Korkeammilta olennoilta apua pyytävä ihminen luovuttaa pois oman voimansa, koska pyytäminen tapahtuu aina matalassa tunnetaajuudessa

Armon ja avun rukoileminen oman itsen ulkopuolelle kuvitellulta hahmolta - oli tuo hahmo sitten messias, enkeli, henkiopas tai jumala - estää manifestaatiot rukoilemisen hetkellä. Ja tämä johtuu siitä, että pyytämisen ja manifestaation taajuus on täysin erilainen. Jumalhahmojen apuun NÖYRÄSTI luottava ihminen on siis kuin vanhempiensa armoilla elävä lapsi, joka ei saa itse päättää, mitä hän omalta elämältään haluaa. Ja siksi esimerkiksi kristillisen jumalan kutsuminen "isäksi" saattaa tehdä tuohon isään luottavan myös hyvin onnettomaksi, jos hänen mielikuvansa isästä on negatiivinen, autoritäärinen. Eli jos hän kokee, että isä on ankara yksinvaltias, joka tuomitsee lapsensa "syntiseksi", ja että kärsimys elämässämme johtuu tuosta "pahuudesta", eli ns. perisynnistä. Kristinusko ei ole tässä muodossa profeetta Jeesuksen oppi lainkaan, vaan "ankara jumala" on keksitty vasta myöhemmin siksi, että tuollaisen jumalhahmon avulla papiston ja heidän kan...