Blogit 7/2020

SOL, heinäkuu 2020:

31.7.2020

Omaa itseäsi, tai muita syyttäessäsi, ja anteeksipyyntöä vaatiessasi, aiheutat vain itse itsellesi ja muille kärsimystä

Vaikka vallitsevaan kristinuskon tulkintaan liittyykin vapauttavan armon käsite, niin usko ihmisen yläpuolella elävään, erilliseen "jumalaan", pitää useimmat kristityt kuitenkin joko syyllisyyttä ns. synneistään tuntevina, eli nöyrinä - tai muita ihmisiä  näiden "synneistä" syyttävinä. Molemmat tunnetilat - syyllisyys/nöyryys ja syyttäminen - pitävät meidät erossa omasta, korkeammasta minästämme, joka on siis meissä, ei meistä erillinen. Ja vaikka myös tuomitseminen on kristinuskossa selkeästi kielletty, niin  tuo synnin käsite, ja usko ihmisen yläpuolella elävään, korkeampaan olentoon,  saa uskovat ihmiset kuitenkin käytännön elämässä syyttämään - itseään ja muita - synnillisyydestä, eli "vajavaisuudesta".

Alkuperäinen heprean kielen sana "chata'ah" tarkoittaa kuitenkin vain "rakkauden tunnetilasta erossa olemista", ei siis mitään tiettyjä tekoja. Tuo "synniksi" käännetty sana tarkoittaa siis sitä, että ollessamme erossa puhtaasta rakkaudesta, joka on perusolemuksemme,  teemme rakkaudettomia tekoja, jotka vahingoittavat ennen kaikkea meitä itseämme.

Ota siis aina  itse vastuu siitä, miten muut ihmiset sinua kohtelevat, äläkä koskaan vaadi toista ihmistä pyytämään sinulta anteeksi. Sinun oma matala tunnetaajuutesi mahdollistaa nimittäin sen, että kanssaihmisesi kohtelee sinua huonosti. Todellinen anteeksiantaminen on aina vain huomion kohdistamista pois sellaisesta asiasta, joka pitää sinut ITSESI erossa korkeammasta minästäsi. Ja korkeampi minäsi ei koskaan katso taakse päin, ja siksi kaikki kauna ja katkeruus on aina täysin turhaa - ja vahingoittaa vain sinua itseäsi.

Älä siis sinäkään jää muistoissasi, eli ajatuksissasi, kiinni sellaisiin kokemuksiin, jotka pitävät sinut erossa todellisesta itsestäsi. Kun sitä vastoin otat osavastuun kenen tahansa toisen ihmisen pahoista teoista ja ilkeistä sanoista, jotka kohdistuvat sinuun, niin olet täydellisen vapaa.

Vihaa ja kaunaa kantamalla aiheutat kärsimystä itsellesi, et vihasi ja kaunasi kohteelle.

Mutta älä myöskään ota noita sinuun kohdistuvia pahoja sanoja ja tekoja vastaan NÖYRÄNÄ, eli vaikka oma, negatiivinen tunnetilasi on ne mahdollistanut, niin älä syytä niistä myöskään itseäsi! Vaan tyydy vain havaitsemaan, että SINUSSA on jokin sellainen negatiivinen tunnemuisto, joka aktivoitui, ja mahdollisti siten sinuun kohdistuvan negatiivisuuden. Ja iloitse siitä, että tuo negatiivinen tunnemuisto tuli ilmi, ja voit nyt päästää siitä irti, tiedostamalla sen.

Muista myös, että aina, kun koet negatiivista kohtelua muiden taholta, niin esität aina myös voimakkaan toiveen siitä, että sinua kohdeltaisiin rakkaudella, ja että kykenisit myös itse rakastamaan itseäsi,  eli luot itsellesi parempaa elämää aina, kun koet elämässäsi  jotakin  negatiivista. Ja jos läheisesi on hyvin usein negatiivisessa tunnetilassa, kun taas sinä pyrit olemaan tietoisesti korkeassa tunnetilassa, niin ajaudutte lopulta erillenne, sillä vetovoiman laki ei mahdollista yhdessäoloanne - ellei negatiivisissa tunnetiloissa usein oleva läheisesi salli oman tunnetaajuutensa kohoamista. Ja jos haluat auttaa häntä, eli rakastat häntä ehdoitta, niin et  voi auttaa häntä laskeutumalla itsekin negatiivisiin tunnetiloihin, vaan voit auttaa häntä vain pysymällä itse korkeassa tunnetilassa, eli rakastamalla sekä itseäsi, että häntä, täysin ehdoitta.

Eli älä tunne syyllisyyttä, äläkä  syytä muita, vaan pyri vain pysymään resonanssissa oman, korkeamman minäsi kanssa. Näe siis sekä itsesi, että kaikki muut ihmiset, korkeampina olentoina, täydellisinä. Negatiiviset kokemuksemme, ja omat negatiiviset tekomme, eivät  ole todellisia, vaan ne ovat vain harhaa, joten ei ole mitään syytä jäädä  niihin kiinni tunnetasolla, ja aiheuttaa siten kärsimystä itsellemme ja muille. Negatiiviset kokemuksemme ns. valvetilassa ovat siis aivan samanlaista harhaa, kuin painajaisunemme, joita koemme yöllä nukkuessamme.

Jos olet parhaillaan negatiivisessa tunnetilassa, niin ajattelet, että tämähän tarkoittaa sitä, että meidän pitää todellakin vain nöyrtyä muiden ihmisten kynnysmatoiksi. Tai että me voimme elää muita hyväksikäyttävinä narsisteina täysin vapaasti, koska meidän UHRIMME ovat itse vastuussa meidän itsekkyydestämme.

Ajatuksesi johtuu kuitenkin vain negatiivisesta tunnetilastasi, eikä ole totta. Sillä korkeassa tunnetaajuudessa ollessasi et tunne nöyryyttä, etkä myöskään voi hyväksikäyttää ketään muuta, koska tuossa tunnetilassa koet olevasi yhtä tuon toisen ihmisen kanssa, eli tunnet häntä kohtaan täysin ehdotonta rakkautta ja myötätuntoa. Korkeassa tunnetaajuudessa ollessasi tiedät, että vain negatiiviset ajatuksemme ja tunnetilamme pitävät meidät erossa täydellisestä itsestämme.

Jos joku läheisesi syyttää sinua narsistiksi, koska toteutat omia unelmiasi, etkä pyydä tuolta läheiseltäsi nöyränä anteeksi sitä, jos olet ollut negatiivisessa tunnetilassa, niin pyri tuntemaan häntä kohtaan puhdasta myötätätuntoa, sillä hän syyttää sinua vain siksi, että hänkin tietää sisäisesti, että hänenkin perusolemuksensa on korkea tunnetaajuus. Ja hän siis syyttää sinua vain siksi, että hän kokee sinun seurassasi selkeämmin eron matalammassa tunnetilassa olevan itsensä, ja oman korkeamman olemuksensa välillä. Voit auttaa häntä vain pysymällä itse korkeassa tunnetilassa, ET siis voi auttaa häntä laskeutumalla matalampiin tunnetiloihin, ja pyytämällä häneltä anteeksi - mikäli annat tunnetilasi laskea anteeksi pyytäessäsi.

Jos itse ajaudut tilanteeseen, jossa läheisesi on sinulle ilkeä, johtuen siis hänen negatiivisesta tunnetilastaan, niin tiedosta silloinkin vain hänen negatiivinen tunnetaajuutensa, ja päästä irti kaunastasi, niin nopeasti, kuin mahdollista.

Sillä jos jäät kiinni kaunaisiin ajatuksiin, niin negatiivinen tapahtumaketju saa voimaa, ja ajaudut riitaan läheisesi kanssa. Etkä voi koskaan voittaa yhtään riitaa riitelemällä, sillä kaikki riidat ovat aina pohjattomia. Vapauta siis sekä itsesi, että tuo toinen ihminen negatiivisista tunteista, sillä arvokkain aarteesi on yhteys omaan, korkeampan minääsi. Jos taas vaadit läheistäsi pyytämään sinulta anteeksi, niin pakotat puolestasi hänet eroamaan omasta, korkeasta olemuksestaan.

Oikeudenkäyntejäkään ei siis voi kukaan koskaan "voittaa" vaatimalla rangaistuksia ns. vastapuolelle, vaan voimme voittaa vain täysin puhtaalla anteeksiannolla, eli arvostamalla sellaista ihmistä, joka on ollut kanssaluojamme tilanteessa, jossa meistä on tullut näennäinen uhri, ja tuosta toisesta ihmisestä puolestaan "rikollinen". Ilman molempien osallisuutta mitään "väärää" ei olisi nimittäin koskaan tapahtunut. Kukaan ei koskaan riitele, ei tee toisia kohtaan pahoja tekoja, eikä ajaudu uhriksi, yksin. Ja missä tahansa oikeudenkäynnissä syyttäjän ja syytetyn roolit voisivat olla myös toisin päin - ja ne myös ovat aina jossain määrin toisin päin, sillä syytetylläkin on useimmiten motiivi rikokselleen. Jokainen arvottomuutta ja masennusta kokeva ihminen kokee esimerkiksi koston, eli muiden ihmisten vahingoittamisen, vapauttavana, eli tunnetilaa kohottavana. Ja kostoa etsivä löytää itsensä kanssa samassa, negatiivisessa tunnetilassa, olevan uhrin. Tämän saa aikaan vetovoiman laki.

Älä  ihmettele, äläkä tunne pettymystä, jos olet harjoitellut tietoista luomista, ja sinun korkea tunnetilasi saa  jonkun  läheisesi entistä ärtyneemmäksi: Hän ärtyy, koska hän kokee sinun seurassasi voimakkaasti eron omasta, korkeammasta olemuksestaan! Tietoisen luojan polulta ei ole paluuta, sillä tietoisena luojana värähtelytaajuutesi on jo kohonnut korkeamman tietoisuuden tasolle, ja siksi sellaiset ihmiset, jotka kieltäytyvät rakastamasta ehdoitta itseään ja muita, eivät enää voi elää lähelläsi. Mutta tietoisena luojana saat suurenmoisen palkinnon tunnetaajuutesi kohoamisesta, sillä tulet nyt kohtaamaan sellaisia ihmisiä, jotka hekin ottavat täydellisen vastuun omista tunnetiloistaan, ja jotka siis ovat hekin oivaltaneet olevansa täydellisiä sieluja, ja sellaisina täydellisen vapaita, oman elämänsä Luojia.

Paras ihmissuhde, jonka voit ihmisenä koskaan kokea, on suhde, jossa molemmat osapuolet antavat toinen toisilleen täydellisen vapauden tuntea sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita, tiedostaen, että olemme kaikki kuitenkin perusolemukseltamme aina täydellisiä, ja täysin rajattomia sieluja, eli puhdasta, ehdotonta rakkautta.

25.7.2020

Suurten unelmien toteuttaminen on aivan yhtä helppoa, kuin pienten - vain oma epäuskosi voi estää unelmasi manifestaation

Asiat, joita olet kiihkeästi ja pitkään toivonut, ovat siis aivan yhtä helposti manifestoitavissa, kuin sellaiset pienetkin asiat, jotka eivät ole sinulle erityisen tärkeitä. Sillä jokainen unelma ja toive, jonka ajatuksissasi esität, on välittömästi olemassa, kun sitä ensimmäistä kertaa ajattelet. Ja itse asiassa tuo toiveesi on olemassa jo ENNEN ajatustasi, sillä tuo ajatuskin on itsessään valmis manifestaatio, jonka mielesi vastaanottaa.

Unelmat, jotka tuntuvat "suurilta ja kaukaisilta", tuntuvat sellaisilta siksi, että ajattelet niitä paljon enemmän, kuin pienempiä unelmiasi, ja juuri tuo ajatteleminen on ainoa asia, joka paradoksaalisesti myös estää niitä toteutumasta. Ja miksi näin on, ajatushan on ainetta, jolla on tietty taajuus, eli "ajatus luo todellisuutemme"?

Tämä johtuu siitä, että ajattelet noita suuria unelmia epäuskon, haikeuden, tai toiveikkuuden tunnetiloissa, eli et todellisuudessa tunnetajuustasolla usko, että ne ovat jo olemassa. Ja koska et usko, eli oma värähtelytaajuutesi on hieman alempi, kuin unelmasi taajuus, niin nuo asiat eivät voi "todellistua" fyysiseksi todellisuudeksesi, sillä vetovoiman laki estää tämän. Ja vetovoiman lakia ei voi koskaan kumota. Unelmiesi "ei-olevaisuus" on siis niitä ajatellessasi aktivoitunut, "olevaisuuden" sijaan, ja tästä kertoo epäuskoisuuden, pettymyksen, haikeuden ja toiveikkuuden tunnetilasi. Uskon, tiedon, ja manifestaation  tunnetaajuus on siis näitä tunnetaajuuksia korkeampi.

Tästä johtuu, että esimerkiksi ihmiset, joilla on epäonnea ja suruja rakkaudessa, voivat negatiivisista tunnetiloistaan huolimatta vaikeuksitta vetää puoleensa paljon rahaa, sillä he "uskovat rahantuloon", mutta eivät siihen, että voisivat löytää elämäänsä rakastetun. Se, että heillä on paljon rahaa, ei kuitenkaan tee heitä onnellisiksi, koska he  keskittyvät ajatuksissaan rakkauden "ei-olevaisuuteen", eli he eivät siksi osaa iloita myöskään varakkuudestaan.

Voimme siis olla onnellisia vain, jos keskitymme sellaisiin asioihin, joita arvostamme itse, ja joihin uskomme, eli joiden saavuttamista emme epäile, ja joiden puutetta tai katoamista emme pelkää.

Muista aina, että jos vaikkapa affirmoit, eli pyrit vahvistamaan omaa uskoasi manifestaatioon toistamalla tiettyjä lauseita, niin vetovoiman laki ei koskaan reagoi pelkkiin sanoihisi, vaan tunnetilaasi. Ja sama pätee visualisointiin ja rukoilemiseen: Visualisointi on hyödyllistä vain, jos nautit siitä, eli tunnetilasi on korkea, ajatellessasi unelmaasi. Ja myös negatiivisessa tunnetilassa tapahtuva rukoileminen on turhaa, sillä pyyntösi toteutui korkeassa tunnetaajuudessa välittömästi, kun ensi kertaa pyyntösi esitit! Aneleva rukoileminen sen sijaan  pitää sinut vain negatiivisesa tunnetilassa, eikä rukouksesi voi tuossa tunnetilassa toteutua. "Jumaliin" uskovat ihmiset yhdistävät  itse itselleen sallimansa manifestaatiot noiden "jumalien" heille antamiksi, ja siksi moni ihminen maailmassa uskoo edelleen noihin, ihmisen yläpuolella vaikuttaviin, korkeampiin olentoihin.

Oma korkeampi minäsi ohjaa sinua koko ajan - moralisoimatta, ja turhautumatta koskaan hetkeksikään - myös kohti kaikkein suurimpia unelmiasi. Tuon ohjauksen on vain tapahduttava ikään kuin vaivihkaa, sivupolkujen ja ongelmien kokemisen kautta, jotta tuohon suureen unelmaasi liittyvä valmis epäusko ei aktivoituisi. Mutta mikä tahansa positiivinen asia, joka kohottaa tunnetilaasi, johdattaa sinua myös aina kohti tuota suurta unelmaasi.

Jos olet luonteeltasi voimakastahtoinen, ja ajattelutoimintasi on hyvin intensiivistä, niin tästä ominaisuudesta on hyötyä silloin, kun keskityt positiivisiin asioihin, mutta haittaa silloin, kun keskityt negatiivisiin. Ajatusten voimakas kohdistaminen ja voimakas tahto saa nimittäin aikaan sen, että sinun on usein vaikea päästää irti yrittämisestä, olosuhteiden kontrolloimisesta, ja asioiden edelle menemisestä, eli pyrit tavallaan tekemään universumille kuuluvia tehtäviä sen sijaan, että ottaisit vain iloiten vastaan niitä lahjoja, joita olet itse itsellesi toiveillasi luonut.

Me emme voi ihmisinä koskaan nopeuttaa unversumin täydellistä, synkronista prosessia, ja jos yritämme tehdä niin, niin todellisuudessa vain hidastamme tuota prosessia. Eli ainoa tapa nopeuttaa "toivottomien" unelmien manifestoitumista on päästää irti, lopettaa taistelu, ja keskittyä uskomiseen ja luottamiseen, ja korkeamman minämme intuitiivisten viestien vastaanottamiseen.

Ns. menestys elämässä on aina vain sellaista saavuttamista, joka tekee meidät onnellisiksi. Saavutus, jota et itse arvosta, ei siis ole menestystä. Toisaalta onnellisuuden tunteen koemme aina vapautuessamme astetta negatiivisemmasta tunteesta, eli siksi myös viha ja kosto voi tehdä meidät iloisiksi, ja helpottaa oloamme, mikäli tunnetilamme tätä ennen on ollut täydellinen arvottomuus ja voimattomuus."Kosto on suloinen", koska kosto vapauttaa ihmisen masennuksesta ja syyllisyydestä. Mutta negatiivisiin tunteisiin perustuva ilo ei koskaan ole pysyvää, vaan kostosta nauttivan on vapauduttava edelleen positiivisempiin tunnetiloihin, kuten toiveikkuuden taajuudelle, kokeakseen lisää onnellisuutta.  Negatiivisesta tunnetilasta vapautuminen korkeampaan on siis eri asia, kuin täysin vastustukseton, tiedon tunnetaajuus, jossa todelliset, sydämemme toiveet toteutuvat. Tyytyväisyyden ja selkeyden tunnetilasta on sen sijaan hyvin lyhyt matka ekstaasiin, euforiseen iloon ja ehdottoman rakkauden tunnetilaan.

Olet itse alun perin luonut oman universumisi, ja ns.  todellisuutesi, ja päättänyt elää siinä, eli kukaan eikä mikään itsesi ulkopuolinen voima ei ole myöskään lähettänyt sinua tänne maan päälle, valmiiseen todellisuuteen, toteuttamaan jotain tiettyä, ennaltamäärättyä tehtävää.

Jos kuitenkin  tunnet hyvin voimakasta myötätuntoa kanssaihmisiäsi kohtaan, ja haluat opettaa universumin lakia - omalla esimerkilläsi, et siis ketään väkisin käännyttämällä! - muille ihmisille, niin muista, että opettajan roolissa vedät myös puoleesi tilaisuuksia sekä opettaa, että oppia itse. Eli opettajan roolissa myös pyydät itsellesi sellaisia, inhimillisesti katsoen usein negatiivisina pidettyjä kokemuksia, joiden kokeminen ikään kuin "aateloi" sinut opastamaan myös muita, vastaaviin elämäntilanteisiin joutuvia. Nuo haastavat kokemukset eivät siis ole rangaistuksia, vaan lahjoja, jotka mahdollistavat opettamisen. Voimme opettaa muita vain oman kokemuksen ja esimerkin kautta, emme pelkillä sanoilla. Tästä syystä auttamistyötä tekevien ihmisten elämä vaikuttaa ulkopuolisten ihmisten silmissä usein dramaattisemmalta, kuin muiden, eli heidän elämässään toteutuu usein haastavimmillaan sanonta "jokainen saa vain niin paljon taakkaa, kuin mitä jaksaa kantaa", eli hasteet elämässä ovat itse valitsemiamme. Inhimillisen elämän haasteiden arvostamista voi siis harjoitella, kokemalla itse noita haasteita. Ja siksi esimerkiksi sellaiset ihmiset, joiden kanssa koemme eniten ns. ongelmia, ovat kaikkein tärkeimpiä kanssaluojiamme, sillä juuri he opettavat meille täysin ehdotonta rakkautta, eli pakottavat meidät löytämään yhteyden omaan, korkeampaan olemukseemme.

Jos olet erityisen taitava henkinen opettaja ja neuvonantaja, niin oma korkeampi minäsi saattaa tuntua sinusta joskus jopa pelottavalta "pedolta", tai jonkinlaiselta lohikäärmeeltä, joka on vanginnut sinut, ja joka pakottaa sinut täyttämään tehtävääsi. Tällainen tunne johtuu kuitenkin vain siitä, että ajoittain pelkäät omaa, suunnatonta luomisvoimaasi. Rentoudu ja luota, ja pelkosi katoaa, ja voit kohdistaa voimasi ehdottomaan rakkauteen, sekä itseäsi, että muita kohtaan. Sillä mitä enemmän olet kokenut negatiivisia tunteita, niin sitä voimakkaampaa on myös rakkautesi, ja sitä vaikutusvaltaisempi olet henkisenä opettajana.

Älä siis koskaa pelkää tai kadu mitään virheitäsi, ongelmiasi, tai epäonnistumisiasi, vaan iloitse niistä, ja arvosta niistä jokaista! Sillä jokainen negatiivinen kokemuksesi on aina luonut itsestään positiivisen vastineen, jonka voit vastaanottaa elämääsi konkreettisesti, rakastamalla itseäsi, ja Kaikkea Mikä On, täysin ehdoitta.

Sinä Olet Luoja

22.7.2020

Onnellisuus ei ole koskaan mitään muuta, kuin korkea tunnetila - juuri nyt

Elämä on vaikeaa, raskasta ja toivotonta vain silloin, kun itse uskot sen olevan sellaista. Ja kun koet elämäsi vaikeana ja toivottomana, niin vetovoiman laki saa sinut kokemaan elämäsi juuri tuon oman uskomuksesi mukaisena. Pessimismi on siis itseään toteuttavaa, aina.

Mutta myös aito optimismi toteuttaa itse itseään. Jos siis koet onnellisuutta, selkeyttä ja harmoniaa - vaikka vain vahingossa, esimerkiksi aamulla heti herättyäsi - niin alat välittömästi vetää puoleesi myös sellaisia kokemuksia, jotka vahvistavat onnellisuuttasi. Ja tämän aikaansaa universumia ylläpitävä vetovoiman laki.

Näin yksinkertainen on siis onnellisen elämän salaisuus. Se on aivan liian yksinkertainen, jotta suurin osa ihmiskunnasta voisi siihen uskoa. Ja sellaiset ihmiset, jotka EIVÄT ole itse uskoneet omaan kaikkivoipaisuuteensa, ja ovat siksi itse myös kokeneet oman elämänsä vaikeana ja toivottomana, ovat vakuuttaneet meille, että elämä on vaikeaa, raskasta ja toivotonta, ja että elämme maailmassa vain oppiaksemme kärsimysten sietämistä. Usein tällaisia ihmisiä ovat olleet omat vanhempamme, pienet lapsethan uskovat vielä unelmiinsa, ja tiedostavat olevansa rajattomia. Monet vanhemmat pyrkivät kyllä suojelemaan lapsiaan kärsimyksiltä, mutta jos heidän suojelemisentarpeensa perustuu pelkoon, niin he opettavat samalla lapsilleen, että ilman heitä lapsi on voimaton, suojaton ja vaarassa. Ja tällainen lapsi oppii uskomaan kodin ulkopuolisen elämän vaarallisuuteen ja epävarmuuteen, eikä hän enää usko omaan voimaansa.

Me emme elä maailmassa oppiaksemme sietämään kärsimystä, me emme elä maailmassa muuttuaksemme paremmiksi ihmisiksi tai jalostuneemmiksi sieluiksi, sillä me OLEMME täydellisiä sieluja. Meidän ainoa tehtävämme maailmassa on toteuttaa omia toiveitamme, ja laajentaa kokemustemme kautta universumia, sillä mitään ei olisi olemassa ilman luomakuntaa, joka luo itse itseään. Ja ihmisolentoina me luomme todellisuutta ajatuksillamme ja mielikuvillamme  vapaammin, kuin eläimet ja kasvit, jotka sallivat elämää, nauttivat elämästä ja kulloinkin kokemastaan hetkestä sen itsensä vuoksi, eivätkä jää kiinni negatiivisiin tunteisiin.

Meillä ihmisillä on siis rajaton vapaus luoda ja laajentaa todellisuuttamme ajatuksillamme, sillä ajatuksemme OVAT se todellisuus, jonka koemme. Mitään muuta todellisuutta ei ole olemassa. Ilman havaitsijaa ei ole siis myöskään todellisuutta, ja havaitsijan oma tunnetila saa aikaan havaitsijan kokemuksen todellisuudesta.

Jos olet itse jo luonut vahvoja, valmiita uskomuksia elämän vaikeudesta, raskaudesta ja toivottomuudesta, niin pyri keskittämään ajatuksesi - aina kun se on mahdollista - sellaisiin iloa tuottaviin asioihin, joihin varmasti jo tunnetasolla uskot. Tuollaiset asiat voivat olla näennäisesti mitättömiä tai itsestäänselviä, kuten pehmeä tyyny, hyvältä maistuva ruoka, raikas vesi, kaunis kukka, kukan ihana tuoksu, huoleton lemmikkieläin, aidosti iloitseva pieni lapsi, auringon lämpö tai tuulen ihana viileys, kaunis koru, kauniin kankaan yksityiskohta, höyhenen täydellinen rakenne, väri, jota rakastat, ohimennen kohtaamasi vieraan ihmisen kauniit silmät, vanhuksen hauras, pehmeä hymy. Ja tuollainen iloa tuottava asia voi olla myös nautinnollinen musiikki tai hauska elokuva, tai joku ihana muisto, joka kohottaa edelleen tunnetilaasi. Sillä ainoa tavoitteesi on positiivinen tunne, eli kokemasi korkea tunnetaajuus, joka saa sinut vetämään puoleesi magneetin lailla lisää sellaisia asioita, joita olet toivonut kokevasi, ja jotka siksi tekevät sinut onnelliseksi.

Sillä kokemamme onnellisuus on aina vain sitä, että koemme jonkin toiveemme todeksi, eli olemme tuon toiveen kanssa itse samalla, korkealla värähtelytaajuudella.

Olet luonut  tämän elämäsi, ja edellisten elämiesi aikana korkeamman minäsi juuri nyt "todeksi" kokemaan taajuuteen jo niin suunnattoman paljon toiveita, että niiden kaikkien vastaanottamiseen ei suinkaan riitä tämä yksi elämä, eikä tarvitsekaan, sillä synnyt ikuisesti uudelleen kokeaksesi lisää. Mutta voit silti manifestoida itsellesi onnellisuuden tunteen milloin tahansa, vastaanottamalla JONKUN noista lukemattomista toiveistasi juuri nyt.

Ja jo pelkästään se, että olet hengissä, eli että solusi uusiutuvat koko ajan, sydämesi, verenkiertosi ja hengityksesi toimii, on itsessään ihme, ja oman toiveesi manifestaatio. Kukaan tai mikään muu, kuin sinä itse, ei voi pitää sinua hengissä. Eli sinä olet elossa, koska uskot olevasi elossa. Ja jos olet terve, niin se johtuu siitä, että uskot terveyteen.

Jos siis samalla tavalla uskot rakkauteen, niin koet rakkautta. Jos uskot runsauteen ja mahdollisuuksiin, niin koet runsautta ja mahdollisuuksia. Jos uskot iloon, niin koet iloa. Jos uskot mukavuuteen ja helppouteen, niin koet mukavuutta ja helppoutta. Jos uskot vapauteen, niin koet vapautta.

Pyri siis vain tunnetasolla uskomaan mihin tahansa asiaan, joka tuottaa sinulle hyvää mieltä, ja hyvä mielesi kertautuu. Sillä kaikki, mihin itse uskot, on todellisuuttasi - juuri nyt.

Rakasta itseäsi ja kaikkia muita. Jos sinulla on vaikeuksia rakastaa itseäsi, niin pyri tuntemaan puhdasta rakkautta ensin jotakin "helpommin" rakastettavaa asiaa ajattelemalla, ja kohdista sen jälkeen tuo lempeä tunne itseesi. Se, että sinä rakastat aidosti itseäsi, ei voi koskaan vahingoittaa muita ihmisiä, sillä aito rakkaus toteuttaa aina kaikkien ihmisten toiveet! Oman itsen rakastaminen ei siis ole "pahaa narsismia", vaan sinun rakkautesi sinua itseäsi kohtaan antaa myös läheisillesi mahdollisuuden rakastaa itse itseään. Aito rakkaus siis vapauttaa, ei koskaan vangitse eikä vahingoita.

Rakasta myös kaikkia ongelmiasi, sillä juuri kokemasi ongelmat uudistavat elämääsi, ja sisältävät aina jo syntyessään ratkaisun itseensä. Rakasta myös negatiivisia tunteitasi, sillä ne ovat elämäsi kaikkein arvokkaimpia neuvonantajia: Ilman surua emme arvostaisi iloa. Ilman vihaa emme nauttisi rakkaudesta. Ilman pelkoa emme ymmärtäisi valita rohkeutta. Ilman puutetta emme osaisi iloita runsaudesta. Ilman kylmyyttä emme nauttisi lämmöstä. Ilman janoa emme nauttisi juomisesta, ja ilman nälkää emme iloitsisi ruuasta.

Valitse siis aina rohkeasti ilo, valitse innostus ja onnellisuuden tunne - ja ilottomuus, toivottomuus ja onnettomuus häviävät elämästäsi. Sillä sinä olet oman elämäsi täysin kaikkivoipa Luoja.

20.7.2020

Yleisökysymys: "Miten saisin oman tunnetaajuuteni pysymään korkeana negatiivisessa tunnetilassa olevan läheiseni seurassa?"

Nimimerkki "Aamuihminen" kysyy: "Mistähän on kyse silloin, kun läheisen tunnetaajuus siirtyy itseen ja oma tunnetaajuus läheiseen lyhyen kanssakäymisen jälkeen? Olet tästä tunnetaajuuksien ”vaihtamisesta” puhunut, mutta asia hämmentää minua vähän. Miten saisin oman tunnetaajuuteni pysymään korkeana esim. silloin, kun läheiseni vuodattaa minulle ikäviä asioitaan ja toivoo minun olevan tukenaan? Myötätunnosta en voi torjuakaan näitä lähestymisiä, mutta siitä ei varmaankaan ole kauheasti hyötyä, että sitten kuormitun ja ärsyynnyn itse."

Vastaus:

Tuollaiset tilanteet läheisten kanssa ovat haasteellisia, mutta onnittele itseäsi siitä, että pääset juuri niiden avulla harjoittelemaan aitoa, tietoista tunnetaajuushallintaa, ja nimen omaan sen HIENOSÄÄTÖÄ! Jos nimittäin läheisesi olisi hyvin positiivinen aina, niin saattaisit helposti alkaa odottaa häneltä sitä valoa, joka on aina saatavillasi sisimmässäsi, nimittäin oman korkeamman minäsi rakkautta. Eli hyvin miellyttävien ihmisten seurassa alamme paradoksaalisesti helposti rakastaa ehdollisesti, kun taas tunnetiloiltaan ailahtelevammat ihmiset antavat meille mahdollisuuden oppia tietoista, ehdotonta rakkautta.

Ja olet täysin vapaa Luoja vasta sitten, kun rakastat täysin ehdottomasti - sekä itseäsi, että kaikkia muita!

Eli kun ärsyynnyt, niin syy siihen, että ärsyynnyt, ei ole toisen ihmisen käytös, vaan se, että olet tuolla hetkellä myös itse erossa korkeammasta itsessäsi. Tämä on tietoisen luojan tärkein ohje, eli meidän tulee pyrkiä aina vain resonanssiin oman korkeamman minämme kanssa, ja vapauttaa vastuusta kaikki muut ihmiset ympärillämme, he eivät ole koskaan syyllisiä meidän tunnetiloihimme, eivätkä voikaan olla. Hekin luovat oman todellisuutensa vapaasti itse.

Ja johtuen juuri noista tunnetaajuuksista, niin jokainen ihminen lähelläsi on juuri sellainen, kuin millainen SINÄ itse uskot hänen olevan. Jos siis haluat tuntea myötätuntoa läheistäsi kohtaan, ja ärsyynnyt, niin todellisuudessa et itsekään ole puhtaan myötätunnon tunnetilassa, vaan korkeintaan empatian ja säälin taajuudella, ja empatia on paljon alempi tunnetila, kuin myötätunto. Samoin kuin kiitollisuus on alempi taajuustila kuin arvostus.

Tämä on juuri sitä hienosäätöä: Jos yli päätään siis havaitset negatiivisia ihmisiä ympärilläsi, niin et itsekään tuolla hetkellä tunne puhdasta rakkautta. Puhtaan rakkauden tunnetilassa sitä vastoin näet vain lähelläsi olevan ihmisen korkeamman olemuksen (esim. henkiparantaminen perustuu siihen, että parantaja näkee potilaan terveenä, täydellisenä itsenään, ja potilas itse uskoo parantuvansa, jolloin hän parantuu, sillä sairaus johtuu aina vain negatiivisista tunteista).

Jos sitten läheisesi on useimmiten negatiivisessa tunnetilassa, mutta sinä taas enimmäkseen positiivisessa, niin erkanette väistämättä toisistanne, ellei läheisesi suostu sallimaan tunnetilansa kohoamista. Tätä tarkoittaa sanonta "vakka ja kansi löytävät aina toisensa". Parisuhteessa värähtelytaajuuksien on oltava ainakin keskimäärin samanlaisia, vetovoiman laki on täysin ehdoton, ja saa tämän ilmiön aikaan. Siksi syyllisyyttä tunteva löytää aina syyttäjän puolisokseen, tai uhriutuva ja pelkäävä vihaisen. Ja vastaavasti ehdottomasti rakastava löytää toisen samanlaisen rinnalleen.

Monet ihmiset etsivät parisuhteesta ennen muuta turvallisuutta, eli ehdollista rakkautta, ja siksi todella moni jää kärsimään huonoon parisuhteeseen, koska ei usko löytävänsä parempaakaan. Tämä on suuri harha! Nimittäin jos parisuhteen toinen osapuoli on usein aidosti korkeassa, ehdottoman rakkauden tunnetilassa, niin hän on vaikutusvaltaisempi kuin miljoonat muut ihmiset (esim. Jeesus ja Buddha olivat tällaisia henkilöitä, eivät täydellisiä, mutta meditaatiota, eli tietoista tunnetilahallintaa harjoittavia), ja ehdottomasti rakastava voi siis todellakin muuttaa myös negatiivisemman puolisonsa rakkautensa voimalla. Ja jos näin ei käy, niin ehdottomasti rakastava löytää helposti uuden puolison, joka hänkin kykenee ehdottomaan rakkauteen.

Suurin osa pariskunnista rakastaa toisiaan kuitenkin ehdollisesti, ei ehdottomasti.

Käytännöllinen ohje tilanteeseen, jossa haluat välttää riitaa negatiivisessa tunnetilassa olevan läheisesi kanssa: Jos se on mahdollista, niin siirry vihaisen läheisen luota rauhallisesti toiseen huoneeseen, älä siis osoita mieltäsi, sillä sinun vihasi vain lisää läheisesi raivoa, vaan ole toimittavinasi jotain asiaa. Jos taas itket, niin se sammuttaa kyllä riidan, mutta pitää sinut itsesi matalassa tunnetilassa, ja viha-itku -kierre jatkuu suhteessanne loputtomiin. Toiseen huoneeseen siirtyminen vaikuttaa samalla tavalla, kuin "kymmeneen laskeminen",eli "kieltäytyminen vastaamasta vihaan vihalla". Ota sitten  paperi ja kynä, ja kirjoita paperille sellaisia asioita, joita läheisessäsi todella arvostat. Arvostuksesi syiden tulee olla täysin aitoja, eli niiden on kohotettava tunnetilaasi konkreettisesti. Katsot siis läheistäsi KORKEAMMAN MINÄSI SILMIN, etkä enää negatiivisten tunteiden vallassa olevana. Jos taas olet niin ärtynyt, että et keksi mitään arvostettavaa, niin kohdista ajatuksesi MIHIN TAHANSA positiiviseen asiaan, ja unohda läheisesi tuolla hetkellä kokonaan. Tällä menetelmällä riita välillänne sammuu, koska riitaan tarvitaan aina vähintään kaksi samalla tunnetaajuudella olevaa ihmistä, kuten köydenvetoonkin tarvitaan vähintään kaksi ihmistä.

Uskontojen "rakkaus sammuttaa aina vihan" ja "käännä toinenkin poski" on alun perin tarkoittanut juuri tätä, tietoista tunnehallintaa. Jos sitten tunnetilasi on todella matala, niin paras tunnetilan kohottaja on meditointi, eli ajatusmelun hiljentäminen kokonaan. Sillä vain ajatuksemme voivat laskea tunnetilojamme. Perusolemuksemme on aina ja ikuisesti korkea taajuus, eli puhdas rakkaus.

20.7.2020

Todellinen perusolemuksesi on kevytsydämisyys, huolettomuus, ja täydellinen rajattomuus

Tunnet siis negatiivisia tunteita elämässäsi VAIN siksi, että todellinen olemuksesi on korkea tunnetaajuus, täydellisen  rajattomuuden tunnetila!

Pyri siis aina heräämään uuteen päivään huolettomuuden, kevytsydämisyyden, ja sallimisen tilassa, eli älä yritä heti herättyäsi ratkaista ongelmia - ELLET herää korkeamman minäsi tarjoamaan inspiraatioon, joka johtaa ongelmasi ratkeamiseen. Eli älä herää yrittämään ja olemaan huolissasi, vaan herää sallimaan ja nauttimaan, ihailemaan ja arvostaman elämäsi hyviä puolia. Jokainen hetki elämässäsi on suunnattoman arvokas aarre, jos vain näet sen sellaisena, eli jos tunnetaajuutesi on korkea. Elämässämme ei siis todellisuudessa ole koskaan "tyhjiä", pysähtyneitä ja toivottomia hetkiä, vaan ainoastaan oma, matala tunnetilasi voi joskus saada sinut kokemaan tuollaisia tunteita. Ja nuokin hetket ovat siis vain todisteita siitä, että korkeamman minäsi todellisuus, ja todellinen "nykyhetki",  on aivan toisenlainen - ja juuri siitä negatiivinen tunnetilasi kertoo.

Nauti siis unelmasi ajattelemisesta ollessasi korkeassa tunnetilassa, sillä jo pelkkä ajatus unelmastasi on valmis  manifestaatio, siis "olemassaolevaa todellisuutta", koska jokainen ajatuksemme on itsessään valmis luomus, jonka vastaanotamme. Ja nauttimalla tuon unelman ajattelemisesta mahdollistat myös unelmasi saapumisen luoksesi, siis myös fyysisessä mielessä, eli konkreettisesti. Ja juuri tästä syystä "aamuhetki on kullan kallis", sillä olemme usein aamulla vielä unenomaisessa, huolettomassa tilassa, jossa meidän on helpompi saada aikaan positiivisia tapahtumaketjuja, eli "herätä oikealla jalalla sängystä". Ja positiivinen ajatus- ja tapahtumaketju, johon ei sisälly vastustusta ja epäuskoa, johtaa aina myös konkreettiseen manifestaatioon.

Tuollaisessa positiivisessa flow-tilassa ei ole kiirettä eikä velvollisuuksia, vaan toinen toistaan seuraavia, inspiroivia, intuitiivisia hetkiä, pieniä, keveitä, ja helpolta tuntuvia askelia, eli ns. helpoin polku tuntuu myös aina konkreettisesti helpolta. Sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" kertoo juuri tällaisesta, intuition tilassa, inspiroidusti visualisoidusta unelmasta, joka manifestoituu helposti siksi, että uniersumin viisaus ja synkronia saattaa sen valmiiksi, ei siis negatiivisessa tunnetilassa tapahtuva, pakonomainen yrittäminen. Kun energia virtaa toiveidesi suuntaan, niin myös kaikki toimintasi ja tekemisesi on helppoa ja hauskaa.

Olet mittaamattoman arvokas sielu, etkä ole syntynyt maailmaan toteuttamaan muiden ihmisten toiveita, täyttämään velvollisuuksia, uhrautumaan, raatamaan, ja kokemaan onnettomuuksia, murheita ja rajallisuutta. Olet täydellisen vapaa, oman elämäsi luoja, joten jos olet tähän saakka kokenut elämäsi pääosin ilottomana, raskaana ja rajallisena, niin valinta on ollut sinun. Olemme niin vapaita, että voimme valita myös vankeuden.

Älä kuitenkaan tuomitse itseäsi siitä, että olet ollut usein jopa julma itsellesi, sillä kaikki kokemasi kärsimys on toisaalta luonut myös äärimmäisen voimakkaita toiveita, joita voit milloin tahansa alkaa niitäkin vastaanottaa, päästämällä vain irti kontrollintarpeestasi, ja keskittämällä ajatuksesi asioihin, joita arvostat. Tietoinen luominen vaatii siis vain mielenhallintakykyä ja keskittymistä  - ja rohkeutta oivaltaa ja hyväksyä oman itsen suunnaton arvokkuus.

Ole siis "vastuuton", ja kevennä sydäntäsi, iloitse elämäsi ihanista puolista, niistä ikävämmistä olosuhteista, ja ei-toivotusta todellisuudesta riippumatta. Sillä tuo ikävämpi, huolia ja pelkoja sinulle tuottava todellisuus, pysyy olemassa vain siksi, että sinä itse kiinnität siihen huomiosi! Jokaisen maan päällä elävän elollisen kokema todellisuus on siis aina täysin uniikki ja henkilökohtainen, eli todellisuutemme ja maailmamme samankaltaisuus on pelkkä harha.

Kaikki universumissa on vain enegiaa, sen taajuuksia eli värähtelyä, ja siksi olet todellakin joka hetki täysin vapaa valitsemaan haluamasi kaltaisen elämän ja kokemukset. Et voi yhtäkkiä muuttua köyhästä rikkaaksi, sairaasta terveeksi, tai yksinäisestä rakastetuksi, jos et tunnetaajuustasolla usko sen olevan mahdollista, mutta voit juuri nyt, tässä hetkessä lähteä kuitenkin kulkemaan kohti toiveitasi, lopettamalla ainakin hetkittäin ei-toivotun tuijottamisen. Sillä jokainen hetki, jonka käytät elämäsi arvokkaiden asioiden ihailemiseen, ja niistä iloitsemiseen, vie sinua lähemmäs unelmiasi.

Jos esimerkiksi arvostat maksamaasi laskua, tai rahaa, jonka annat toiselle ihmiselle, ostaessasi häneltä jotakin, nähden tuon toisen ihmisen itsesi kaltaisena, niin annat rahalle mahdollisuuden virrata myös sinun luoksesi. Sillä jokainen toinen ihminen, jolle luovutat rahaa iloiten, olet samalla sinä itse, sillä me emme ole erillisiä. Ja siksi sanonta "antaessasi saat" pitää aina paikkansa. Rahan käyttäminen aidosti iloiten on siis aina hyödyllistä, jos tunnetilasi on korkea, sillä rahakaan ei ole mitään muuta, kuin energiaa. Mutta jos sen sijaan tuhlaat rahaa ja sinulla on tuhlaamisesi seurauksena huono omatunto, niin tunnetilasi on matalammalla taajuudella. Et siis ole tuhlailevana, ja yli varojesi elävänä, yhtään "huonompi", kuin säästäväisenä, vaan olennaista on se, miten ITSE suhtaudut itseesi rahankäyttäjänä, ja uskotko itse vaurauteen, vai köyhyyteen. Ihmiset, jotka arvostavat niukkuutta ja askeesia, ja "pahan päivän varalle" säästämistä, ovat todellisuudessa negatiivisessa tunnetilassa, sillä he uskovat, että rahaa on universumissa rajallinen määrä - ja että tuo "paha  päivä" on tosiaan tulossa. Ja siksi heidän elämässään rahaa myös ON rajallisesti. Uskomuksemme toteutuvat, aina.

Päästä irti myös sellaisista vanhoista  unelmista, joita olet joskus toivonut, ja joita olet elämääsi saanut, mutta jotka eivät enää inspiroi sinua. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi vanhat vaatteet ja tavarat, joita olet varastoinut, mutta jotka eivät ole huomiosi ja ihailusi kohteina. Joku toinen ihminen voi sen sijaan ilahtua suuresti sellaisesta tavarasta, jonka sinä olet joskus kauan sitten manifestoinut, ja siksi vanhojen tavaroiden lahjoittaminen, tai myyminen eteenpäin, saa energian aina virtaamaan, ja tunnetilasi kohoamaan. Samasta syystä inspiroitunut siivoaminen, ja vaikkapa tarpeettomien paperien hävittäminen, saa mielesi kevenemään.

Olet päästänyt irti turhasta yrittämisestä sillä hetkellä, kun et enää tarvitse unelmasi manifestaatiota, tunteaksesi tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Ja juuri tällainen hetki mahdollistaa myös unelmasi manifestoitumisen. Ja siksi ns. onnenpotkut tapahtuvat useimmiten silloin, kun niitä kaikkein vähiten odotat tapahtuvaksi, eli kun tunnetilasi on positiivinen ihan muista syistä. Ja tuolloin ne tuntuvat vain "seuraavilta, loogisilta askelilta", eivätkä siis järisyttäviltä, ikään kuin ylhäältä annetuilta armopaloilta. Tunnistat toiveesi vastaanottamisen hetkellä aina ns. vanhankin unelman "omaksi luomukseksesi".

Sillä kun tunnetasolla tunnet oman, mittaamattoman arvokkuutesi, niin otat myös universumin tarjoamat lahjat vastaan itseäsi, ja noita lahjoja arvostaen, et siis suinkaan kiitollisena ja nöyränä! Kiitollinen ihminen tuntee helpotusta kärsimyksen hetkellisestä vähenemisestä, kun taas arvostava ihminen ottaa vain vastaan sen, jonka tietää itse itselleen luoneensa.

Olosuhteista riippumaton onnellisuus ja arvostus, ja ei-olevan näkeminen olevana,  mahdollistaa siis mitä tahansa toiveitasi.

Emme ole syntyneet maan päälle suorittamaan elämää, ja rakentamaan olosuhteita, jotka tekisivät meidät onnellisiksi, vaan olemme syntyneet rajattoman onnellisiksi, ja vastaanottamaan sellaisia asioita ja olosuhteita, jotka ylläpitävät myötäsyntyistä onnellisuuttamme.

12.7.2020

Havaitse tietoisesti tunnetaajuuksien epäsymmetria parisuhteessa - ja opit rakastamaan puolisoasi täysin ehdoitta

Muista aina, että kaikki ihmiset ympärilläsi ovat sinun laillasi korkeampia olentoja, ja kanssaluojiasi. Ja siksi voit olla yhteydessä kenen tahansa maailman ihmisen kanssa korkeassa tunnetilassa, eli ehdottoman rakkauden tunnetilassa. Sillä me emme ole erillisiä, vaan samaa, puhdasta positiivista energiaa kaikki, ja vain ajoittaiset, negatiiviset tunnetilamme erottavat meidät toisistamme. Mutta voit oppia hallitsemaan omia tunnetilojasi, ja siten hallita myös muita ihmisiä ympärilläsi - et siis heidän toiveitaan, mutta heidän käytöstään sinua kohtaan. Eli olet aina myös itse vastuussa siitä, miten muut ihmiset sinua kohtelevat, ja tätä asiaa on monen tietoisen  luojankin joskus vaikea hyväksyä. Mutta juuri tämän totuuden syvällinen oivaltaminen tekee sinut täysin vapaaksi!

Rakastumisen tunne, siis "sokean euforian tila", on sama tunnetaajuus, kuin korkeamman minäsi taajuustila, ja tämä pakahduttava rakkaus on myös juuri se tunne, jota oma korkeampi minäsi tuntee sinua kohtaan, ja jota myös kaikki edesmenneet läheisesi tuntevat sinua kohtaan koko ajan (suremme  ns. kuolleita siksi, että he puolestaan rakastavat meitä juuri nyt suunnattomasti). Se ei siis todellisuudessa ole sokeutta, vaan selkeintä mahdollista näkemistä, eli toisen ihmisen näkemistä täydellisenä sieluna. Pieni lapsi esimerkiksi tuntee vanhempiaan kohtaan tätä täysin ehdotonta rakkautta, koska hän ei ole vielä korkeana olentona oppinut rakastamaan ehdollisesti, siis odottaen kanssaihmisiltään vastarakkautta, tai tietynlaista, "rakastettavaa käytöstä".

Jokainen ihminen kokee päivittäin vetovoiman lain välittömän vaikutuksen, eli joko tunnetaajuuksien eron, tai resonanssin, kaikissa ihmissuhteissaan. Ja tunnemme nämä taajuudet sekä suhteessa omaan itseemme, että suhteessa muihin ihmisiin, jotka ovat vain oman itsemme peilejä.  Me olemme siis kaikki pohjimmiltamme korkeampia olentoja, ja saman korkean tietoisuuden hengen ja energian ilmentymiä. Ja siksi muut ihmiset heijastavat meidän seurassamme aina myös meidän omia tunnetilojamme. Eli jos joudut jatkuvasti ongelmiin muiden ihmisten kanssa, niin näet muut ihmiset - ja todellisuudessa siis oman itsesi - ongelmallisena. Jos et kykene rakastamaan ehdoitta muita ihmisiä, niin kyse on aina siitä, että et kykene rakastamaan omaa itseäsi ehdoitta, eli havaitsemaan ja tuntemaan negatiivista tunnetta tuntiessasi korkeinta itsessäsi.

Useimmat meistä kykenevät esimerkiksi tuntemaan puolisoaan tai perheenjäseniään kohtaan rakkautta ja arvostusta helpommin silloin, kun nuo ihmiset eivät ole läsnä. Todella moni myös kehuu läheisiään vaikeuksitta muille ihmisille, mutta tuolle läheiselle itselleen on joskus lähes  mahdotonta sanoa samoja, kauniita sanoja. Ja tämä johtuu välillänne olevasta, tunnetason epäsymmetriasta. Eli jos sinulla itselläsi on negatiivisia tunnemuistoja  puolisosi käytöksestä, niin ollessasi fyysisesti kauempana puolisostasi, ja harmonian mielentilassa, sinun on noista tunnemuistoistasi huolimatta  helppo ajatella häntä rakkaudella, sillä tuolloin olet yhteydessä hänen korkeampaan olemuspuoleensa. Ja tämä johtuu siis omasta, korkeasta tunnetilastasi. Samalla tavalla meidän on usein helppo säilyttää korkea tunnetilamme ystäviemme, tuttaviemme, ja täysin tuntemattomien seurassa, sillä emme ole tunnetasolla heidän kanssaan yhtä voimakkaasti sidoksissa. Eli se, mitä mieltä nuo ihmiset ovat sinusta ja tekemisistäsi, ei ole sinulle läheskään yhtä tärkeä asia, kuin se, mitä mieltä oma puolisosi on sinusta.

Liitämme ehdolliseen rakkauteen nimittäin usein myös pelon sen menettämisestä, ja siksi kohdistamme ajatuksemme usein parisuhteen ongelmiin, rakkauden  tunteen ja iloisten asioiden sijasta.

Eli mitä läheisempi suhde sinulla on johonkin ihmiseen, niin sitä enemmän olet luonut myös häneen liittyviä toiveita ja unelmia, ja sitä pahemmalta sinusta  tuntuu silloin, jos nuo toiveesi eivät toteudukaan. Ja juuri tästä syystä rakkaus ja viha tuntuvat olevan "lähellä toisiaan". Et todellisuudessa tunne puolisoasi kohtaan yhtään suurempaa vihaa, kuin muitakaan ihmisiä kohtaan, vaan vihasi vain tuntuu voimakkaammalta, koska tunnet vihaa suhteessa rakkauteesi, ja koska olet luonut puolisostasi korkeamman minäsi taajuuteen aivan erityisen suurenmoisen version, kohdentamalla rakkauttasi ja toiveitasi juuri häneen.

Ja juuri tätä on alun perin tarkoittanut myös uskonnoissa esiintyvä käsite "ikuinen avioliitto". Sellaiset ihmiset, joiden kanssa elämme elämäämme läheisissä suhteissa, ja joihin kohdistamme päivittäin rakkauttamme, ja muita tunteitamme, ovat meidän kanssamme ikuisesti liitossa, sillä olemme itse laajentuneet voimakkaasti juuri heidän kauttaan. Ikuinen avioliitto ei siis tarkoita sitä, että meidän tulee elää saman henkilön kanssa läpi elämämme, ja ikään kuin "sietää" sellaista ihmistä, jonka  kanssa emme ole ehkä ollenkaan samalla tunnetaajuudella. Vaan me voimme rakastaa aivan yhtä hyvin ketä tahansa muutakin maailman ihmistä, kohdistamalla häneen  rakaudentunteemme. Mutta toisaalta emme koskaan myöskään enää sielutasolla eroa kenestäkään sellaisesta ihmisestä, jota olemme joskus rakastaneet, ja josta olemme toiveillamme tuon unelmakuvan luoneet. Ja siksi myös "pahimmat vihollisesi ovat rakkaimpia kanssaluojiasi", aina.

Kun vihaat, ketä tahansa ihmistä, "sielusi pohjasta", niin esität samalla hetkellä suunnattoman voimakkaan toiveen siitä, että kykenisit häntä rakastamaan! Sillä vihasi on vain olemista erossa rakkaudesta, mikä on myös kristinuskon "synti"-termin todellinen, alkuperäinen merkitys, hepreaksi "cha'taah". Ei siis ole olemassa mitään vääriä tekoja eikä kohtalokkaita "kuolemansyntejä", vaan on olemassa vain negatiivisia tunteita, jotka erottavat meidät perusolemuksestamme, joka on täysin ehdoton rakkaus.

Parisuhteessa ilmenevä tunnetason epäsymmetria on siis sitä, että ollessasi itse korkeassa tunnetilassa havaitset puolisosi negatiiviset tunnetilat selkeästi. Jos tunnet häntä kohtaan tuolloin puhdasta myötätuntoa, niin pysyt itse edelleen korkeassa tunnetilassa, sillä tiedostat tuolla hetkellä, että hän on negatiivisten tunteidensa vallassa ollessaan vain erossa omasta, korkeasta olemuksestaan, ja juuri siitä hänen negatiiviset tunteensa kertovat. Mutta jos taas tunnet tuossa tilanteessa empatiaa ja sääliä, tai turhautumista, ärtymystä ja ylemmyyttä, niin sallit samalla myös oman tunnetilasi laskea, etkä siis itsekään ole enää korkeassa tunnetilassa. Eli vaikka oletkin tietoinen Luoja, ja järkiperäisesti tiedostat, mitä puolisosi negatiiviset tunteet ja teot tarkoittavat, niin jos oma reaktiosi on turhautunut, niin et vielä hallitse tunnetilojasi täydellisesti.

Turhautumisessasi, tai säälin tunteissasi, ei ole kuitenkaan mitään pahaa, eli älä myöskään tuomitse itseäsi siksi, että et hallitse tunnetilojasi aivan täydellisesti, sillä paradoksaalisesti: Mikäli tuomitset itsesi "huonoksi tietoiseksi Luojaksi", niin jäät itsekin kiinni negatiivisiin tunnetiloihin. Näe sitä vastoin turhautumisesi korkeamman minäsi ohjauksena, ja arvosta sitä, että havaitsit tuon hienoisenkin tunnetilan laskun. Sillä kun tiedostat tällaiset, pienemmätkin negatiiviset tunnetaajuudet, niin olet jo mestarillinen tietoinen luoja, ja lähellä tilannetta, jossa kykenet tietoisesti pysymään tiedon ja puhtaan rakkauden tunnetilassa, joka on korkeamman minäsi tunnetila, eli kaikkien todellisten toiveidesi manifestaation taajuustila.

Jos olet harjoitellut tunnehallintaa jo pidempään, ja siksi havainnoinut puolisosi negatiivisia tunnetiloja, ollen itse ajoittain myötätunnon, ajoittain taas turhautumisen tunnetilassa, niin saatatkin herätä eräänä aamuna siihen, että olet ITSE hieman matalammassa tunnetilassa, kun taas puolisosi onkin korkeassa tunnetilassa. Uni sallii kenen tahansa ihmisen tunnetilan kohota, sillä nukkuessamme emme ajattele aktiivisesti murheitamme, jolloin negatiiviset tapahtumaketjut eivät saa voimaa, ja tunnetilamme  kohoaa automaattisesti todellisen olemuksemme korkeaan taajuustilaan.

Ja tuolla kuvatunkaltaisella hetkellä asetelma välillänne onkin yhtäkkiä kääntynyt päinvastaiseksi: Puolisosi kokee kepeää iloa, ja rakkauta sinua kohtaan, kun taas sinä tunnetkin itsesi varautuneeksi: "Miksi tämä yleensä niin negatiivinen ihminen onkin yhtäkkiä noin aurinkoinen?" Ja tuolla hetkellä koet siis itse sen saman varautuneisuuden, jota puolisosi on edellisinä päivinä tuntenut SINUA kohtaan, havaitessaan tunnetajuuksienne välisen eron. Eli vaikka teillä molemmilla olisi nyt mahdollisuus tällaisena aamuna tuntea toisianne kohtaan puhdasta, ehdotonta rakkautta, niin tällä kertaa se oletkin sinä, jonka tulee puhdistaa negatiivisia tunnemuistojaan. Eli sinun varautuneisuutesi kertoo nyt siitä, että et olekaan rakastanut puolisoasi täysin ehdoitta, hänen ollessaan negatiivisissa tunnetiloissa, vaan olet tuntenut häntä kohtaan sääliä ja empatiaa, siis ylemmyyttä. Ja jos tässä mielentilassasi  jäät muisteleman niitä negatiivisia sanoja tai tekoja, jotka ovat jääneet sinulle edellisten päivien aikana "hampaankoloon",  niin saat myös korkeampaan tunnetilaan vihdoin kuin varkain päässeen puolisosi tunnetilan helposti laskemaan uudelleen, jolloin menetätte mahdollisuuden päästä korkean taajuuden tunneresonanssiin toistenne kanssa.

Mutta toisaalta jo pelkästään se, että sinä tiedostit sekä oman negatiivisen, että puolisosi positiivisen tunnetaajuuden, on erittäin hyvä merkki, sillä tiedostamalla tunteet vain alati muuttuviksi taajuustiloiksi, mahdollistaa myös niiden tietoisen hallitsemisen. Ja korkeampi minäsihän ei koskaan katso taaksepäin, eli sinulla on mahdollisuus puhdistaa negatiivisia tunnemuistojasi puolisoasi kohtaan tietoisesti, ehdottomaan rakkauteen ja arvostukseen keskittymällä. Eli älä missään nimessä uhriudu ja ajattele, että sinun täytyy tietoisena luojana tehdä parisuhteessa kaikki ns. likainen työ, eli pestä tunnetason "likapyykki". Vaan vapauta puolisosi luomaan itse  oma todellisuutensa, ja valitsemaan täysin vapaasti joko rakkauden, tai vihan väillä. Sinua on joka tapauksessa kenen tahansa helppo rakastaa, jos pysyt itse rakkauden tunnetilassa, eli rakkautta sinulta ei tule tietoisena luojana koskaan puuttumaan. Kun ilmennät puhdasta rakkautta, niin olet kuin magneetti, joka vetää puolensa kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka hekin kykenevät tuntemaan ja antamaan rakkautta. Ja rakkaus on aina vain sinussa itsessäsi oleva tunne ja energia, jota joko ilmennät, tai et ilmennä, eikä se siksi voi koskaan loppua.

Syy siihen, miksi esimerkiksi lomamatkat tekevät usein hyvää parisuhteille, on siis siinä, että uusissa ympäristöissä, vapaampina arkisista huolistamme, meidän on usein helpompi pysyä korkeassa tunnetilassa, ja korkea tunnetila on rakkauden tunnetila. Ja sama vaikutus on puhtaasta rakkaudesta käsin annetuilla lahjoilla: Kun rakastamme toista ihmistä, ja inspiroidumme antamaan hänelle lahjan, niin tuosta lahjasta ilahtuva lahjansaaja vastaanottaa samalla rakkautemme, ja on itsekin rakkauden tunnetilassa. Sen sijaan lahjan antaminen velvollisuudesta, tai vastalahjaa tai kiitollisuutta lahjansaajalta odottaen, ei ole rakkauden teko, eikä siis myöskään saa lahjan saajaa tuntemaan rakkautta sen antajaa kohtaan. Samasta syystä kerjäläiselle ei koskaan pidä antaa rahaa säälistä, ikään kuin ajatellen, että hän ei kykene itse auttamaan itseään, vaan arvostaen häntä korkeana, kaikkivoipana olentona - "jumalana".

Mitä tahansa siis elämässäsi teetkin, niin pyri tekemään se aina rakkauden tunnetilassa, eli rakasta sekä itseäsi, että kaikkia muita ehdoitta. Ja näin  ilmennät todellista olemustasi, joka on puhdas, ehdoton rakkaus, ikuisesti.

10.7.2020

Toivottomuus, pelko, huoli ja syyllisyys tarkoittaa, että korkempi minäsi on juuri nyt kanssasi täysin eri mieltä

Tietoinen ajatusten keskittäminen, ja tunteiden hallitsemisen harjoitteleminen, herkistää tunnetilojen havaitsemista, ja siksi pienikin negatiivinen tunne tuntuu sinusta tietoisena luojana voimakkaammalta, eli epämiellyttävämmältä, kuin aikaisemmin. Tämä tunnekokemusten voimistuminen johtuu siitä, että toiveidesi virta on kiihtynyt, koska kuljet nyt useimmiten myötävirtaan kohti toiveitasi, ja tällöin myös hetkellinen ajautuminen "karikoihin" tapahtuu rajummin. Älä ole huolissasi näistä dramaattisista kokemuksista, sillä tietoisena luojana voit nyt havainnoida tunnereaktioitasi ikään kuin niiden ulkopuolelta.

Katsot siis nyt itseäsi, ja omia tunnetilojasi hieman samaan tapaan, kuin uhmaikäisen lapsen rakastava vanhempi katsoo uhmakasta lastaan, eli  tuntien myötätuntoa, ja ymmärtäen, että pienen lapsen uhmassa on kyse  vain negatiivisesta tunteesta, joka tuntuu oman korkeamman olemuksensa vielä tiedostavasta lapsesta suunnattoman tuskalliselta. Parivuotiaan lapsen "kaikkivoipaisuuden kokemus" ei siis suinkaan ole jotakin sellaista, mikä vanhempien pitäisi murtaa, opettamalla lapselle "elämän realiteetteja", vaan lapsi todella edelleen tiedostaa olevansa "jumala". Vanhempien tehtävä on tällaisissa tilanteissa vain pysyä tyyneyden ja ehdottoman rakkauden mielentilassa, ja auttaa lasta olemaan vahingoittamatta itseään ja muita, jolloin uhmakohtaus menee myös nopeasti  ohi. Sen sijaan vanhempien hermostuneisuus, arvottomuuden tunne, syyllisyys ja häpeä, pahentaa uhmaa. Vanhemman ei siis tule katsoa lasta myöskään nöyrinä ja uhrautuvaisina, eli omaa itseään ylempänä olentona, vaan YHTÄ suurenmoisena, mittaamattoman arvokkaana, kuin millainen meistä jokainen on. Uhmaikäinen lapsi on siis vanhemmilleen ilkeä vain silloin, jos vanhempi itse kokee arvottomuutta!  Emme voi koskaan rakastaa lasta, alentamalla ja halveksimalla itseämme. Vanhemmillahan on vain hieman pidempi kokemus  negatiivisten tunteiden kokemisesta (tässä elämässä), kuin lapsella, jolloin vanhemmat voivat opastaa lasta päästämään niistä irti. Oman itsen arvostaminen ja ehdoton rakastaminen mahdollistaa siis sen, että vanhempi rakastaa myös omaa lastaan ilman mitään ehtoja.

Ja aivan samalla tavalla meidän tulisi suhtautua myös rakastettuihimme: Arvostamalla heitä täysin ehdoitta,  korkeampina olentoina, jotka ajoittain kokevat negatiivisia tunteita ja kärsimystä, eli ovat "erossa omasta jumaluudestaan". Ja siksi myös parisuhteesi voi olla onnellinen vain, jos rakastat täysin ehdoitta myös omaa itseäsi, sillä muita ihmisiä voi rakastaa vain, jos rakastaa itseään! Anna siis rakastetullesi täydellinen vapaus luoda ja toteuttaa omaa elämäänsä, ja olla juuri sellainen, kuin hän itse haluaa olla, yrittämättä kontrolloida hänen tekojaan, päätöksiään, ajatuksiaan, ja tunteitaan. Sillä kun et etsi rakkautta toisesta ihmisestä, vaan pyrit vain yhteyteen oman korkeamman olemuspuolesi kanssa, niin annat myös rakastetullesi vapauden ja mahdollisuuden rakastaa itseään ehdoitta, jolloin vedätte toinen toisianne puoleenne puhtaan rakkauden tunnetilassa.

Onnittele siis itseäsi, jos sinun on yhä vaikeampi sietää negatiivisia tunteitasi, sillä et ole enää niihin turtunut, kuten suurin osa ihmiskunnasta, vaan havaitset tunnetilasi laskun välittömästi, tiedät, mitä tuo tunnetilan lasku tarkoittaa, ja tiedät myös, miten voit itse palauttaa korkean tunnetaajuustilasi, eli resonanssin korkeamman minäsi kanssa, muutamassa sekunnissa.

Suurimman osan aikaa olet kuitenkin tietoisena luojana harmonisessa ja selkeässä tunnetilassa, eli koet onnellisuutta ja elämäniloa, ja voimakasta myötätuntoa ja rakkautta, sekä itseäsi että muita ihmisiä kohtaan. Ja tiedät myös tässä tunnetilassasi sallivasi koko ajan omia toiveitasi, eli vastaanottavasi niiden manifestaatioita, koska purjehdit myötävirtaan. Muista, että myös jokainen positiivinen tunnetilasi ON itsessään manifestaatio. Onnellisuuden tunnehan on elämämme ainoa päämäärä.

Ja tietoisena luojana tiedät ja tiedostat myös vahvasti, että jokainen, kaikkein tuskallisinkin tunnekokemuksesi, kuljettaa sekin sinua lopulta vain voimallisemmin ja nopeammin kohti haluamiasi asioita, koska kokemamme ei-toivottu luo aina toiveen. Ja mitä välittömämmin päästät irti negatiivisesta tunteestasi, kohdistamalla ajatuksesi positiiviseen (emme voi koskaan ajatella negatiivista ja positiivista ajatusta yhtä aikaa!), niin sitä nopeammin myös palaat jälleen selkeyden mielentilaan, ja koet euforista iloa, vapauduttuasi tietoisesti matalista tunnetiloistasi.

Negatiiviset tunteemme ovat siis välttämättömiä siksi, että luomme eli laajennamme todellisuuttamme juuri niiden avulla, ja jos emme kokisi lainkaan ei-toivottua, niin emme myöskään kokisi vapautumista tuosta ei-toivotusta. Onnellisuushan ei ole koskaan mitään muuta, kuin suhteellinen helpotuksen tunne, eli vapautuminen sitä edeltäneestä, hieman negatiivisemmasta tunnetilasta, jonka ei-toivottu ajatuksemme aikaansai. Olemme syntyneet maan päälle juuri siksi, että ennen syntymäämme, korkean tietoisuuden tilassa, tiedämme, kuinka suunnattoman arvokasta todellisuuden luominen fyysistä elämää kokemalla on.

Sillä mitään ei universumissa olisi edes olemassa, ilman laajentumista, ilman manifestoitunutta ajatusta, eli kokemuksen kautta luomista. Kaikki Mikä On, on siis vain ajatus itsestään, värähtelyä, jonka havaitsemme, mutta jota ei ole olemassa, ilman havaitsijaa.

Todellisuuskuvamme siis vaihtuu konkreettisesti toiveidemme kaltaiseksi, kun päästämme irti sellaisista ajatuksista, jotka pitävät meidät kiinni ei-toivotussa todellisuudessa. Uskomuksemme, jotka aikaansaavat kokemuksemme todellisuudestamme, ovat siis aina vain ajatuksia, joita toistuvasti ajattelemme, eli olemme itse luoneet omat uskomuksemme - eli todellisuutemme.

Kaikkein negatiivisimmat tunteet, kuten masennus, toivottomuus, arvottomuus, pelko ja syyllisyys, kertovat siis aina vain siitä, että ollessasi noissa tunnetiloissa koet todellisuutesi täysin päin vastoin, kuin oma korkeampi minäsi, joka kokee tuolla samalla hetkellä todeksi sen fantastisen todellisuuden, jonka olet omilla toiveillasi luonut. Ja myös sinä voit siis milloin tahansa alkaa vastaanottaa tuon korkeamman minäsi todellisuuden kokemuksia, muuttamalla positiivisiksi ne ajatukset, joihin keskityt, jolloin jätät vain huomiotta sen todellisuuden, jota et halua kokea.

Sillä sellainen ei-toivottu asia, johon et kiinnitä huomiota, häviää pois, koska et pidä sitä "hengissä" ajattelemalla sitä! Olet suunnattoman voimakas luoja, joten kohdistamalla voimasi eli energiasi aina vain sellaisiin asioihin, joita juuri sinä haluat kokea, muuttuu koko elämäsi omien unelmiesi kaltaiseksi. Päästä siis vain irti huolestasi - ja huolesi katoaa.

7.7.2020

Onnellisuuden salaisuus on, että kuljet joka hetki kohti toivetta, jonka ei-toivottu kokemus on luonut

Onnellisuuden salaisuus on siis ilon kokemisessa, olosuhteista täysin riippumatta.  Liian yksinkertaista toteutettavaksi?

Ei suinkaan. Luomme ajatuksillamme todellisuuttamme, joten voimme ajatuksia tietoisesti kohdistamalla valita aina ilon ja tyytyväisyyden, vaikka näennäiset olosuhteemme olisivat miten "toivottomat" tahansa. Toivottomuuden, eli epätoivon kokemus itsessään, kertoo nimittäin tunnetasolla juuri siitä, että katsot vain väärään suuntaan, etkä siksi havaitse ei-toivotun avulla luomaasi toivottua todellisuutta, joka on siis jo olemassa. Eli korkeampi minäsi näkee toiveesi, kun taas sinä tuijotat sen ei-olevaisuutta, ja juuri tämä näkökulmien välinen ero  aikaansaa negatiivisen tunnetilasi. Negatiivinen tunnetilasi on aina "väärän ajatuksen" indikaattori.

Jos tämä kaikki tuntuu sinusta aivan liian teoreettiselta, ja sinun on vaikea kokea sitä tunnetasolla todeksi, niin kuvittele itsesi veneeseen, joka lipuu jokea pitkin myötävirtaan. Koet negatiivisen tunnetilan, jos yrität meloa venettäsi vastavirtaan, siis veden luonnollista virtausta vastaan. Mutta koet välittömästi positiivisen tunteen, jos päästät kokonaan irti airoista, ja istut vain iloisena, tasapainoisena ja luottavaisena veneessä, ihailet maisemia, ja annat virtauksen oman voiman kuljettaa venettäsi kohti määränpäätäsi. Ja niin kauan, kuin maltat olla koskematta noihin airoihin, niin kuljet kaikkein helpoimmalla ja nopeimmalla tavalla juuri sinne, minne haluat.

Eli huomaa: Saavutat korkeassa tunnetilassa pysymällä lopulta myös kaikkein helpoimmin ja nopeimmin sellaisen päämäärän, jonka saavuttamiseen sinun on juuri nyt vaikea uskoa! Sillä sinun on vaikea uskoa siihen tällä hetkellä vain siksi, että yrität itse nopeuttaa prosessia väkisin, jolloin prosessi ei nopeudu, vaan hidastuu. Sinä itse, ja negatiivinen tunnetilasi ja epäuskosi,  on siis ainoa este suuren unelmasi tiellä.

Eli jos tunnet vaikkapa jossain kohtaa purjehdusmatkaasi kärsimättömyyttä siitä, että et ole vielä perillä, niin tunnet negatiivisen tunteen juuri siksi, koska et juuri tuolla hetkellä nauti matkastasi, jonka jokainen etappi on kuitenkin välttämätön, koska edellinen etappi johtaa aina seuraavaan. Et siis voi kokea seuraavaa etappia, kokematta edellistä.

Eli jos olet vaikkapa kesäisellä purjehduksella Haminasta Helsinkiin, niin matkastasi tulee nautinnollinen vain, jos sinusta on hauskaa nähdä myös Kotkan satama, Loviisan, Porvoon, ja Sipoon rannat ja saaret. Mutta jos koko purjehduksen ajan tuskailet vain sitä, että et ole jo Helsingissä, niin matkastasi tulee lopulta kirjaimellisesti vain tuskallinen. Jos olisit valinnut matkasi jokaisesta hetkestä nauttimisen, niin matkastasi olisi sitä vastoin tullut nautinnollinen. Eli onnellisuus ja onnettomuus elämässämme on siis AINA oma valintamme! Sillä kokemalla iloa - olosuhteistamme riippumatta - vedämme myös puoleemme aina lisää iloa tuottavia kokemuksia.

Ja tunnemme yli päätään tunnetilojamme aina suhteessa niitä edeltäneisiin tunnetiloihin. Kun esimerkiksi vapaudut hyvin negatiivisesta tunnetilasta, niin vapautesi mahdollistaa itkeminen. Itkemällä päästät siis irti negatiivisesta tunnetilasta, etkä enää yritä pitää negatiivisesta ajatuksestasi väkisin kiinni. Nk. surumme on siis todellisuudessa vapautumista "väärästä tunteesta". Kun vaikkapa suremme ja itkemme läheisemme kuolemaa, niin samalla vapaudumme ajatuksesta, että kuolemassa olisi yli päätään jotain surtavaa. Ns. fyysinen kuolemahan on kuolevalle itselleen aina euforinen, täydellisen vapautumisen kokemus, eikä hengen kuolemaa koskaan tapahdu. Et siis voi surra iloista kuolematapahtumaa, ja fyysisyydestä vapautumista "menetyksenä", koska mitään menetystä ei ole tapahtunut.

Myös ilosta itkeminen kertoo negatiivisemmasta tunnetilasta vapautumisesta, eli kun itkemme ilosta, niin vastaanotamme vain sen, jonka olemme jo toiveillamme itse luoneet. Hyvin korkeassa tunnetilassa olevat ihmiset eivät kuitenkaan itke, koska korkeissa tunnetiloissa emme enää koe rajua tunnetilan kohoamista, koska olemme korkeassa tunnetilassa ollessamme resonanssissa oman korkeamman minämme kanssa, ja koemme siis saman tunnetilan, kuin minkä myös korkeampi minämme samalla hetkellä kokee.

Itku kertoo siis aina siitä, että sinun on vaikea päästää vapaaehtoisesti irti negatiivisemmista ajatuksista, mutta lopulta kuitenkin päästät, jolloin tuo irtipäästämisen hetki on hieman dramaattinen.

Kun siis olet korkeassa tunnetilassa, eli koet onnellisuutta, niin istut veneessäsi luottaen siihen, että virta kuljettaa sinua KOKO AJAN, ja joka hetki, kohti toiveitasi. Et siis ole etukäteen huolissasi ns. suurten unelmiesi toeutumisesta, vaan tiedät, että jokainen kokemasi tyytyväisyyden ja ilon hetki johtaa myös kohti tuon suuren unelman toteutumista.

Seuraamalla iloa, tyytyväisyyttä, arvostusta, ja puhdasta rakkautta, eli kieltäytymällä tietoisesti ajattelemasta pelkoja, huolia, syyllisyyttä, vihaa, katkeruutta ja turhautumista aikaansaavia ajatuksia, koet onnellisuutta. Ja onnellisuus on elämämme ainoa päämäärä, mitään muuta päämäärää ei ole olemassa. Sillä luottamalla joka hetki korkeamman minäsi ohjaukseen, ja täydelliseen viisauteen, koet joka hetki tunnetasolla sen laajentuneen itsesi, jonka omat toiveesi, ja ei-toivotut kokemuksesi, ovat luoneet.

Ja kun olet tuo kokonainen itsesi, niin et tunne lainkaan negatiivisia tunteita. Ja vaikka tuntisitkin joskus hetkellisesti negatiivisen tunteen, niin tiedät, että tuo tunne kertoo vain siitä, että olet itse aavistuksen korkeamman minäsi tunnetaajuustasoa alemmalla taajuudella. Mutta kohdistamalla jälleen ajatuksesi asioihin, joita arvostat, niin tunnetaajuutesi tavoittaa jälleen saman tunnetaajuustason, kuin missä korkeampi, laajentunut minäsi on.

Muista, että matkasi on ikuinen, joten jos haluat nauttia siitä, niin aloita heti, nauttimalla nykyhetkestäsi. Juuri nyt.

3.7.2020

Toiveesi toteutuu, kun lakkaat toivomasta sitä, koska haluamisesi estää sallimisen

Moni meistä pelkää lopettaa toivomista ja yrittämistä siksi, että olemme oppineet uskomaan, että vain sinnikkyydellä, yrittämällä ja taistelemalla, voimme saavuttaa unelmiamme. Ja että innostunut haaveilu on vain turhaa "pilvilinnojen piirtelyä". Mutta tämä yleinen uskomus on täysin väärä: Voit saavuttaa mitä tahansa haaveitasi ilman taistelua, jos vain uskot ja luotat, että se on mahdollista, eli tunnet onnellisuutta ja tyytyväisyyttä jo ENNEN, kuin toiveesi manifestaatio on tapahtunut.

Uskomme toiveikkuuden "turhuuteen" siksi, että moni toiveikas on lopulta katkerasti pettynyt, koska hänen "uskonsa on loppunut". Näin on kuitenkin tapahtunut vain siksi, että tällainen ihminen ei ole koskaan todellisuudessa kohonnut toiveikkuutta  korkeampiin tunnetiloihin, eli uskon ja tiedon värähtelytaajuuteen.

Uskomme myös sanontaan "vaikeuksien kautta voittoon" siksi, että moni elämässään merkittäviä asioita saavuttanut ihminen on todella taistellut ja kärsinyt paljon, ennen kuin hän on saavuttanut tavoitteensa. Eli ihmiskunta pitää yleisesti "sankareina" ihmisiä, jotka kokevat paljon kärsimystä. Mutta tämä on täydellinen näköharha. Todellisuudessa nuokin ihmiset ovat saavuttaneet unelmansa vasta sitten, kun he ovat lopettaneet haluamisen, eli päästäneet toiveestaan irti. Ja tuolla irtipäästämisen hetkellä heidän oma, korkeampi minänsä, on saanut vihdoin tilaisuuden valaista helpompaa ja nopeampaa polkua kohti tavoitetta, joka on ollut jo valmiina olemassa.

Jos pelkäät päästää irti unelmasi ajattelemisesta, niin muista, että juuri tuo pelkosi kertoo siitä, että tunnetaajuuesi on matala, etkä voi saavuttaa sitä, mitä toivot. Unelmasi on ollut olemassa korkeamman minäsi taajuudella siitä saakka, kun sitä ensimmäistä kertaa ajattelit, ja itse asiassa jo tätäkin aikaisemmin, koska myös ajatus unelmastasi, jonka aikoinaan mieleesi vastaanotit,  oli itsessään valmis manifestaatio!

Jos siis nyt lakkaatkin yrittämästä, ja keskityt luottamiseen, ja jo fyysisessä mielessä "olemassaolevien" manifestaatioidesi arvostamiseen ja ihailuun, niin et suinkaan luovu unelmastasi, vaan vedät sitä puoleesi.

Eli teet ns. tulevan unelmasi nykyisyydeksesi tuntemalla sen olevaksi. Ja koska tunnetasolla jo varmasti uskot sellaisiin asioihin, joita elämässäsi jo on, niin niiden arvostaminen saa tunnetaajuutesi kohoamaan värähtelytaajuudelle, joka mahdollistaa kaikkien muidenkin unelmiesi muuttumisen fyysisesti "oleviksi". Ns todellisuutemmehan on vain unta, vaikka se tuntuukin enemmän todelta, kuin yöllä näkemämme unet.

Kaikkein paras ja havainnollisin esimerkki tästä ilmiöstä on rakkaus - ja todellista rakkautta on vain täysin ehdoton rakkaus. Me rakastamme ehdottomasti silloin, kun tunnemme tunnetasolla oman, todellisen olemuksemme, joka ON puhdasta rakkautta. Me emme siis rakasta, koska haluamme ja yritämme rakastaa,  vaan me tunnemme rakkautta, koska olemme tuo rakkaus. Ja tätä puhdasta rakkautta, eli perusolemustamme, ei voi mikään eikä kukaan koskaan sammuttaa. Kaikki negatiiviset tunteet ja teot, joita ihmiselämässämme koemme ja teemme, johtuvat aina pelkästään siitä, että olemme erossa tuosta puhtaasta rakkaudesta itsessämme.

Esimerkki: Sinulla on puoliso, jonka luotettavuutta epäilet. Sinusta myös tuntuu, että hän ei arvosta eikä rakasta sinua, koska joudut tekemään suurimman osan kotitöistä, eikä hän osoita muullakaan tavalla lämpimiä tunteita sinua kohtaan. Haluaisit muistuttaa näistä asioista, mutta inhoat nalkuttamista, koska tiedät, että myös puolisosi reaktio siihen on aina negatiivinen. Ja siksi pysyt hiljaa, mutta tunnet kuitenkin katkeruutta, ja luottamuksen puutteen takia myös pelkoa ja ahdistusta. Vetovoiman lain vaikutuksesta tilanne ei siis parane, vaikka uhraudut ja pysyt hiljaa, koska todellinen tunnetaajuutesi on koko ajan matala. Ja koska se on matala, niin sinä itse pakotat myös puolisosi käyttäytymään seurassasi juuri niin ylimielisesti ja piittaamattomasti, kuten odotat hänen käyttäytyvän. Luot siis itse kumppanistasi sellaisen, kuin miten hän sinua kohtelee. Jos olet juuri nyt negatiivisessa tunnetilassa, niin et hyväksy tätä ajatusta. Korkeassa tunnetilassa kuitenkin tiedät, että asia on juuri noin. Teemme itse läheisistämme aina sellaisia, kuin miten he meitä kohtelevat.

Voit kuitenkin muuttaa parisuhteesi muutamassa minuutissa aivan toisenlaiseksi, ja salaisuus piilee jälleen omassa tunnetilassasi. Pyri tuntemaan sekä itseäsi, että puolisoasi kohtaan täysin ehdotonta rakkautta. Jos et juuri nyt pysty rakastamaan puolisoasi ehdoitta, niin älä ajattele häntä ollenkaan, vaan pyri rakastamaan ja arvostamaan itseäsi, sekä sellaisia asioita elämässäsi, joita sinun on helppo rakastaa ja arvostaa. Eli päästää täydellisesti irti kontrollintarpeestasi. Tee kotitöitä, koska HALUAT tehdä niitä,  eli koska siisti koti tekee sinut itsesi iloiseksi, ja koska siivoamisesta tulee sinulle hyvä olo (korkean tunteen inspiroima, innostunut siivoaminen, vapauttaa ja neutraloi aina negatiivista energiaa). Lopeta kuitenkin siivoaminen heti, jos et nauti siitä, tai jos tunnet katkeruutta siksi, että siivoat muiden jälkiä. Kun kumppanisi havaitsee tunnetasolla, että sinä et enää olekaan hänen seurassaan negatiivisessa tunnetilassa, niin hänkin vapautuu omista, negatiivisista tunteistaan. Hän siis vapautuu NEGATIIVISESTA SIDOKSESTA välillänne!

Ehdottomasti läheisiään rakastavien ihmisten perheenjäsenet suorastaan kilpailevat kotitöiden tekemisessä, ja heitä  ehdottomasti rakastavan ilahduttamisessa  kaikilla muillakin tavoilla!

Jos sitten kumppanisi kuitenkin edelleen haluaa jäädä negatiiviseen tunnetilaansa, vaikka sinä pyrit tietoisesti pysymään ehdottoman rakkauden tunnetilassa, niin hän ei voi olla enää lähelläsi ollenkaan, sillä vetovoiman laki ei mahdollista sitä. Sinä siis ehdottomasti rakastavana hallitset tilannetta täydellisesti. Eikä tämä tarkoita hallitsemista negatiivisessa mielessä, sillä myös kumppanisi voi nyt vapaasti valita, jääkö hän luoksesi, vai lähteekö pois, koska negatiivinen sidos välillänne purkautuu. Ja koska sinä olet nyt ehdottoman rakkauden tunnetilassa, eli tunnet onnellisuutta ja rakkautta kumppanisi negatiivisista tunnetiloista huolimatta, niin sinä vedät puoleesi vain ehdottoman rakkauden tunnetilassa olevia ihmisiä ja kokemuksia, jolloin et enää koe mitään tarvetta etsiä turvallisuudentunnetta, ja ehdollista rakkautta, parisuhteestanne. Rakkaus, jota tunnet puolisoasi kohtaan ei siis suinkaan häviä mihinkään, vaan se vain muuttuu puhtaammaksi, eli ehdottomaksi, todelliseksi rakkaudeksi, joka mahdollista myös oman itsesi rakastamisen ehdoitta. Ja jos puolisosi rakastaa sinua, eli olet hänen todellisten toiveidensa täyttymys, niin vedät häntäkin nyt vääjäämättä puoleesi, ja hänen aiemmin piittaamaton ja varautunut käytöksensä sinua kohtaan muuttuu täydellisesti.

Toinen esimerkki: Jos sinulla on laskuja maksamatta, etkä tiedä, mistä saisit rahat niiden maksamiseen, niin päästä huolistasi tietoisesti kokonaan irti, eli älä ajattele raha-asioita ollenkaan. Älä siis pyri olemaan edes toiveikas, vaan ajattele aivan muita asioita, kuin rahaa. Irtipäästämisesi mahdollistaa rahan virtaamisen luoksesi. Ja kun raha sitten virtaa luoksesi, niin alat myös uskoa itse rahantuloon, jolloin rahan virtaaminen vain entiestään voimistuu.

Kolmas esimerkki: Jos sinun tulisi tulevaisuudessa tehdä jotakin, koska olet luvannut, eli koska koet sen velvollisuudeksesi, mutta jo pelkästään tuon asian ajatteleminen saa sinut ahdistumaan, niin älä ajattele tuota asiaa ollenkaan. Ja kun näin päästät irti ahdistuksestasi, niin tuo asia pääsee ratkeamaan juuri haluamallasi tavalla. Jos sen sijaan yrität tunnollisena ihmisenä täyttää velvollisuutesi, vaikka se tuntuu sinusta epämiellyttävältä, niin saatat kyllä suorittaa tuon asian kunnialla, mutta kuljet ns. vaikeimman polun kautta, eli et erityisesti nauti siitä, mitä teet. Ja myös kanssaluojasi tuossa projektissa ovat samalla, negatiivisella tunnetaajuudella, eli hekin YRITTÄVÄT todistaa omaa arvokkuuttaan, jota meidän ei kuitenkaan koskaan tarvitse kenellekään todistella, sillä me olemme kaikki jo perusolemukseltamme mittaamattoman arvokkaita.

Irtipäästämisen jälkeen seuraa ainoastaan korkean minäsi sinulle tarjoamia inspiraatioita, eli impulsseja, joita saat ollessasi varmasti ja vakaasti korkeassa tunnetilassa. Eli jätä ogelmasi ratkaiseminen täydellisesti universumin huoleksi. Kaikkien ogelmiemme ratkaisut ovat jo olemassa. Sinun ainoa tehtäväsi on vain ottaa ne vastaan.

Korkean tietoisuuden tason synkronia on joka hetki täydellinen, ja kaikki universumissa liittyy aina kaikkeen, etkä voi siksi koskaan nopeuttaa minkään toivomasi asian manifestaatiota olemalla kärsimätön. Mutta joka ikisenä elämäsi hetkenä voit aina sallia itsellesi jotain, mitä olet toivonut. Muista, että myös tyytyväisyyden tunteesi - oli tyytyväisyyteesi joku "tärkeä" syy tai ei - on sekin aina toiveesi manifestaatio. Ja se vetää puoleesi asioita, jotka nekin tekevät sinut tyytyväiseksi.

Sillä emme koskan toivo eämässämme mitään mistään muusta syystä, kuin kokeaksemme tyytyväisyyden, onnellisuuuden, ja ehdottoman rakkauden korkean tunteen.