Sinä Olet Luoja

Oletko ns. piilohihhuli?? Eli pohdit usein syntyjä syviä, mutta et halua leimautua sekopääksi etkä mitään tiettyä uskontoa edustavaksi hihhuliksi? Nykyisin piilohihhulismi lienee yleisempää kuin koskaan, koska nk. tiedeuskovaisuus hallitsee ainakin näennäisesti yleistä mielipidettä. Rationaalisesti ajattelevaa ihmistä kunnioitetaan - julkisesti. Käytännössä totuus ihmisten uskomuksista on aivan toinen. Uskominen "näkymättömiin voimiin" ei ole kadonnut mihinkään ja se johtuu tietenkin siitä, että nuo voimat ja niiden lainalaisuudet ovat edelleen olemassa. Todellisuutemme olemassaolohan perustuu niihin.   Ja se mikä ennen oli "uskontoa", on nykyisin jo tiedettä, fysiikkaa. Et voi soittaa kännykällä etkä uskoa laserhoitoihin, ellet usko näkymättömiin värähtelutaajuuksiin.   Miksi monet perinteiset "jumaluskovaiset" tuntuvat kuitenkin joskus manifestoivan esimerkiksi taloudellista vaurautta helpommin kuin filosofisesti laajakatseisemmat piilohihhulit? Se joht

Ole iloinen siitä, että hävisit, niin voitat.Ole iloinen siitä, että epäonnistuit, niin onnistut. Ole iloinen siitä, että koit häpeää, niin arvostat itseäsi. Ole iloinen siitä, että inhoat itseäsi tai muita ihmisiä, niin löydät itsestäsi ja noista muista rakastettavia ominmaisuuksia. Ole iloinen siitä, että sinulla on ongelma ja ongelmasi ratkeaa. Ole iloinen siitä, että riitelit, niin riita loppuu etkä kanna kaunaa. Ole iloinen siitä, että olet sairas, ja olet pian entistä terveempi. Ole iloinen siitä, että tunnet pelkoa, ahdistusta, vihaa ja sääliä, niin tunnetkin myötätuntoa etkä enää pelkää etkä vihaa ketään, vaan kunnioitat kaikkia ihmisiä. Ole iloinen siitä, jos joskus sanot haluavasi kuolla, koska elämä on liian vaikeaa, sillä olet oikeilla jäljillä: Ilon lisäksi kuolema vapauttaa meidät. Ole iloinen siitä, että iloiset ihmiset saavat sinut joskus raivon valtaan - ja raivosi laantuu. Negatiivinen tunnetila (pelko, ahdistus, syyllisyys, syyttäminen, viha, katkeruus, kostonhimo,

Miksi lapsi leikkii tai juttelee mielikuvitusolentojen kanssa? Hän tietää, että mielikuvitus on samalla tavalla totta kuin "maailmalliset asiat", jotka ovat jo manifestoituneet.   Jos aidosti uskot näkymättömään eli kuvitteelliseen niin koet sen todeksi, halusit tai et. Ja olet täysin vapaa omien kokemustesi luoja, koska valitset itse tunnetilasi ja ajatuksesi.   Kenenkään meistä ei tarvitse puurtaa ja uhrautua todellistaaksemme unelmiamme. Se, että niin moni uhrautuu - työn, muiden ihmisten tai aaatteiden puolesta - ei tarkoita, että uhrautuminen olisi tärkeää tai hyödyllistä.   Moni uhrautuja halveksii tai väheksyy sanoja "kevytmielisyys, tyhjännauraja ja leikkiminen" juuri siksi, että puhdas ilo on todellinen oikotie onneen. Negatiivinen tunnetila paljastaa totuuden:   Elämän tarkoitus on olosuhteista riippumaton luomisen ilo.

Jokainen meistä on joskus erehtynyt SUORITTAMAAN elämää, kärsimättömänä ja kunnianhimoisena. Elämän nälkä ja jano on inhimillistä.   Mutta se joka haluaa voimakkaasti jotakin, jota hänellä ei vielä ole manifestoi unelmiaan vaikeuksien kautta, koska haluaja tuijottaa ei-olevaa eikä siksi näe haluamaansa todeksi.   Saamme elämäämme sellaisia asioita joihin tunnetasolla uskomme, olivat ne toivottuja tai ei-toivottuja. Jos saavutat jotakin tahdonvoimalla, "puskemalla läpi harmaan kiven", niin koet lopulta pettymyksen, koska uskoit että taisteleminen on välttämätöntä. Uskomuksesi siis vain vahvistui vaikka todellisuudessa saavutit päämääräsi vasta sitten, kun lopetit taistelun eli päästit hetkeksi irti haluamisesta. Manifestoijana taistelun "voittanut" tuijottaa siis väärää puuta: Huolettomuus ja ilo mahdollistaa, taistelu on pelkkä kiertotie. Saatat myös halveksia ihmisiä jotka menestyvät helpommin kuin sinä ja kehua omilla kärsimyksilläsi. Kerrot helpommin menestyneil

Ovatko kokemuksemme todellisuudesta ja tunnetilamme "totta"? Molemmat ovat totta vain omana havaintonamme eli tulkintanamme energiavärähtelystä. Kokemuksemme todellisuudesta maailmassa on siis vain unta, ei todella olemassaolevaa.   Tunnetilamme määrittää sen, millaisia ajatuksia vastaanotamme. Ajatukset joita vastaanotamme vahvistavat tämänhetkistä todellisuuskokemustamme (kana ja muna ovat olemassa yhtä aikaa, koska aikaa ei ole).   Ego kokee olevansa "olemassa" juuri sellaisessa todellisuudessa, kuin missä se kullakin hetkellä on. Ja koemme olevamme egoja eli yksilöitä alemmilla tunnetaajuuksilla (ns. negatiiviset tunnetilat, joihin kuuluvat myös sääli, toiveikkuus ja uskominen).   Jokainen ihminen on kuitenkin samalla koko ajan myös korkeampi tietoisuus eli egottomuus (maailmattomuus) ja juuri siksi tunnemme tunnetiloja. Tunnetilat ovat indikaattoreita siitä, kuinka kaukana olemme todellisesta olemuksestamme joka on ei-erillisyys, kaikkivoipaisuus, tieto siitä,

Älä vaadi vaan vastaanota! Moni sellainenkin ihminen, joka on tiedostanut luovansa oman todellisuutensa itse, on joskus kärsimätön: "Miksi suurin ja hartain toiveeni ei toteudu? Miksi koen koko ajan vain lisää ongelmia ja vastoinkäymisiä?" Ja kärsimättömyys hidastaa toiveen toteutumista entisestään. Kärsimättömänä koet lisää ongelmia, et vastaanota ratkaisuja, ja tämä tapahtuu siksi, että ymmärtäisit päästää irti ongelmasta. Ongelma ja sen ratkaisu ovat "olemassa" aivan eri taajuudella. Ja silti kaikki nuo ongelmatkin johtavat lopulta tilanteeseen, jossa toiveesi toteutuu. Kärsimys ja kamppailu on vain ylimääräinen mutka matkassasi - ja luot ja mahdollistat tuon mutkan itse. Niin kauan kun ihmiskunnan enemmistö ei ymmärrä koetun todellisuuden luonnetta uskomuksena ja mielikuvana "maailma ei muutu". Esimerkiksi internetin ja mobiililaitteiden onnellisuutta ja mahdollisuuksia lisäävä vapaus ja rajattomuus lisää samassa suhteessa myös ongelmia ja kärsimystä,

Sananparsi: "He yrittivät haudata sinut ymmärtämättä, että olet siemen" kertoo hallitsemisen tarpeesta. Tarve kontrolloida muita ihmisiä, oli tarkoitus sitten hyvä tai paha, perustuu aina pelkoon. Ihminen, joka haluaa hallita muita ei usko omaan luomisvoimaansa ja vapauteensa ja siksi hän pelkää niitä, jotka uskovat. Pelokas kokee olevansa "turvassa" silloin, kun hän saa muutkin pelkäämään ja kokemaan rajallisuutta.   Ketään ihmistä ei voi koskaan hallita, sillä jokainen meistä luo itse oman todellisuutensa. Jos et uhraudu ja alistu niin siemen sinussa itää ja siitä kasvaa lopulta juuri sellainen, kuin millaiseksi se halusi tulla. Siksi myös kaikesta "pahasta" eli ei-toivotusta seuraa aina lopulta hyvää. Kaikki rajallisuuskokemukset johtavat vapauden lisääntymiseen.   Jos olet kokenut olevasi muiden ihmisten tai olosuhteiden uhri, niin muista, että mikään ei koskaan ole hetkeäkään pysyvää. Perhonen, joka on kotelossa on jo ajatus perhosesta, ei toukka. Ja

Negatiivisten kokemusten aiheuttama pelko lamauttaa, koska jos et usko jonkun asian olevan mahdollista, niin manifestoit uskomuksesi mukaista todellisuutta, jolloin epäuskosi vain vahvistuu, jos yrität vapautua siitä.  Siksi epäuskosta voi vapautua vain lopettamalla yrittäminen ja taisteleminen kokonaan.  Inspiraatio, jonka saat matalassa tunnetilassa johtaa siis aina pettymykseen, silloinkin kun olet toiveikas. Todellisuuskokemuksesi ilmentää tunnetilaasi ja uskomuksiasi. Inspiraatio, jonka saat mielenrauhan ja tyytyväisyyden tunnetilassa, johtaa kohti toivettasi. Mitä siis tehdä, jos et saa inspiraatioita ollenkaan, koska olet pettynyt jo niin monta kertaa, että koet olevasi "jumissa" niissä olosuhteissa, joihin haluat muutosta? Onko täydellisellä lamautumisella ja itseinhollakin joku merkitys? Kyllä on. Viha ja halveksunta omaa itseäsi kohtaan tarkoittaa sitä, että korkeampi olemuksesi tuntee samalla hetkellä suunnattoman suurta rakkautta.  Luota siihen, että luot todellis

Perintöriidat aiheuttaa syyllisyydentunne, joka perustuu pelkoon rajallisuutta ja kuolemaa kohtaan. On helpompi syyttää muita ja puolustaa itseään ja omia oikeuksiaan, kuin pelätä. Syyttäminen vapauttaa syyllisyyttä tuntevan hetkeksi syyllisyydestä. Mutta: "kateus ja ahneus vie kalatkin vedestä", koska ihminen, joka saa rahaa taistelun seurauksena ei arvosta muita mutta ei myöskään itseään, eikä hän siksi voi nauttia perintorahoistakaan. Siksi suurikaan perintö ei usein tee perinnönsaajaa onnelliseksi. Aivan kuten lottovoittokaan ei "tuo onnea", ellei ihminen koe ansainneensa voittoa. Jokainen meistä voi joka hetki saada rahaa tuhansilla eri tavoilla, jos uskot itse, että näin on. Siksi perinnön ODOTTAMINEN estää usein lopulta vaurastumisen, koska jos odotat perintöä odotat toisen ihmisen kuolemaa - et arvosta sitä, että hän on elossa. Samalla tavalla "toivotonta" on lottovoiton odottaminen. Voit voittaa lotossa milloin tahansa jos aidosti tunnetasolla usk