA pysyvää ja muuttumatonta. Korkealla taajuudella rakastamme aidosti myös nk. vihollisiamme.

 

Mitään sanaa -ehkä lukuunottamatta ”jumalaa”- ei ole ihmiskunnan historiassa tulkittu yhtä paljon väärin, kuin sanaa ”rakkaus”. Vaikka toki voimme myös päättää, että ”rakkaus” tarkoittaa nimen omaan ehdollista, esim. romanttista rakkautta, yhteenkuuluvuudentunnetta, mutta silloin kyse ei siis ole esim. uskonnoissa ideaalina ”puhtaana rakkautena” kuvatusta tunteesta, joka siis on -tai sen pitäisi olla- täysin ehdotonta, pyyteetöntä.

 

Samalla semanttinen ristiriita sisältyy monissa uskonnoissa myös ”jumalan”, siis universumia hallitsevan voiman, eri merkityksiin. Esim. kristinuskossa sanotaan toisaalta, että ”jumala on rakkaus”, mutta toisaalta kristinuskon ”jumala” myös antaa ihmisille käskyjä, elämänohjeita, rankaisee ja tuomitsee. Tämä ristiriita johtuu siitä, että profetioiden tulkitsijat eivät ole aina ymmärtäneet, että universumia ei hallitse persoonallinen ”jumala”, vaan korkeampi voima, joka on kirjaimellisesti puhdasta rakkautta, siis korkein mahdollinen taajuus – ja jonka osa me kaikki luomakunnassa olemme. Kaikki muut tunnetaajuudet ovat siis vain jotakin, joka on erossa tästä korkeasta, puhtaan positiivisen energian  taajuudesta. Negatiiviset tunteet ja kontrasti on siis pelkkää matalan taajuuden manifestaatiota, luomisen apuvälineitä, ei mitään todellista. Ainoa todellinen voima universumissa on rakkaus. 

 

Panteistis-shamanistinen termi Suuri Maailmanhenki tai Kaikki Mikä On, ovat kenties termiä ”jumala” kuvaavampia. Universaalista rakkauden energiasta, korkean tunnetaajuuden universumia hallitsevasta voimasta, on siis lopulta kuitenkin aina kysymys. Ja meistä jokainen ON tuo voima: Me siis olemme osa universumin rakkautta ja rakkaus on osa meitä, ikuisesti. 

27.10.2018

Luomisen tunnetaajuus – kevytsydämisyys - on niin helposti saavutettavissa, että suurin osa meistä yrittää aivan liikaa

Oman elämämme luomisen vaikeus on sen helppoudessa. Oman sielumme mittaamattoman arvokkuuden ja kaikkivoipaisuuden syvällinen ymmärtäminen ja hyväksyminen on avain todelliseen tietoiseen luomiseen. Sillä ollessamme matalassa tunnetaajuudessa emme TUNNE itseämme arvokkaiksi. Ja vaikka korkeassa tunnetaajuudessa -siis vaikkapa tuntiessamme rakkautta- tunnemmekin oman ”jumaluutemme”, niin jos emme ymmärrä, mitä ekstaattinen tunnetilamme todella tarkoittaa ja mistä se johtuu, niin saatamme oppia tulkitsemaan sitä väärin. Liitämmme korkean tunnetilamme esim. toisiin ihmisiin tai muihin miellyttäviin olosuhteisiin ympärillämme – ymmärtämättä, että korkea tunnetilamme on vain ja ainoastaan olemista samalla taajuudella korkeamman minämme kanssa, olosuhteista ja muista ihmisistä riippumatta.

 

Ihmisinä olemme myös oppineet, että saavuttaaksemme elämässä haluamamme meidän tulee taistella. Että ”saavutuksia ei ole ilman ponnistelua”. Tämä uskomus johtuu siitä, että niin moni historian tuntema sankarikin on elänyt elämäänsä pääosin matalassa tunnetaajuudessa, ja kun tällainen ihminen on sitten lopulta kärsimyksen ja kamppailun kautta -eli usein ns. vaikeinta mahdollista polkua, johtuen matalasta tunnetaajuudesta- saavuttanut tavoitteensa, niin hän on tulkinnut asian niin, että saavutus johtui kamppailusta ja kärsimyksistä. Ja hän on kertonut myös kanssaihmisillen sankarillisen kärsimyksen tarinaa. Todellisuudessa saavutus oli mahdollinen kamppailusta ja kärsimyksistä HUOLIMATTA. Sillä jossain vaiheessa kamppailua taistelija on kokenut voimakasta epätoivoa ja hetkeksi luovuttanut: Ja tämä luovuttamisen hetki on ollut se särö, joka on mahdollistanut matalan tunnetaajuuden vastustuksen ”muurin” murtumisen.

 

Päämäärien saavuttaminen kärsimällä on siis ihmiskunnan suurin harha, väärä uskomus. Me olemme korkeampia olentoja ja voimme luoda mitä tahansa, jos vain uskomme omaan kaikkivoipaisuuteemme. Ja osaamme olla taistelematta, melomatta vastavirtaan, eli kykenemme säilyttämään korkean tunnetaajuuden ja inspiraation, vastaanottamaan korkeamman minämme ohjauksen, sen sijaan, että yrittäisimme matalassa tunnetaajuudessa saavuttaa unelmiamme ”vaikeimman kautta”. Matalan tunnetaajuuden polku on siis vaikea siksi, että vetovoiman laki vetää puoleemme aina sillä värähtelytaajuudella olevia asioita, jolla taajuudella kulloinkin olemme. Matalalla tunnetaajuudella vedämme siis puoleemme vaikeuksia, korkealla tunnetaajuudella taas helppoja, yksinkertaisia  ratkaisuja.

 

Luomiseen eli toiveidemme manifestointiin ei siis tarvita mitään muuta, kuin korkea tunnetaajuus, kevyt sydän ja huolettomuus, usko omaan kaikkivoipaisuuteen. Eli jos YRITÄT olla positiivinen tai meditoida manifestoidaksesi, niin yrität todennäköisesti liikaa, ja tunnetaajuutesi on enemmän toiveen, kuin uskon ja rakkauden, eli manifestaation,  taajuudella. Päästä siis hetkeksi irti toiveestasi ja ajattele mitä tahansa asiaa, joka tuottaa sinulle iloa juuri nyt. Mitä tahansa! Vaikka sinulla olisi elämässäsi yhdeksän vaikeaa ongelmaa, ja vain yksi asia, joka on hyvin, niin  ajattelemalla tuota kymmenettä, iloa tuottavaa asiaa, saat korjattua kuin taikaiskusta myös ne yhdeksän muuta. 

 

Kevennä siis sydämesi, opettele rakastamaan elämää, opettele iloitsemaan siitä, että olet olemassa. Sillä universumi ja vetovoiman laki tarjoaa sinulle aina täsmälleen sellaista,  kuin millaisina elämäsi ohikiitävät hetket koet. Iloisena ja huolettomana vastaanotat universumilta jatkuvasti lahjoja, jotka yllättävät sinut iloisesti ja ihastuttavat sinua. Sillä Sinä olet Luoja, sinä olet mittaamattoman arvokas sielu.

 

 

 

23.10.2018

Jos pelkäät vastoinkäymisiä, niin et myöskään uskalla nauttia elämästäsi, sillä valoa ei ole ilman varjoa

Jos sinulle rakas lemmikkieläin ”kuolee”, eli palaa ei-fyysiseen olevaisuuteen, niin  saatat olla surua tuntiessasi sitä mieltä, että et enää koskaan halua hankkia uutta lemmikkiä, koska et halua kokea suruasi uudelleen. Mutta silloin et ota huomioon sitä iloa, jota lemmikkisi on elämääsi tuonut. Haluat siis rajoittaa elämässäsi kokemiasi menetyksiä rajoittamalla elämääsi. Mutta samalla minimoit myös kokemasi korkean taajuuden tunteet.

Saatat myös saada inspiraation kokea joku sinua kiehtova asia, jota et aiemmin ole kokeillut, mutta jätätkin lopulta tuon seikkailun kokematta, koska pelkäät, että seikkailuusi saattaa liittyä myös riskejä. Tällöin siis pelkosi eli matalan taajuuden tunteidesi takia et koe myöskään niitä korken taajuuden tunteita, joita uusi kokemuksesi olisi sinulle tuottanut.

Jos taas olet ottamassa liian suurta riskiä, eli korkeampi minäsi varoittaa sinua, niin et saa myöskään korkeammalta minältäsi inspiraatiota lähteä seikkailuusi. Opettele siis erottamaan matalan taajuuden ja korkean taajuuden impulssit toisistaan. Matalamman taajuuden impulssi voi perustua esim. matalampaan eli toiveen taajuuteen – siis  korkeimman taajuuden eli tiedon taajuuden sijasta. Tällainen matalamman taajuuden impulssi on usein esim. idea pelata rahapelejä. Jos sinulla on kova rahapula, niin pelaa uhkapelejä vain, jos olet jostain muusta syystä korkeassa tunnetaajuudessa,  ja saat voimakkaan impulssin esim. ostaa raha-arvan. Älä siis pelaa uhkapelejä, jos pelaamiseen liittyy pelko rahan menettämisestä. Korkeamman minäsi antama impulssi ei koskaan sisällä pelon tai epävarmuuden tunteita. Korkeamman minäsi ohjaus on siis selkeää, ei epämääräistä. Noudata aina sanontaa: ”If it is not hell yes, it is hell no!”

Mutta toisaalta: Vaikka et juuri tänään voittaisikaan lottovoittoa, niin korkeammalla minälläsi on sinulle silti JOKA HETKI tarjolla joku iloa tuottava impulssi. Mutta moni meistä siis kieltää itseltään suuren osan elämään liittyvistä iloista, koska ikään kuin pelkää ilosta seuraavaa ”rangaistusta”. ”Itku pitkästä ilosta”, sanotaan.  Ja paradoksaalisti: Tällainen ajattelu saa meidät myös manifestoimaan matalan taajuuden kokemuksia.

 

Sen sijaan, että pelkäisit elämää ja ennakoisit koko ajan mahdollisia tulevia vaikeuksia, niin pyri siis aina luottamaan intuitioosi, jonka koet korkeassa tunnetaajuudessa, sillä korkeampi minäsi tietää joka hetki, miten voit iloita elämästäsi kaikkein eniten. Jos siis sallit tunnetaajuutesi pysyä korkeana, niin saat jatkuvasti impulsseja iloa ja innostusta aikaansaaviin kokemuksiin. Sillä korkeampi minäsi ei ohjaa sinua koskaan väärään suuntaan. Vastoinkäymisetkin, joita korkeassa tunnetaajuudessa koet, ovat ainostaan opasteita, jotka pitävät sinut oikeassa suunnassa. Sillä elämäämme liittyy aina myös luopumista: Vanhasta pitää luopua, jotta uusi voi kukoistaa – toisen asian syntymä edellyttää usein toisen ”kuolemaa”. Energia on liikkeessä koko ajan, kaikki muuttuu koko ajan.

 

Luota siis intuitioosi, luota iloosi. Intuitiosi ja ilosi ohjaamana  voit elää jokaisena elämäsi  hetkenä rohkeasti, ja nauttia elämästäsi täysillä.

 

22.10.2018

Miksi uskonnot muuttuvat niin usein hyvän sanoman irvikuviksi?

Monen uskonnon perustana on alun perin ollut profeetallinen sanoma, siis kanavoitu viesti ja oivallus, joka on lähtöisin korkeammasta tietoisuudesta. Moni profeetta on siis ollut korkeassa tunnetaajuudessa ja saanut inspiraation välittää tietoa universumin laista kanssaihmisilleen.

 

Uskontojen ongelma ei siis useinkaan ole alkuperäisessä, korkeassa tunnetaajuudessa kanavoidussa opissa, vaan uskonnollisen opin tulkinnassa – siis tulkitsijoissa: Muistiinkirjoittajissa, kääntäjissä ja tekstin mahdollisissa muokkaajissa – puhumatakaan kirjoitetun viestin vastaanottajista.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa suomenkielinen lause käännetään vieraalle kielelle, ja sen jälkeen tuo vieraan kielen lause käännetään takaisin suomen kielelle. Mitä abstraktimpi ja vertauskuvallisempi lause on kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkuperäinen viesti ei ole enää sama, kuin tämän yksinkertaisen käännösprosessin alussa. Ja uskonnolliset tekstit ovat usein hyvin vertauskuvallisia, sillä uskonnolliset opit käsittelevät usein asioita, jotka eivät ole ”tästä maailmasta”.  Uskonnolliset termitkin voi käsittää hyvin monella tavalla, riippuen täysin tulkitsijasta ja vastaanottajasta. Tällaisia sanoja ovat esim. uskonnoissa hyvin yleiset termit kuten ”jumala”, ”rakkaus”, ”sielu” tai ”uudestisyntymä”.

 

Suuri osa uskonnoista on myös perustettu, ja uskontojen ns. pyhät kirjat kirjoitettu, hyvin kauan sitten, täysin erilaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa, kuin missä nykyisin elämme. Jos hyvin vanhaa uskonnollista tekstiä siis yritetään tulkita kirjaimellisesti nykypäivänä, niin myös historiallisten aikakausien väliset erot vaikuttavat suuresti siihen, miten tuo kauan sitten kirjoitettu teksti ymmärretään tänä päivänä. 

 

Ei siis ole ihme, että vaikka profeetallinen tieto olisi uskontojen pohjalla ollut alun perin korkeammasta tietoisuudesta peräisin, niin tuon tiedon syvällinen ymmärtäminen – ikivanhaa ja useimmiten vieraasta kielestä käännettyä, ja mahdollisesti myös historian saatossa moneen kertaan editoitua tekstiä tulkitsemalla – voi olla vaikeaa. Etenkin, koska profeetat ja kanavat eivät läheskään aina ole itse kirjoittaneet ylös oppejaan – ja myöskään vastaanottajat eivät ole läheskään aina tekstiä lukiessaan korkeamman minänsä taajuudella.

 

Tieto universumin laista – siis puhtaan positiivisen energian ja puhtaan rakkauden dominanssista universumissa – muuttuu siis uskonnoksi muovautuessaan hyvin usein ”totuuden irvikuvaksi”, ellei uskonto salli jäsenilleen vapautta tulkita uskonnollista oppia heidän omasta korkeasta tunnetaajuudestaan käsin, vaan vaatii uskovia kirjaimellisesti noudattamaan esim. pyhää kirjaa, ja sen papiston rajaamaa tulkintaa – siitäkin huolimatta, että uskontokunnan jäsen ei sisäisesti resonoisi tuon tekstin ja tulkinnan kanssa.

Uskonnot aiheuttavat siis paradoksaalisti kannattajissaan usein myös ahdistusta, sillä negatiivinen tunne osoittaa, että ”pyhän kirjan” uskonnollinen tulkita ei ole aina resonanssissa korkeamman tietoisuuden ja universumin totuuden  kanssa. Ja jos uskovalla ei siis ole lupa kuunnella omaa sisäistä intuitiotaan, vaan hän joutuu ”kilvoittelemaan” ja ”horjumaan” uskossaan, ja papisto selittää tällaisten negatiivisten kokemusten johtuvan vain siitä, että ”jumala testaa” uskovan uskoa, niin uskontokunnasta saattaa muodostua uskovaisille enemmän pelkkä sosiaalinen ryhmä, jonka jäsenet kokevat elämän raskaana, rukoilevat toinen toistensa puolesta, ymmärtämättä läheskään aina, miksi ”jumala rankaisee omiaan” – ja odottavat kuolemaa ja ”taivaspaikkaa”, tai tuomiopäivää. Inhimillisesti katsoen erityisen vaikeaan tilanteeseen joutuvat esim.  homoseksuaalit sellaisissa uskonyhteisöissä, joissa homoseksuaalisuus on tulkittu tuomittavaksi.

 

Myös uskonsodat ovat suuri paradoksi, sillä useissa uskonnoissa tappaminen ja väkivalta ovat matalan tunnetaajuuden ilmentyminä alun perin ollut profeetallisen opin vastaista. Mutta koska uskonnon tulkitsijat ja kannattajat ovat hyvin usein itse matalalla tunnetaajuudella, niin opin kanssa selvästi ristiriidassa olevat asiat voivat muodostua jopa ”normiksi”. Samantyyppinen uskonnollinen lieveilmiö on myös monien shamanististen  kulttuurien perustaa murentanut kristillinen lähetystyö,  ja yli päätään ”vääräuskoisten” käännyttäminen omaan, ”oikeaan” uskoon. Lisäksi maallinen valta on kautta ihmiskunnan historian käyttänyt hyväkseen uskontoja omien valtapyrkimystensä tehostajana, sillä uskonnolla on hyvin helppo pelotella, – ja siten hallita – suuriakin ihmisjoukkoja.

 

Meillä jokaisella on joka hetki suora yhteys korkeampaan minäämme ja korkeaan tietoisuuteen, ja mahdollisuus siis milloin tahansa vastaanottaa universaalia totuutta ja vastauksia kysymyksiimme. Uskonnot ja niiden rituaalit eivät suinkaan aina ole ihmiselle vahingollisia, mutta  tuo henkilökohtainen, korkeassa tunnetaajuudessa kokemamme yhteys  on silti ainoa täysin luotettava kanava vastaanottaa universaalia tietoa. Sillä me OLEMME osa korkeampaa tietoisuutta, me OLEMME Kaikki Mikä On.

22.10.2018

Harjoittele tyytyväisyyden ja arvostuksen tunteita – kohdista ajatuksesi tietoisesti positiiviseen

Ajattele lausetta ”lasi on puoliksi täynnä”. Jos olet matalalla tunnetaajuudella, niin mieleesi tulee myös ajatus: ”…ja samaan aikaan se on myös puoliksi tyhjä.” Se, miten havaitset oman todellisuutesi, riippuu siis tunnetaajuudestasi. Ja koska vetovoiman laki toimii aina universumissa, niin kulloinenkin tunnetaajuutesi saa aikaan vaikutelman, että taajuus ja todellisuus, jossa juuri nyt olet, on ”vallitseva” ja muuttumaton, ikään kuin joku ulkopuolinen voima määrittelisi todellisuutesi ja ”kohtalosi”.

 

Tämä mielikuva on kuitenkin vain ajatusrakennelma, uskomus. Mikään ulkopuolinen voima ei päätä, mitä sinä elämässäsi koet, vaan sinä itse ohjaat omaa elämääsi. Vetovoiman laki kyllä toimii, kuin painovoima, mutta kuten olet oppinut ”käyttämään” hyväksesi painovoimaa, etkä taistele sitä vastaan tai ole sen ”armoilla”, niin samalla tavalla voit valjastaa myös vetovoiman lain sinun omaan käyttöösi – ja siis myös hallita tätä voimaa.

 

Tietoisena luojana tiedät, että aina kun tunnet tyytyväisyyttä tai iloa, niin olet matkalla kohti toiveita, jotka olet luonut korkeamman minäsi taajuudelle. Polku kohti unelmiasi siis on joka hetki allasi, et koskaan voi eksyä polultasi. Mutta jos tunnetaajuutesi on matala, niin kuljet ”sumussa”, eli et havaitse polkua allasi, vaan kuvittelet olevasi eksyksissä, koska et havaitse polkua, etkä kuule korkeamman minäsi opastusta. ”Sumu” ei kuitenkaan siis ole yleinen sääilmiö, jonka armoilla olet, vaan tuon sumun saat aikaan sinä itse, ajatuksillasi ja tunteillasi. Kuvittele, että tuo sumun tuottava höyry purkautuu ulos suustasi, ja höyryn tuottaa negatiivinen ajattelusi, pelkosi ja turhautumisesi. Mutta välittömästi kun lopetat negatiivisiin uskomuksiisi perustuvan ajattelun, ja kohdistat ajatuksesi johonkin positiiviseen asiaan, niin samalla lopetat myös ”höyryn” tuottamisen – ja sumu hälvenee. Ja kun sumu on hälvennyt, näyttää maailmasi aivan erilaiselta, ja havaitset ympärilläsi monia sellaisia miellyttäviä asioita, joita et aiemmin nähnyt, koska ympärilläsi oli sakea sumu. Ja kun havaitset kaikki nuo positiiviset asiat, niin tunnetaajuutesi kohoaa entisestään, jolloin havaitset elämässäsi lisää positiivista.

 

Ajatuksissamme ja tunteissamme on siis valtava voima. Sinun ei  tarvitse taistella saavuttaaksesi unelmiasi, sinun tehtäväsi on vain rentutua ja luottaa – korkeampi minäsi inspiroi sinua toimimaan niin, että unelmasi toteutuvat, helposti ja ilman taistelua. Korkeamman minäsi opastamana kuljet aina myötäviraan, hepointa polkua pitkin. Mutta jos tunnetaajuutesi on matala – olet epäuskoinen, turhautunut tai toivoton – niin on aivan sama, kuinka kovaa korkeampi minäsi sinulle ohjeitaan huutaa – sinä et kuule huutoa, koska olet eri taajuudella, kuin korkeampi minäsi. Aivan samoin, kuin et kuule haluamaasi radio-ohjelmaakaan, jos vastaanottimesi on viritetty toisen kanavan taajuudelle.

 

Seuraa siis tyytyväisyyden, ilon, rakkauden ja arvostuksen tunteita. Etsi tietoisesti syitä näihin tunteisiin, olivat ne miten ”vähäpätöisiä” tai ”itsestäänselviä” tahansa. Sillä korkea tunnetaajuus on se maaginen avain, joka avaa portit kaikkiin unelmiisi.

 

Sinä Olet Luoja.

19.10.2018

Pettyneenä keskityt menneeseen – optimistisena luot uutta

Jos joku asia ei tunnu millään onnistuvan -hartaista toiveistasi huolimatta- niin uskomuksesi tuon asiaan värähtelevät matalalla taajuudella. Toisin sanoen: Yrität liikaa – ja yrität myös turhaan, koska toiveesi taajuus ja uskomuksesi taajuus eivät kohtaa.

 

Silti pettymyksen tunteesi ja muut negatiiviset tunteet eivät ole koskaan täysin turhia, eivätkä ne siis  mene ”hukkaan”, sillä ne valmistelevat sinua joka hetki valmiimmaksi vastaanottamaan, mitä todella toivot. Elämä on siis jatkuvaa valmistautumista valmiimmaksi tulemiseen. Valmiimmaksi vastaanottamaan toiveitamme. Tämä prosessi ei kuitenkaan koskaan johda lopulliseen ”valmistumiseen”, vaan jatkamme uuden luomista joka hetki. Mutta silti elämän tarkoitus on myös toiveiden konkreettinen manifestoiminen, eli toiveidesi toteutuminen. Mutta tämä siis tapahtuu vasta sillä hetkellä, kun olet valmis, eli tunnetaajuutesi on oikea.

 

Muistele sellaisia asioita, joita joskus menneisyydessä todella kiihkeästi toivoit, joiden toteutumisen suhteen olit jo lähes epätoivoinen – mutta jotka lopulta kuitenkin onnistuivat. Ja ikään kuin ”itsestään”, juuri sillä hetkellä, kun olit jo ”luopunut toivosta” tai keskitynyt jo ihan muihin asioihin. Nekin toiveesi, jotka juuri nyt tuntuvat ”mahdottomilta” voivat siis toteutua – sinun tulee vain suhtautua niihin kevyemmin! Luomisprosessi on käynnissä koko ajan. Toiveesi olivat olemassa korkeamman minäsi taajuudella samalla hetkellä kuin niitä toivoit. Sinun tehtäväsi on siis vain sallia ne itsellesi.

 

Toisin sanoen: Jos olet jonkin toiveesi suhteen hyvin epäuskoinen, koet kokemustesi ”opettamana” voimakasta toivottomuutta ja pettymystä, niin elät todellisuudessa menneisyydessä – ja myös luot koko ajan uudelleen mennyttä. Sillä mikään universumissa ei koskaan pysy samana, energia on jatkuvassa liikkeessä ja luomisprosessi tapahtuu koko ajan, joka sekunti. Luot siis epäonnistumista, koska uskot vain siihen, mitä olet kokenut aiemmin, eli epäonnistumiseen. Ja uskomuksesi siis johtuu tunnetaajuudestasi.

 

Mutta voit sallia tunnetaajuutesi kohoamisen keskittymällä täysin muihin asioihin, kuin siihen, minkä toteutumiseen et enää usko. Eli luopumalla toiveesi ajattelemisesta saat sen, mitä toivoit. 

 

Elämässämme on toki asioita, joiden ajattelemisesta luopuminen on usein hyvin vaikeaa, tällainen on esimerkiksi raha. Raha liittyy niin moniin elämänalueisiin, että se on kuin ”epämiellyttävä tuttava, joka tulee joka kulman takaa vastaan”. Mutta vaikka sinulla on liian vähän rahaa, niin harjoitelemalla voit silti oppia tietoisesti keskittymään sellaisiin asioihin elämässäsi, joihin ei liity raha – ja jotka tekevät sinut onnelliseksi. Eli asioihin, jotka saavat tunnetaajuutesi kohoamaan.

 

Sillä kun ”työnnät raha-asioiden suhteen pääsi pensaaseen” ja koet onnellisuutta rahahuolistasi huolimatta -arvostat vaikkapa vain sitä, että olet hengissä ja sydämesi lyö- niin  tunnetaajuutesi kohoaa, jolloin vedät puoleesi myös rahaa. Eli korkea tunnetaajuus mahdollistaa onnellisuutta kaikilla elämänalueilla, ei siis pelkästään sillä alueella, joka sai tunnetaajuutesi kohoamaan. Älä kuitenkaan tee sellaisia asioita, jotka liittyvät rahaan, ja jotka aiheuttavat sinussa negatiivisia tunteita: Älä siis tuhlaa rahaa, jota sinulla ei ole, ellet ole varmasti korkealla tunnetaajuudella – ja ellei korkeampi minäsi inspiroi sinua ostamaan vaikkapa arpaa velkarahalla. Ole rehellinen itsellesi: Toiveikkuuden taajuus on alempi kuin tiedon taajuus, ja kun TIEDÄT että jotain tulee tapahtumaan -saat vaikkapa veikkausvoiton- , niin se myös tapahtuu.

 

Muista myös, että TODELLINEN toiveesi ei aina ole se, mitä mielessäsi kuvittelet. Todelliset, sydämesi toiveet ovat korkeamman minäsi taajuudella valmiina manifestoitumaan, olet ne itse luonut. Jos siis toivot vaikkapa ihmissuhdetta jonkun tietyn ihmisen kanssa, mutta suhde juuri hänen kanssaan ei lopulta olekaan ”todellinen toiveesi”, vaan pelkästään rationaalisen mielesi luoma mielikuva, joka ei ole totta, niin aiheutat itsellesi vain pettymystä ja turhautumista keskittymällä vain tuon yhden ihmisen ajattelemiseen. Koet siis ”onnetonta rakkautta” jotakin sellaista kohtaan, jota et voi saada, koska et todellisuudessa haluakaan sitä. Ajattele siis rakkautta yleisemmällä tasolla, pyri tuntemaan rakkauden tunteita. Silloin ”oikea” rakkaus -juuri sellainen, millaista todella toivot- pääsee tulemaan luoksesi, koska tunnetaajuutesi on korkea. Jos siis tunnet epätoivoa ajatellessasi rakkautta, niin matala tunnetaajuutesi on merkki siitä, että suuntasi on väärä, tai et ole vielä valmis vastaanottamaan toivettasi. Luota siis aina tunteisiisi, ne ovat tienviittoja polullasi.

 

Viritä siis itsesi korkeamman minäsi taajuudelle, täysin olosuhteista riippumatta, sillä sinä olet korkeampi olento, sinä olet kaikkivoipa. Sinun tehtäväsi on vain uskoa ja luottaa – universumi pitää sinusta kyllä huolen ja toteuttaa toiveesi. Luota  universumiin. Kaikki järjestyy aina.

17.10.2018

Anteeksianto on vain luopumista matalasta tunnetaajuudesta – kukaan muu ihminen ei ole vastuussa kärsimyksistäsi

Korkeampi minäsi ei koskaan ”anna  anteeksi” kenellekään, koska korkeampi minäsi näkee kaikki ihmiset täydellisinä. Korkeampi minäsi ei myöskään siis vaadi keneltäkään anteeksipyytämistä. Korkeamman minäsi taajuudella ymmärät, että kaikki negatiiviset tunteet ja teot johtuvat ainoastaan matalasta tunnetaajuudesta. Jos itse kannat vihaa, niin kukaan toinen ihminen ei ole vihaasi syyllinen – olemme jokainen itse vastuussa omasta tunnetaajuudestamme. Jos siis joku tekee sinulle vääryyttä, niin rankaiset vain itse itseäsi vihaamalla tai olemalla katkera. Vapaudut negatiivisista tunteistasi olemalla aktivoimatta niitä. Ja katsomalla vihasi kohdetta korkeamman minäsi silmin, tuntemalla rakkautta ilman mitään ehtoja.

Jos tunnet voimattomuutta ja masennusta, niin viha, kostonhimo ja turhautuminen ovat välttämättömiä tunteita matkalla ylempiin tunnetaajuuksiin, mutta sinun ei tarvitse jäädä ”hautomaan” vihaa. Tunneskaalan kohottaminen voi tapahtua muutamassa minuutissa, jos tietoisesti keskityt siihen ja tunnet aidosti myös negatiiviset tunteesi. Turhautumisen tunteesta pääset kohoamaan toivon tunteeseen ja sen jälkeen olet jo hyvin lähellä iloa, rakkautta ja TIETOA siitä, että olet kaikkivoipa.

 

Se, mitä olet luonut korkeamman minäsi taajuudelle negatiivisilla tunteillasi eli vastustamalla jotakin asiaa, on siis aina vastustamasi asian vastakohta. Jos siis olet kokenut, että ihmiset ovat sinua kohtaan epäystävällisiä, niin olet luonut korkeampaan taajuuteesi kokemuksia ystävällisistä ihmisistä. Jos olet kokenut puutetta, niin korkeamman minäsi taajuudelle olet luonut runsautta. Jos olet kokenut  pettämistä, niin korkealle tunnetaajuudellesi olet luonut luotettavuutta. Se, että et ole vielä manifestoinut eli sallinut itsellesi korkeamman minäsi todeksi elämiä asioita, johtuu vain siitä, että oma tunnetaajuutesi on matalampi. Voit milloin tahansa sallia itsellesi korkean tunnetaajuuden ja alkaa kokea korkeaan tunnetaajuuteen luomiasi asioita.

Siis myös se, annatko anteeksi muille ihmisille,  jotka ovat tehneet sinulle vääryyttä, on siis vain ja ainoastaan sinun oma valintasi. Muiden ihmisten käytös ja toiminta on tässä yhteydessä täysin epäolennaista. Kukaan muu kuin me itse ei siis koskaan voi pakottaa meitä pysymään matalassa tunnetaajuudessa.

 

Rakkaus voittaa aina vihan, sillä matalassa tunnetaajuudessa oleva ei voi koskaan vahingoittaa korkeassa tunnetaajuudessa olevaa. Olet vapaa vasta sitten, kun otat täyden vastuun omista tunteistasi, etkä kohdista negatiivisia tunteita kehenkään muuhun ihmiseen – et ainakaan tiedostamatta, mikä tunnetaajuutesi kulloinkin on. Sillä luopumalla tietoisesti matalan taajuuden tunteista et myöskään enää vedä puoleesi ihmisiä, joiden tunnetaajuus on samalla, matalalla taajuudella. Etkä vedä puoleesi myöskään asioita, joita et elämääsi halua. Kontrastia ja vastoinkäymisiä tulee elämässäsi aina olemaan, mutta jos katsot kokemiasi vastoinkäymisiä korkeamman minäsi silmin, niin ne eivät herätä sinussa negatiivisia tunteita, vaan näet ne tarpeellisina opasteina, siis positiivisina, lahjoina universumilta.

Kun olet tämän oivaltanut, niin olet todella mestarillinen, tietoinen Luoja.

 

14.10.2018

Arvosta kaikkia negatiivisia tunteitasi – jokainen niistä ohjaa sinua oikeaan suuntaan

Moni tietoisen luojan polun valinnut alkaa pelätä negatiivisia tunteitaan ja ajatuksiaan, koska tiedostaa vetovoiman lain voiman, eli sen, että vetovoiman laki aikaansaa negatiivisten tunteiden vaikutuksesta negatiivisen tapahtumaketjun. Pelko ei kuitenkaan auta asiaa, sillä sekin on negatiivinen tunne. Meditaatio sekä ajatusten kohdistaminen positiiviseen, eli  tunneskaalan vähittäinen kohottaminen poistaa mielestämme matalan taajuuden tunteet, mutta olemme todella mestarillisia tietoisia luojia silloin, kun osaamme aidosti ja tunnetasolla arvostaa myös negatiivisia tunteitamme.

 

Emmekä siis itse asiassa arvosta negatiivisia tunteitamme niinkään siksi, että haluaisimme luoda parempia kokemuksia tulevaan – vaan arvostaessamme negatiivisia tunteitamme ohjauksena ja tienviittoina luomme positiivisen tunteen TÄHÄN HETKEEN. Elämässähän ei ole mennyttä eikä tulevaa, on vain nykyhetki. Sillä mennyttä ei tässä hetkessä enää ole, ja silloin kun tulevaisuus on, eli ”tulevaisuus tapahtuu”, niin sekin on jo nykyhetki.

 

Tietoisen luomisen avain on siis siinä, että kun arvostamme korkeamman minämme ohjausta eli negatiivisia tunteitamme, niin luomme nykyhetkeemme korkeamman taajuuden tunteen, jolloin myös tulevissa hetkissämme koemme korkean taajuuden tunteita –  koska vetovoiman laki vastaa korkean tunnetilaamme sallimalla toiveidemme manifestoitua. Elämämme tärkein oivallus siis on, että ”voimme vain olla onnellisia –  emme voi koskaan tulla onnellisiksi, olemalla onnettomia”. Tosin edellinen lause käsitetään usein väärin siten, että negatiiviset tunteet koetaan pelkästään negatiivisena asiana. Sillä ”onnettomuuden tunne”  luo aina positiivista korkeamman minämme taajuudelle. Mutta onnettomuuden tunteestamme syntyvien  toiveidemme kokemus siis voi manifestoitua vain manifestaatiota edeltävän korkeamman tunnetilan välityksellä.

 

Negatiivisten tunteiden tärkeän merkityksen ja arvon voi ymmärtää helposti, kun ajattelee vaikkapa sairauksiamme. Sairauden tila -siis se, että elimistömme on epätasapainossa- saa meidät yleensä toivomaan voimakkaasti terveyttä. Eli sairastamalla luomme samalla terveyttä. Mutta syy, miksi alun perin sairastuimme, oli matalan taajuuden tunteissamme. Fokusoimalla ajatuksemme terveyden arvostamiseen siis ikään kuin arvotamme terveyden tärkeämmäksi, kuin vaikkapa ne huolet ja murheet, jotka alun perin aiheuttivat sairastumisemme, eli elimistömme joutumisen epätasapainoon. Eli moni vakavasti sairastunut sanoo,että ”kaikkein tärkeintä elämässä on kuitenkin terveys”, eli vasta sairastumalla moni ihminen alkaa arvostaa myös henkistä hyvinvointia, joka siis ylläpitää myös fyysistä terveyttä. Terveyden avain on siis aina lopulta tunnetaajuudessamme, joka mahdollistaa myös fyysisen, ruumiillisen tasapainotilan.

 

Samoin moni yksinäinen on sitä mieltä, että kaikkein tärkeintä elämässä on rakkauden ja parisuhteen löytäminen. Negatiivinen, haikea tunne siis luo tällaisen ihmisen korkeamman minän taajuudelle toiveen rakkauden kokemuksesta. Tällainen ihminen osaa myös rakastetun löydettyään arvostaa saamaansa rakkauta eri tavalla, kuin sellainen, joka ei ole tunnetasolla kokenut voimakasta yksinäisyyttä.

 

Jos olet joskus meinannut nukahtaa auton rattiin, niin osaat arvostaa pientareen asfalttiin varta vastentehtyä epätasaista  reunaa, ”tärinäraitaa”. Jos kaupunkiliikenne on hyvin vilkasta, niin osaat arvostaa liikennevaloja, jotka hidastavat liikkumistasi ajoittain, mutta toisaalta mahdollistavat turvallisen ja sujuvan etenemisen silloin, kun liikennevalo näyttää sinulle vihreää. Jos olet hyvin uupunut työstäsi, niin osaat joskus arvostaa myös sairastumistasi, koska se mahdollista ainakin hetkellisen lepäämisen ja palautumisen henkisestä stressistä.

 

Negatiiviset tunteet ovat siis välttämättömiä opasteita polullamme, ilman niitä emme osaisi suunnistaa elämässämme toivomaamme suuntaan. Ja muista, että tunnemme negatiivisia tunteita yli päätään vain siksi, että tunnetaajuutemme on matalassa tunnetaajuudessa alempi kuin korkeamman minämme taajuus, eli jokainen negatiivinen tunne, jonka elämässämme koemme,  on myös todiste korkeamman minämme ja koko universumin suunnatomasta kunnioituksesta ja rakkaudesta meitä kohtaan.

 

Negatiivinen tunne, ahdistus ja pelko, joita koet ollessasi vaikkapa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, siis tarkoittaa: Korkeampi minäsi mielestä tilanteesi ei ole ollenkaan toivoton, vaan aivan päin vastoin, sillä olet matalan taajuuden tunteita kokemalla luonut korkeamman minäsi taajuudelle  valtavat rikkaudet, jotka sinun tule vain sallia – luottamalla universumiin! Kaikki järjestyy aina, elämä kantaa.

 

Sinä Olet Luoja.

14.10.2018

Vapautuminen ”vaikean lapsuuden” vaikutuksesta tunnetaajuuteesi

Kokemus ”hyvästä” tai ”huonosta” lapsuudesta on aina yksilöllinen ja subjektiivinen – ja myös suhteellinen siinä mielessä, että pieninä lapsina meillä on vielä vahva sisäinen tieto siitä, miksi olemme sieluna valinneet tietynlaisen lapsuudenkodin. Eli olosuhteet, jotka ulkopuolisen havainnoijan silmin saattavat näyttää ”sietämättömiltä”, eivät noihin oloihin syntyneen lapsen näkökulmasta näytä yhtä dramaattisilta. Tämä johtuu myös siitä, että lapsen kokemuksessa on paljon enemmän vivahteita ja ”valööreja”, kun taas vieraan havainnoijan kuva tilanteesta on karumpi, siis enemmän pelkistetty: Huono näyttää todella huonolta, hyvä todella hyvältä. Ja kumpikaan kuva ulkopuolisen tarkkailijan silmin nähtynä ei ole sama kuin olosuhteissa elävän lapsen kokemus.

Sillä se, joka kokee minkä tahansa negatiivisen kokemuksen, luo aina negatiivisen välityksellä positiivista, eli hänen tietoisuutensa kokemuksen myötä laajenee. Samasta syystä esimerkiksi lapsensa menettänyt vanhempi, joka on käynyt tunnetasolla läpi kokemuksensa, eli hänen tunnetaajuutensa on kohonnut surusta korkeampiin tunteisiin, ei enää näe lapsen kuolemaa samalla tavalla ”kammottavana” asiana kuin sellainen ihminen, joka ei ole itse kokenut samaa asiaa.

 

Vaikka siis lapsuuden olosuhteet olisivat todella vaikeat, niin pieni lapsi ymmärtää vielä olevansa korkeampi olento ja näkee myös läheisensä korkeamman minänsä silmin, täysin riippumatta noiden läheisten käytöksestä. Esimerkiksi vanhempiensa vihan lapsi ymmärtää vaistomaisesti korkeammaksi tunteeksi kuin masennus ja epätoivo, joten lapselle on vapauttavampaa kokea läheisissään vihaa kuin lamaannusta. Ja vaikka esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttö pakottaa lapsen usein aikuistumaan ja ottamaan vastuuta omasta ja läheisten elämästä ”liian varhain”, niin korkeamman minänsä taajuudella lapsi kuitenkin ymmärtää, että esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö helpottaa hänen vanhempansa oloa ja kohottaa hänen tunnetaajuuttaan edes hetkellisesti. 

 

Usein alkoholistiperheen lasten ahdistusta ja huolta lisääkin paradoksaalisti enemmän se, että se vanhemmista, joka on raitis, on pelokas ja toivoton puolisonsa alkoholinkäytön takia – kuin se, että toinen vanhemmista juopottelee. Esimerkiksi kroonisen syyllisyydentunteen lapsi saattaa periä myös ”kunnolliselta” vanhemmaltaan, joka on ehkä kokenut syyllisyyttä siksi, että ei ole kyennyt olemaan tarpeeksi ”hyvä” puoliso alkoholistille, jotta tämä olisi lopettanut juomisen.

 

Joka tapauksessa: Pieni lapsi on vielä yhteydessä korkeampaan minäänsä ja kykenee  tuntemaan pyyteetöntä rakkautta vanhempiaan kohtaan, täysin riippumatta heidän käytöksestään. Kasvaessaan lapsi myöhemmin  torjuu masennusta ja yrittää kohottaa tunnetaajuuttaan myös vihaamalla, sillä tie masennuksesta ja toivottomuudesta toivoon käy aina vihan, kostonhimon ja turhautumisen kautta. Koko tunneskaala on siis aina käytävä läpi, jotta tunnetaajuus voi kohota.

 

Mutta olivat lapsuudenkokemuksemme millaisia tahansa, niin meidän ei tarvitse ”kantaa” vaikeaa lapsuuttamme mukanamme läpi elämämme, eikä meidän siis tarvitse antaa lapsena koettujen negatiivisten tunteiden laskea tunnetaajuuttamme. Sillä lapsena koetut negatiiviset tunteet eivät vaikuta tunnetaajuuteemme, ellemme aktivoi niitä. Vetovoiman laki kyllä vetää jatkuvasti puoleemme negatiivisia muistoja ja tunteita, mikäli muistelemme usein vaikeaa lapsuuttamme, mutta mikäli emme aktivoi noita muistoja, vaan  keskitämme huomiomme tietoisesti lapsuudessamme kokemiimme positiivisiin asioihin, niin voimme ikään kuin ”puhdistaa” lapsuuteen liittyvät tunnemuistot – eli nähdä haastavan lapsuutemme ja läheisemme korkeamman minämme silmin.

 

Mikään ”alitajuinen” muisto ei siis myöskään vaikuta meihin, ellemme aktivoi tuota muistoa. Jos olet siis jostakin muusta syystä korkeassa tunnetaajuudessa, niin juuri silloin sinun kannattaa pohtia myös lapsuuttasi, sillä korkeassa tunnetilassa kykenet näkemään negatiivisissakin kokemuksissa niiden arvokkuuden luomisprosessin kannalta. Mutta jos tunnetaajuutesi muistelun seurauksena laskee, niin keskitä huomiosi jälleen positiivisiin asioihin tai meditoi. Älä siis koskaan ”ruoki” menneisyyden matalia tunnetaajuuksia. Muista, että korkeampi minäsi ei koskaan katso taaksepäin. Sinäkään et siis ole lapsuutesi kokemusten ”vanki”.

 

Ja kaikilla ei-toivotuilla kokemuksillamme on luomistyössämme aina positiivinen ulottuvuutensa, eli ei-toivottu luo aina toivottua. Eli jos olet kokenut haasteita lapsena, niin olet samalla luonut korkeamman minäsi taajuudelle valtavasti positiivista, siis toivottua. Eli mitä enemmän olet vaikkapa omaa vanhempaasi vihannut, niin sitä enemmän häntä korkeamman minäsi taajuudella rakastat. Ja mitä enemmän olet kokenut syyllisyyttä siitä, että et ole kyennyt auttamamaan itseäsi ja perhettäsi lapsena, niin sitä voimakkaammaksi olet kasvanut – ja samalla olet auttaut universumia laajentumaan, luonut negatiivisten kokemustesi kautta positiivista.

 

Jätä siis mahdollinen ”vaikea lapsuutesi” taaksesi, älä enää aktivoi sitä mielessäsi. Vaan salli tunnetaajuutesi kohota ja salli itsellesi kaikki se suunnaton positiivinen potentiaali, toiveet ja unelmat, jotka olet itse itsellesi tunteidesi ja kokemustesi kautta luonut.

12.10.2018

Sillä hetkellä, kun tiedostat ja tunnet, että toiveesi on jo korkeassa todellisuudessa olemassa, voi toiveesi myös manifestoitua

Kun toivomme jotakin, mutta epäilemme, niin epäilys toteuttaa itseään. Kun toivomme jotakin ja pelkäämme, niin pelko toteuttaa itseään. Mutta kun toivomme ja uskomme ja TIEDÄMME, että toiveemme on olemassa välittömästi, kun toiveemme esitämme, niin myös usko ja tieto toteuttaa itseään. Epäilys ja pelko värähtelevät matalalla taajuudella, usko ja tieto korkealla. Voimme siis tavallaan esittää myös ”negatiivisia toiveita”, eli toteuttaa elämässämme epäilyksiämme ja pelkojamme, silloin kun olemme matalalla tunnetaajuudella.

 

Mestarillinen luoja olet siis silloin, kun tunnetasolla tiedät, että se mitä toivot, on. Se mitä elämääsi luot, on siis väistämättä ja varmasti ”totta”. Universumi ja korkeampi minäsi ohjaa sinua joka hetki väsymättä oikeaan suuntan, eli vain sinä itse tunnetaajuuksinesi voit olla manifestaatiosi esteenä tai hidasteena. Manifestaatioiden ajoitus siis ei liity aikaan, nopeuteen tai hitauteen, vaan sinun valmiuteesi vastaanottaa manifestaatio.

 

Kun siis koet toiveesi tunnetasolla samalla tavalla, kuin miten korkeampi tietoisuus, korkeampi minäsi sen tuntee, niin toiveesi voi manifestoitua myös fyysiseen elämääsi.

 

Mitä sitten voimme tehdä, jotta kokisimme luomamme toiveet todeksi tunetasolla? TIETÄISIMME että ne ovat totta? Vastaus on yksinkertainen, mutta rationaaliselle, fyysistä todellisuutta alati havainnoivalle  mielellemme usein vaikea: Meidän tulee lakata havainnoimasta, että toivemme EI ole vielä manifestoitunut. Toisin sanoen: Päästää irti, lakata yrittämästä, sallia, ottaa vastaan. Luottaa universumiin. ”Saat sen, mistä luovut.”

 

Vaikka sinulla olisi kokemustesi vahvistamia uskomuksia siitä, että toiveesi ei voi toteutua, koska se ei ole toteutunut tähänkään saakka, niin olemalla jonkin aikaa kiinnittämättä huomiota toiveeseesi -ja sen myötä negatiiviseen uskomukseesi- voit ikään kuin de-aktivoida negatiivisen uskomuksesi ja sallia manifestaatiot. Suurin osa ihmiskunnasta manifestoi toiveitaan ”vahingossa”, eli ei tiedosta oman tunne-elämänsä yhteyttä niihin asioihin, joita he elämäänsä itse luovat. Onnistumiset elämässä yhdistetään usein esim. kovaan työntekoon ja raatamiseen, vaikka todellisuudessa matalasta tunnetaajuudesta käsin tapahtuva uurastus on enemmänkin hidastanut manifestaatioita, kuin nopeuttanut niitä. Inspiroitunut -siis korkeassa tunnetasossa suoritettu  toiminta ja työskentely- sitä vastoin tuntuu aina helpolta, sillä inspiroituneina toteutamme korkeamman minämme meille tarjoama ”helppokulkuisinta polkua”. Silti nekin meistä, jotka eivät tunne universumin lakia, manifestoivat toivomiaan asioita: Ollessaan aina ajoittain korkeassa tunnetaajuudessa. Mutta yhtä usein he EIVÄT manifestoi hartaimpiakaan toiveitaan, koska eivät ymmärrä, että epäuskoisina ja turhautuneina, eli matalassa tunntaajuudessa, vedämme vetovoiman lain vaikutuksesta puoleemme sitä, mitä emme halua – emme siis sitä, mitä haluamme.

 

Monissa uskonnoissa toiveidemme toteuttamisvastuu on annettu ihmisen ulkopuolisille ”jumalille”,  mutta tieto ”uskon voimasta” on uskontoihin silti useimmiten jäänyt. Mutta esim. ikivanhat uskonnolliset rituaalit, joilla on alun perin pyritty vahvistamaan omaa uskoamme itseemme Luojina, on jo kauan sitten ymmärretty -matalasta tunnetaajuudesta käsin- siten, että rituaaleilla ”lepytetään jumalia”. Toisin sanoen ne uskonnolliset auktoritetit, jotka ovat itse olleet matalassa tunnetaajuudessa, ovat alkaneet opettaa ihmisiä ”kunnioittamaan jumalia”, vaikka elämämme ainoa luojajumala olemme me itse. Eli ”jumalia” ei tule palvoa, vaan meidän tulee vain tiedostaa oman korkeamman minämme suunnaton ja rajaton suuruus ja voima.

 

Meidän tulee siis ennen muuta rakastaa itseämme, sillä rakastamalla itseämme näemme, koemme ja tiedämme, että universumissa kaikki on yhtä. Rakastamalla itseämme rakastamme siis samalla koko universumia. Myös Raamattuun on jäänyt tämä usein myös hieman väärin ymmärretty lause: ”Rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi.” Meidän tulee siis rakastaa ennen muuta itseämme, voidaksemme rakastaa myös muita. Voimme siis nähdä universumin ykseyden vain korkeammasta tunnetaajuudesta käsin, olemalla yhtä korkeamman minämme ja korkean tietoisuuden kanssa.

7.10.2018

Odottavan aika on pitkä – lopeta odottaminen, niin saat kaiken sen, mitä olet odottanut

Universumi tarjoaa meille lahjojaan ja ohjaustaan jokaisena elämämme hetkenä. Mutta jos tunnetaajuutemme on matala, niin emme havaitse niitä.

Jos odotat jotakin sellaista, jota olet odottanut jo pitkään, niin pysyt matalalla tunnetaajuudella. Lopeta siis odottaminen ja saat sen mitä odotit.

Korkeampi minäsi ohjaa sinua väsymättä oikeaan suuntaan. Usein polut, joiden kautta sinua ohjataan, ovat mutkikkaita, ja tämä johtuu siis siitä, että turhautunut ja pettynyt mielentilasi estää sinua vastaanottamasta universumilta suoran vastauksen – ohjauksen helpoimmalle polulle. Olemalla turhautunut ja pettynyt voit vastaanottaa vain asioita ja tapahtumia, jotka aiheuttavat sinussa lisää turhautumista ja pettymyksiä. Niin toimii vetovoiman laki. Mutta korkeampi minäsi etsii silti koko ajan uusia polkuja -uusia kanavia- joita pitkin tunnetaajuutesi pääsee kohoamaan. Ja nuo polut saattavat kulkea myös näennäisesti negatiivisten kokemusten kautta. Aivan kuten joskus joudumme kokemaan sairautta, arvostaaksemme terveyttä. Tai joudumme kokemaan myrskyn ennen tyyntä, pimeyden ennen valon havaitsemista. Sillä luomme elämäämme toiveillamme.

 

Vastaanotat siis ajatuksia ja impulsseja myös matalassa tunnetaajuudessa. Siksi on tärkeää, että opit tunnistamaan oman tunnetaajuutesi. Tämä ei tarkoita sitä, että matalassa tunnetaajuudessa vastaanotetut impulssit olisivat  ”paha” asia, sillä kaikki negatiivinen luo siis aina positiivista korkeamman minäsi taajuudelle.

 

Jos olet masentunut, niin vihan tunteet ja halu kostaa kohottavat sinut korkeammalle tunnetaajuudelle. Jos siis tunnet vihaa, niin älä tuomitse itseäsi tunteesi takia. Mutta tiedosta, että se että tunnet vihaa, kertoo siitä, että olet aiemmin tuntenut voimattomuutta, ja nyt olet jo siirtynyt tunnetasolla ylöspäin. Vihan, koston ja turhautumisen tunteista on lyhyt matka toivoon. Ja toivon jälkeen olet jo lähellä uskoa, rakkautta ja tiedon korkeaa taajuutta. Korkeimmalla taajuudella siis ”tiedät” olevasi kaikkivoipa.

 

Älä siis koskaan tuomitse itseäsi siitä, että koet ja tunnet jotakin. Kaikki matalan taajuuden tunteemme ovat vain tienviittoja. Ne siis eivät ole ”totta”, ”todellisuutta”, vaan niiden tarkoitus on vain kertoa, että taajuutemme on matala – olemme siis laskeutuneet alempaan taajuuteen korkeamman minämme taajuudesta.

 

Jos todella uskot ja luotat universumin viisauteen, niin luovutat ”suuret” ongelmasi aina universumin hoidettaviksi. Eli älä kärsimättömänä odota, että ”suuri ongelmasi” ratkeaa. Sillä jos odotat, niin joudut odottamaan pitkään, koska turhautumisen tunteesi on kysymyksen, ei vastauksen taajuudella. Kuitenkin universumi ohjaa sinua joka hetki oikeaan suuntaan, vaikka seuraava askel näyttäisi sinun näkökulmastasi merkityksettömältä.

”Jokaisessa pilvessä on hopeinen reunus”. ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyväkin”. ”Vaikeuksien kautta voittoon”. Riippuen tunnetajuuudestasi ymmärrät nämä sananparret joko mustana huumorina, vahvistuksena siitä, että elämä on kärsimystä – tai pakahduttavana ilona. Sillä korkeamman minäsi taajuudelta katsoen vastoinkäymiset ovat AIDOSTI lahjoja – kyse ei siis ole universumin meihin kohdistamasta pilkasta, ylimielisestä sarkasmista.

 

Luota. Älä vastusta mitään. Vastustamalla vedät aina puoleesi vain lisää sellaista, mitä vastustat. Jos mikä tahansa kokemuksesi saa sinussa aikaan negatiivisia tunteita, niin helpoimmin ja nopeimmin pääset negatiivisesta kokemuksestasi yli katsomalla ongelmaasi korkeamman minäsi silmin: Arvokkaana lahjana.

 

Olet mittaamattoman arvokas sielu, ja elämäsi ja kaikki kokemuksesi ovat korvaamattoman arvokkaita universumin näkökulmasta. Tunne oma arvosi, rakasta itseäsi ja kaikkia kanssaluojiasi. Olemme kaikki yhtä. Me Olemme Luojia.

 

Me olemme puhdas rakkauden energia.

 

4.10.2018

Älä yritä manifestoida toiveitasi – sinun tehtäväsi on vain sallia ne itsellesi

Tietoisena luojana sinun tehtäväsi ei ole yrittää ”saada aikaan” manifestaatioita, vaan sallia ne. Kaikki toiveesi ovat olemassa samalla hetkellä kun niitä toivot. Se, että kaikki toiveesi eivät ole toteutuneet fyysisessä todellisuudessasi johtuu siis vain siitä, että et ole itse sallinut niitä itsellesi.

 

Vastaanottavainen tila, eli luottamus universumiin ja iloitseminen elämästä, edellyttää vapautumista kontrollin tarpeestamme, ja tarve konrolloida elämäämme on ainoa asia, joka estää meitä manifestoimasta mitä haluamme.

 

Älä siis yritä manifestoida, älä yritä visualisoida,  vaan pyri harjoittelemaan ainostaan korkeaa tunnetaajuutta, siis elämäniloa. Ilosi syy voi olla mikä tahansa. Mikä tahansa ilon syy siis mahdollistaa minkä tahansa muun asian, joka tuottaa sinulle iloa. Jos olet jo kauan toivonut jotain, mutta toiveesi ei ole toteutunut, niin sinä itse ja sinun oma matala tunnetaajuutesi on ainoa este toiveesi manifestaatiolle. Se, että jotain toivomaasi asiaa ei ole tapahtunut, saa sinut tunnetasolla uskomaan, että se mitä toivot, ei voikaan tapahtua.  Toisin sanoen: Turhautumisen tunne värähtelee matalalla, kun taas toiveesi salliminen värähtelee  korkealla tunnetaajuudella.

 

Eli aina, jos tunnet kehossasi matalan tunnetaajuuden aiheuttaman epämiellyttävän tunteen, niin mieti, millaiset ajatukset sen aiheuttivat. Ja sen jälkeen keskitä huomiosi johonkin muuhun asiaan, joka saa sinut unohtamaan asian, joka aiheutti negatiivisen tuntemuksen. Harjoittele siis manifestaatioiden sallimista helpommilla asioilla, vaikeampien ja haastavampien asioiden sijaan. Toivo, että näet puussa erikoisen linnun, toivo näkeväsi maassa tietynvärinen perhonen tai höyhen. Toivo näkeväsi tiellä tietynmerkkinen auto. Kun onnistut manifestoimaan sellaisia asioita, jotka eivät ole sinulle  kovin tärkeitä, niin saat vahvistusta uskoosi, että pystyt manifestoimaan myös itsellesi ”tärkeämpiä” asioia. Kun ajattelet asiaa joka on sinulle hyvin tärkeä, niin aktivoit tunnetasolla usein tuon asian puutteen, et siis sitä, että sinulla jo on toivomasi asia. Tunnetasosi lasku siis johtuu siitä, että et oikeastaan edes usko kykyysi manifestoida hartaimpia toiveitasi. Mutta jos ajattelet asiaa, joka ei ole sinulle kovin tärkeä, niin tunnetasosi ei laske – jolloin siis  sallit helposti asian, jota ajattelit.

Ajatusten hallinta ei ole vaikeaa, mutta jos olet jo ehtinyt ajatella negatiivisia asioita -alle parikymmentä sekuntia matalassa tunnetaajuudessa ajattelemista riittää aloittamaan negatiivisen ”ajatuskierteen”- niin vetovoiman laki on jo alkanut vetää mieleesi lisää negatiivisia asioita. Ja kun olet jonkin aikaa ajatellut negatiivisia asioita, niin alat sallia todellisuuteesi negatiivisia kokemuksia. Eli negatiivinen ajatus- ja tapahtumaketju on itseään toteuttava. Ja negatiivisessa tunnetaajuudessa siis sallit myös negatiiviset manifestaatiot.

 

Jos sinulla on todella paha olla, sekä henkisesti että fyysisesti, ja tunnet toivottomuutta, ”näet maailmasi mustana”, niin pyri tyhjentämään mielesi kokonaan ajatuksista eli meditoimaan. Sillä ajatukseton tila kohottaa tunnetaajuutesi automaattisesti luonnolliseen, korkean taajuuden tilaan. Ja kun olet korkealla tunnetaajuudella, niin vetovoiman lain vaikutus auttaa sinua ”lietsomaan” positiivisia ajatuksia- ja pian maailmasi näyttää jo aivan erilaiselta, kuin vielä muutama hetki sitten: Valoisalta ja toiveikkaalta!

 

Korkean tunnetaajuuden, eli ilon ja luottamuksen tunteiden salliminen on siis sinun ainoa tehtäväsi elämässä. Universumi hoitaa kaiken muun. Luota siis universumiin.

3.10.2018

Olet oman todellisuutesi luoja myös suhteessa luonnonmullistuksiin – et ole ”massatietoisuuden” luomien katastrofien uhri

Planeettamme on elävä organismi, joka on aina hakeutunut ja tule aina hakeutumaan tasapainoon mm. erilaisten luonnonmullistusten avulla. Luonnonmullistukset ja ns. poikkeavat sääolot eivät siis ole ”rangaistus ihmiskunnan synneistä”, eivätkä johda tuhansia vuosia sitten ennusteettuun väistämättömään maailmanloppuun, jonka on joissakin uskonnoissa väitetty olevan seurausta ihmisen pahoista teoista – vaan luonnonmullistukset ovat maapallon luonnollinen tapa parantaa ja balansoida itse itseään. Aivan kuten meillä ihmisilläkin on korkeassa tunnetaajuudessa kyky luoda itsellemme terveyttä, sallimalla solujemme hakeutua tarvittaessa tasapainoon.

 

Meidän ei myöskään tule pelätä luonnonkatastrofeja, sillä pelko värähtelee matalalla taajuudella ja vetää puoleensa tapahtumia, jotka saavat meissä aikaan pelkoa. Pelko, kuten kaikki muutkin matalan taajuuden tunteet, ovat siis itse itseään toteuttavia eli pelkomme luo elämäämme pelon aiheita. Aivan kuten korkean tunnetaajuuden tunteetkin totettavat itseään, sillä vetovoiman laki vetää aina poikkeuksetta puoleensa samalla tunnetaajuudella värähteleviä asioita ja tapahtumia.

 

Et siis ole ”massatietoisuuden” luomien katastrofien avuton uhri, vaan sinulla on oma tunnetaajuutesi, jolla luot oman todellisuutesi ja tapahtumat, jotka tulet kohtaamaan. Et siis myöskään voi vaikuttaa muiden ihmisten tunnetaajuuksiin vastustamalla muita ihmisiä ja heidän toimintaansa.  Monet ihmiset jotka ovat huolissaan esim. maapallon saastumisesta ja siitä, että ihminen on monin tavoin vaikuttanut muun luomakunnan tasapainoon, yrittävät kauhukuvia luomalla estää maapallon ekosysteemin  oletetun tuhoutumisen. Mutta matalasta tunnetaajuudesta käsin, eli pelkoa lietsomalla ja vastustamalla epäkohtia, vedämme vain puoleemme lisää ongelmia. Jokainen ei-toivottu tunne luo kyllä korkeaaan tietoisuuteen välittömästi toivottua, mutta jos jäämme kiinni matalan taajuuden tunteisiin, niin emme salli toivomiemme asioiden manifestaatioita. Eli universumissa ei voi vastustaa mitään vetämättä sitä samalla puoleensa.

Ainoastaan sallimalla korkeampi tunnetaajuus itsellemme inspiroidumme toimimaan siten, että voimme vaikuttaa myös ihmiskunnan toimintaan maapallolla laajemmin.

 

Vaikka asuisit alueella, jossa tapahtuu tavallista enemmän luonnonmullistuksia, niin sallimalla itsellesi korkea tunnetaajuus saat korkeammalta minältäsi  inspiraation olla ”oikeassa paikassa oikean aikaan”, tai toimimaan muulla tavoin siten, että et joudu luonnonmullistuksen uhriksi. Tämä universaali tieto on joissakin uskonnollisissa liikkeissä tulkittu myös niin, että tietyn uskonnon kannattajat ”ylöstemmataan” luonnonmullistuksen tai ”maailmanlopun” tapahtuessa. Kyse ei kuitenkaan ole tietyn uskonnon kannattajien ”pelastumisesta”, jotka pelastettaisiin,  koska he uskovat tiettyyn profeettaan tai tiettyyn ”jumalaan”, vaan kyse on siitä, että korkealla tunnetaajuudella olevat ihmiset -uskonnosta tai muusta aatetaustasta riippumatta- inspiroituvat myös poikkeusoloissa selviämään luonnonmullistuksista hengissä, mikäli heidän tarkoituksensa ei ole juuri sillä hetkellä poistua fyysiseltä tasolta korkeampaan tietoisuuteen.

 

Ja niin kutsuttu kuolema sinänsä ei ole koskaan kenellekään ”rangaistus”, vaan tapahtuessaan aina ”helpoin mahdollinen polku”, kuten muutkin elämämme tapahtumat, joita manifestoimme. Kukaan meistä ei koskaan kuole, vaan elämme ikuisesti. Myöskään universumi ei koskaan kuole, vaikka se ajoittain tasapainottaa olemustaan, hakeutumalla aina tarvittaessa ”täydelliseen synkroniin”, sillä tasapaino -kaikki liittyy kaikkeen-  on universumin ja Kaiken Mikä On  olemus.

3.10.2018

Miksi allergiat ja monet muut sairaudet lisääntyvät, vaikka lääketiede kehittyy?

Kaikki universumissa on värähtelyä. Myös ruoka, jota syömme, ja ilma jota hengitämme, värähtelee tietyllä taajuudella. Siksi voimme puhua ”hyvästä ruuasta” ja ”huonosta ruuasta” (esim. biodynaamisesti kasvatetun kasvin molekyylirakenne on erilainen, kuin kemiallisesti kasvatetun) ja ”hyvästä ilmasta” ja ”huonosta ilmasta”, joka on joko edullista terveydellemme tai epäedullista terveydellemme, riippuen siis ruuan tai ilman värähtelytaajuudesta.

 

Mutta toisaalta: Ihmiskehon terveyteen kaikkein eniten vaikuttava asia on ihmisen oma tunnetaajuus. Eli korkealla tunnetaajuudella enimmäkseen oleva ihminen voi syödä myös ”epäterveellistä” ruokaa sairastumatta, mikäli hän säilyttää korkean tunnetaajuutensa, eli uskoo kehonsa voimaan ja kykyyn käsitellä myös värähtelyltään epäedullista ruokaa. Tästä syystä myöskään kaikki ns. epäterveellistä elämää elävät eivät aina sairastu samoihin sairauksiin eivätkä kaikki kuole nuorena, sillä ihmisen henkinen tila eli tunnetaajuus vaikuttaa aina siihen, miten elimistö palauttaa tasapainonsa esim. runsaan alkoholinkäytön tai tupakanpolton jälkeen. Vastaavasti hyvin tervettä elämää elävä ihminen voi sairastua vakavasti, jos hänen matala tunnetaajuutensa sen mahdollistaa.

 

Samoin pienet lapset, joiden vanhemmat ovat usein ”huolissaan” heidän terveydestään, sairastuvat helpommin esim. allergioihin. Siitä huolimatta, että piani lapsi on tunnetaajuudeltaan paljon lähempänä omaa korkeampaa olemustaan eli korkeampaa minäänsä, kuin vanhempi ihminen, joka on jo unohtanut todellisen olemuksensa Luojana. Ja myös perheissä elävät kesyt kotieläimet voivat altistua perheenjäsenten matalille tunnetaajuuksille ja sairastua helpommin esim. ihottumiin, vaikka eläin on perusolemukseltaan korkealla tunnetaajuudella, eli elää vaistojensa, ei rationaalisen ajattelun ja uskomusten ohjaamana. Eli usein myös lemikkieläimistään ”huolissaan” olevien ihmisten lemmikit sairastavat enemmän. Tai lemmikin omistajan oman elämän huolet heijastuvat lemmikin terveydentilaan.

Tunnetaajuuksista siis johtuu, että  ihmisen omat uskomukset ja pelot vaikuttavat myös hänen omaan sairastavuuteensa ja terveyteensä usein lopulta enemmän, kuin ruoka ja elämäntavat. Koko ajan lisääntyvä tieto esim. tiettyjen ruoka- tai nautintoaineiden epäterveellisyydestä toisaalta myös lisää niiden aiheuttamia sairauksia, sillä se mihin me uskomme, niin sitä me elämäämme manifestoimme. Esimerkiksi syöpäsairauksien ja allergioiden pelko on lisännyt molempia selvästi, lääketieten kehityksestä huolimatta. Vaikka ympäristön saastuminen vaikuttaakin elinympäristömme värähtelytaajuuksiin, niin ihminen oman elämänsä luojana voi kuitenkin manifestoida elämäänsä joko sairautta tai terveyttä, sillä solumme uusiutuvat koko ajan, ja kaikki muukin universumissa uudistuu, pyrkii tasapainoon ja ”korjaa” itseään koko ajan.

 

Moderni länsimainen lääketiede tuntee tunnetaajuuksien vaikutuksen sairastavuteen plasebona ja nosebona. Itämaisessa lääketieteessä ihmisen tunne-elämän vaikutus terveyteen on otettu aina huomiooon, esim. ayerveda-lääkinnässä potilasta tutkitaan psykofyysisenä kokonaisuutena, eli ei koskaan pelkkänä sairauden ”kantajana”.

 

Ruuan siunaamisen alkuperäinen syykin on  ollut se, että rituaalilla pyrittiin sallimaan ruokailijoiden korkea tunnetaajuus. Matalammalla tunnetaajuudella olevat ihmiset ovat myöhemmin jatkaneet tämänkaltaisia rituaaleja ymmärtämättä niiden  alkuperäistä tarkoitusta, eli siunausta on alettu pyytää ihmisten ulkopuolisilta jumalilta ja hengiltä, kun alun perin tarkoituksena on ollut siis jokaisen ruokailijan oman tunnetaajuuden kohottaminen. Ja uskonnot ovat vielä myöhemmin tuominneet esim. shamanististen kulttuurien ruokarituaalit pakanalliseksi taikauskoksi, mutta jatkaneet kuitenkin siunausperinnettä liittämällä sen omaan uskonnolliseen perinteeseensä (”jumala siunaa ruuan”). Alkuperältään sekä ”taikauskoinen”, että vaikkapa kristillinen ruuan siunaaminen ovat kuitenkin täsmälleen sama ilmiö. Jos ruuan siunaukseen uskova uskoo tunnetasolla, että siunaamisesta on ruokailijoille hyötyä, niin uskovien korkea tunnetaajuus on konkreettisesti heidän terveydelleen eduksi. 

 

Niin kutsuttu taikausko ei siis ole ”huuhaata” yhtään enemmän, kuin uskonnolliset siunausrituaalitkaan. Molemmat perinteet ovat vain aikojen saatossa ja tulkitsijoiden oman matalan tunnetaajuuden seurauksena vääristyneet siten, että niiden alkuperäinen merkitys on hämärtynyt. ”Siunaamalla” mitä tahansa ei siis saada apua ”jumalilta”, vaan jos siunaaja ja siunattavat uskovat siunauksen hyötyyn, niin heidän oma tunnetaajuutensa kohoaa, ja siunaamisesta on siis konkreettista hyötyä oman elämänsä luojille. Mutta mikäli siunaaminen tehdään ja vastaanotetaan matalassa tunnetaajuudessa, niin siunaus on pelkkä tyhjä rituaali – samoin kuin matalassa tunnetaajuudessa rukoiltu rukouskin on täysin turha: Emme voi manifestoida sellaista, johon emme itse tunnetasolla usko.

 

 

2.10.2018

Suru ei johdu siitä, että menetät läheisesi – surun tunne johtuu siitä, että korkeampi minäsi ei tunne surua

Kun läheinen ihminen siirtyy fyysisestä elämästä korkeamman minänsä taajuudelle, niin monet meistä kokevat matalan taajuuden tunteita, kuten surua, epätoivoa ja kaipausta. Nämä matalan taajuuden tunteet eivät kuitenkaan johdu siitä, että oma korkein olevaisuutemme eli korkeampi minämme surisi kuolemaa -kuolemaa ei ole olemassa-  vaan negatiiviset tunteet johtuvat siitä, että niin sanotun menetyksen kohdatessamme sallimme oman tunnetaajuutemme laskea, kun taas korkeampi minämme ei koskaan laskeudu alempiin tajuuksiin puhtaan positiivisen energian taajuudelta. Negatiivinen tunne siis kertoo vain siitä, että olemme erossa omasta korkeammasta tietoisuudestamme. Eli me TULKITSEMME ns. kuoleman menetykseksi, vaikka se ei sitä ole. Sillä kuolema on harha, kukaan meistä ei koskaan kuole – korkeampi olevaisuutemme on olemassa ikuisesti.

 

Ne läheisemme, jotka siirtyvät korkean tietoisuuden taajuudelle, kokevat siirtymisen ekstaasina, sillä fyysisessä ”kuolemassa” kaikki resistanssi eli vastustus häviää, eli korkeamman tietoisuuden tasolla ei ole olemassa matalia tunnetaajuuksia. Mikäli me, jotka jatkamme elämäämme täällä fyysisellä tasolla ymmärrämme, että kuolemaa ei ole olemassa, ja säilytämme oman korkean tunnetaajuutemme, niin meidän yhteytemme toiselle tasolle siirtyneisiin läheisiimme ei katkea missään vaiheessa. Me emme siis ”menetä” ketään kuolemassa, vaan läheisemme tulevat korkeaan taajuuteen siirtyessään meitä entistäkin lähemmäksi, sillä korkeassa tunnetaajuudessa olemme heidän kanssaan kirjaimellisesti yhtä.

 

Niin sanottu fyysinen kuolema on siis aina iloinen ja vapauttava asia, jota pitäisi suremisen sijasta juhlia, sillä se vapauttaa sielun kokonaan negatiivisista tunteista. Paradoksi on, että juhlimme syntymää, mutta suremme kuolemaa, vaikka syntymässä osittain ”kuolemme” korken tietoisuutemme osalta,  sillä syntyminen maan päälle mahdollistaa negatiiviset tunteet ja kärsimyksen, siis sen, että olemme erossa korkeammasta minästämme. Silti sekä syntymä että kuolema ovat universumin näkökulmasta juhlan aiheita, sillä jokainen maan päälle syntyvä lapsi auttaa toiveillaan universumia laajenemaan – ja jokainen fyysisestä elämästä poistuva sielu elää maan päällä elävien kanssa joka hetki heidän korkeamman minänsä taajuudella, eli elää todeksi kaikkia niitä toiveita ja unelmia joita me emme aina itsellemme maallisessa elämässä salli. Korkeassa tietoisuudessa elävät sielut siis iloitsevat kanssamme elämästä joka hetki – siis myös siitä elämästä, jonka olemme luoneet toiveillamme korkeamman minämme taajuudelle – täysin ilman matalan taajuuden tunteita, ilman resistanssia, ilman kärsimystä.

 

Uskonnoissa kuvattu ”taivas” ja ”nirvana” siis tarkoittaa vain korkeamman minämme taajuutta, jonka voimme kokea niin fyysisellä kuin ei-fyysiselläkin tasolla. ”Helvettiä” tai ”kadotusta” taas ei ole olemassa muualla, kuin fyysisellä tasolla elävien ihmisten mielissä, matalien tunnetaajuuksien manifestaationa. Universumia hallitsee puhdas positiivinen rakkauden energia, eli ”kadotus” on pelkkä matalan tunnetaajuuden harha.

2.10.2018

Älä tuomitse itseäsi, jos tunnetaajuutesi ajoittain laskee – kaikki on hyvin, aina!

Olet tietoinen luoja silloin, kun tunnistat tunnetaajuutesi, eli tiedostat joka hetki, onko värähtelysi matala vai korkea. Eli sallitko itsellesi asiat, joita olet korkeamman minäsi taajuudelle luonut, vai ovatko ne vielä ”muovautumisvaiheessa” – samaan tapaan kuin kuvanveistäjän muovaama taideteos on muovautumassa, ennen kuin se on lopullinen, valmis teos. Eli muista, että kontrastin kokeminen -siis muovautumisvaihe- kuuluu olennaisena osana elämään, universumi laajenee kun koet ajoittain myös ei-toivottuja kokemuksia ja kysyt kysymyksiä, muovaat omaa elämääsi sellaiseksi, kuin millaisena haluat sen kokea.

 

Kaikki, mitä elämässäsi koet, on siis aina arvokasta, jokainen koettu hetki. Kontrastin kokemus on dynaaminen tila, ja matalien taajuuksien kokeminen voimistaa ja ”kirkastaa” myös korkeampien taajuuksien kokemusta. Mitä korkeammissa tunnetaajuuksissa useimmiten olet, niin sitä kiihkeämmin energia liikkuu, ja sitä suurempi todennäköisyys on myös, että taajuutesi laskee – ja myös tunnet tunnetaajuutesi ajoittaiset laskut voimakkaampina. Olet siis kuin ”täydellisesti viritetty soitin”: Jos joku kieli ei ole vireessä, niin epävireisyyden huomaa selvästi. 

 

Kun havaitset tietoisesti tunnetaajuutesi pienetkin notkahdukset, mutta tietoisena luojana tiedät, miten voit sallia taajuutesi kohoamisen, niin tunnet itsesi voimakkaaksi ja vapaaksi. Sinun ei enää tarvitse kokea pelkoa ja ahdistusta, sillä TIEDÄT,  että olet itse luonut jokaisen kokemuksesi ja että voit milloin tahansa luoda parempia kokemuksia, että elämä kantaa aina.

 

Tietoisena luojana sinun ei siis tarvitse pelätä ns. odottamatonta, sinun ei tarvitse varautua onnettomuuksiin, terrorismiin tai luonnonmullistuksiin, sillä sinä tiedät, että voit itse valita kaikki kokemuksesi. Sinun ei tarvitse pelätä epäonnistumista, sillä tiedät, että kaikkiin näennäisiin epäonnistumisiin liittyy aina tärkeä viesti: Ne ovat aina vain tienviittoja oikeaan suuntaan. Sinun ei tarvitse pelätä kuolemaa, sillä tiedät, että kuolemaa ei ole.

 

Älä siis koskaan tuomitse itseäsi siitä, että tunnetaajuutesi ajoittain laskee. Vaan  päin vastoin arvosta itseäsi, koska tunnistat tunnetaajuutesi, koska hallitset tietoisesti omaa luomistyötäsi. Kontrastin kokemisen jälkeen voit jälleen itse valita korkean tunnetaajuuden, ja kokea entistäkin suurempaa nautintoa kaikesta siitä, mitä olet itse itsellesi toiveillasi luonut – ja mitä korkeassa tunnetaajuudessa nyt siis myös kokemustasolla itsellesi sallit.

 

Mitä taitavammaksi tietoiseksi luojaksi olet kehittynyt, sitä voimakkaammin toiveidesi virta liikkuu ja sitä enemmän voit elämässäsi saavuttaa. Ja kun virta on voimakas, myös virran mukana pysyminen on haastavampaa, mutta myös kokemus energian liikkeestä ja elämästä on voimakkaampi ja nautittavampi. Ja mitä nopeammin energia virtaa, sitä voimakkaampia toiveita kontrastin kokemuksesi luovat, ja sitä enemmän virtaus edelleen kiihtyy – ja sitä hienovireisemmin ja tarkemmin tunnet korkeamman minäsi ohjauksen: Telepaattiset kykysi ja intuitiosi paranevat, havaitset helpommin korkeamman minäsi sinulle jatkuvasti antamat merkit, ja pystyt korjaamaan kurssiasi välittömästi, jos olet hetkellisesti melomassa vastavirtaan – siis energian luonnollista virtausta vastaan. Ja kun huomaat, että pystyt tietoisesti kontrolloimaan tunnetaajuuttasi ja kokemuksiasi, niin tunnet myös helpotuksen tunteen voimakkaampana. Ja kun tunnet itsesi voimakkaaksi, niin tunnet itsesi vapaammaksi ja pelottomammaksi. Ja pelottomana pysyt helpommin korkealla tunnetaajuudella.

 

Eli tapahtui sinulle elämässäsi mitä tahansa, niin jokainen hetki on aina lopulta täydellinen, ei ole mitään pelättävää, kaikki on hyvin, aina.