Välittömät manifestaatiot ovat mahdottomia vain silloin, jos itse uskot, että ne ovat mahdottomia

Ajattele elämän tarkoitusta, joka on onnellisuuden tunne. Onnellisuuden tunne on välitön manifestaatio joka kerta, kun tuota tunnetta tunnet. Jos tunnet rakkautta, niin manifestoit rakkautta, ja vedät puoleesi muita ihmisiä, jotkaa hekin tuntevat rakkautta sinua kohtaan. Jos tunnet tyytyväisyyttä, oli tuon tyytyväisyyden syy mikä tahansa, niin manifestoit tyytyväisyyttä. Ja kun manifestoit tyytyväisyyttä, rakkautta ja onnellisuutta, niin mahdollistat myös kaikkien materiaalisten toiveidesi manifestoitumisen - ellei tunnetilasi laske ajatellessasi toivettasi!

Eli olet koko ajan matkalla minkä tahansa toiveesi manifestaatiota kohti, jos tunnetilasi ei laske korkean minäsi tunnetaajuudesta, koska positiivinen tapahtumaketju jatkuu korkeassa tunnetaajuudessa ollessasi katkeamattomana, koko ajan voimistuen.

Miksi sitten meillä on kuitenkin usein niin paljon toteutumattomia toiveita, jos manifestoiminen on teoriassa noin helppoa ja yksinkertaista? Ja jos vetovoiman laki todella on ehdoton luonnonlaki, samanlainen kuin painovoima, eikä mikään itsemme ulkopuolinen voima universumissa päätä koskaan meidän puolestamme, mitä meidän on soveliasta haluta.

Siksi, että jos et itse tunnetasolla usko toiveesi voivan toteutua, niin ajatellessasi juuri tuota toivetta tunnetaajuutesi laskee. Ja tästä johtuu, että todella moni ihminen saattaa elää elämänsä loppuun saakka toteuttaen pieniä haaveitaan, mutta ne suuremmat jäävät lopulta kuitenkin toteutumatta - KOSKA hän itse uskoo, että nuo haaveet ovat "liian suuria" voidakseen toteutua. Hän siis uskoo pieniin unelmiinsa, mutta suurempien unelmien suhteen hän jää korkeintaan toiveikkuuden taajuustilaan, jolloin tuon suuremman unelman manifestaatio ei pääse toteutumaan, vaikka unelma itsessään oli olemassa samalla hetkellä, kuin toiveikas ihminen tätä unelmaa ensimmäistä kertaa toivoi. Ja itse asiassa tuo unelma oli olemassa jo ENNEN sitä hetkeä, kun hän sai idean tuosta unelmasta, koska myös ajatuksemme eli ideamme ovat aina valmiita manifestaatioita, joita vastaanotamme korkean minämme taajuudesta, "unelmien lähteestä". Unelmammehan ovat vain ajatus itsestään, kuten koko todellisuutemmekin on, ja ajatuksen vastaanottaminen on tuon ajatuksen ajattelemista. Ja myös me itse olemme pelkkä ajatus itsestämme. Jos et ajattelisi lainkaan, niin sinuakaan ei olisi olemassa, siis persoonana, egona! 

Tästä syystä villieläimet ja kasvit eivät koe olevansa yksilöitä, vaan osa kokonaisuutta,"koko universumi", mutta jotkut kesyt eläimet taas voivat omaksua ihmisiltä alkeellista ajattelua, ja sitä kautta myös alkeellista egotietoisuutta, ja joskus myös negatiivisia tunteita ja huolia. Ja siksi ihmisten seurassa ja "armoilla" elävät lemmikieläimet muistuttavat usein pieniä lapsia: He tietävät kyllä olevansa kaikkivoipia, mutta havaitsevat kuitenkin, että ihmiset heidän ympärillään eivät tiedosta sitä, vaan tuntevat myös negatiivisia tunteita, ja tämä tekee niin lemmikkieläimen kuin lapsenkin hämmentyneeksi (lasten ja lemmikkien ns. käytösongelmat johtuvat tästä hämmennyksestä).

Todellisuuskokemuksemme on siis aina uskomus. Jos olet vaikkapa yksinäinen, tai koet toivottomuutta ja epäuskoa minkä tahansa asian suhteen, niin nuo negatiiviset tunteesi johtuvat pelkästään siitä, että tuijotat koko ajan yksinäisyyttäsi ja toivottomuuttasi, vahvistaen niihin liittyviä uskomuksiasi kokemalla niitä jatkuvasti todeksi, etkä samalla hetkellä siis näe niitä toiveita, jotka olet jo negatiivisia tunteita kokemalla luonut, ja jotka poistaisivat manifestoituessaan yksinäisyytesi ja toivottomuutesi. Sillä voit nähdä ja kokea todeksi vain sellaisia asioita, joiden värähtelytaajuustilassa itse olet.

Ns. suuria unelmia ei  ole yhtään vaikeampi manifestoida, kuin pienempiäkään, vaan suurten unelmien näennäinen tavoittamattomuus johtuu pelkästään siitä, että uskot itse niiden olevan suuria - ja sellaisina vaikeasti tavoitettavissa. Samasta syystä myös sellaiset unelmat, joita olet toivonut jo hyvin kauan, eivät usein toteudu siksi, että sinä itse kuvittelet niidenkin olevan "mahdottomia" toteuttaa. Liität siis pitkään unelmointiaikaan uskomuksen unelmasi toteutumisen vaikeudesta. Todellisuudessa mikä TAHANSA unelmasi voi manifestoitua välittömästi, eli sillä, miten kauan olet jostakin asiasta unelmoinut, ei ole mitään tekemistä manifestaation nopeuden tai hitauden kanssa. Kaikki, mistä olet koskaan unelmoinut, on jo olemassa, ja valmiina manifestoitumaan, joka hetki. Sinä itse, valmis uskomuksesi ja siihen liittyvä matala tunnetaajuutesi, on ainoa asia, joka voi estää tuon manifestaation. 

Korkeassa tunnetilassa, selkeyden ja huolettomuuden, ehdottoman rakkauden ja puhtaan elämänilon taajuustilassa, vastaanotat koko ajan intuitiivisia ohjeita korkeammalta minältäsi, ja ihan jokainen niistä johtaa jonkin unelmasi luokse! Onnellisuutta on siis mahdollista kokea jatkuvasti, myös ongelmatilanteissa, jos kykenet näkemään myös nuo ongelmat ainoastaan toiveitasi tarkentavina kysymyksinä, jotka ovat välttämättömiä, jotta yli päätään voisit kokea onnellisuutta, sillä onnellisuus ei ole koskaan staattinen tila, vaan vapautumista kysymyksestä, vastaanottamalla vastaus. Pysyvän onnellisuus- ja euforiatilan koemme ei-fyysisellä tasolla, siis vapauduttuamme negatiivisista tunnetiloistamme ja fyysisyydestä. Rakasta siis jokaista ongelmaasi, sillä ilman ongelmiasi et voisi kokea onnellisuutta lainkaan.

Huomaa kuitenkin, että me voimme vastaanottaa ideoita ja impulsseja myös negatiivisessa tunnetilassa, eli pelon, syyllisyyden, vihan, katkeruuden, turhautumisen, säälin ja toiveikkuuden tunnetiloissa. Inspiraatioita ei siis koeta pelkästään korkeimmassa tunnetilassa, vaan voimme saada inspiraation myös vaikkapa itsemme ja muiden vahingoittamiseen. Tästä on kyse esim. silloin, kun masentunut ihminen kertoo saaneensa "sisäiseltä ääneltä käskyn" vaikkapa polttaa talo, ampua ihmisiä, tai räjäyttää kauppakeskus. Tällaisen ihmisen tunnetaajuus on jo pitkään ollut hyvin matala, ja hän kokee aidosti mielihyvää tehdessään jotakin sellaista, joka järkyttää suurta joukkoa muita ihmisiä. Ja tämä johtuu siis siitä, että hän kokee täydellistä arvottomuutta, eli on niin kaukana todellisesta olemuksestaan, että viha ja kosto ovat hänelle suurenmoisen vapautumisen tunteita. Samanlainen tunne on myös ns. sotasankaruus. Sotaa ei voi kukaan koskaan voittaa, koska sotiminen tapahtuu aina pelon tunnetilassa, mutta arvottomuutta kokeva ihminen voi tuntea olevansa sankari, puolustaessaan "omiaan", vihollista vastaan, koska viha ja kostonhimo ovat korkeampia tunteita, kuin pelko ja arvottomuus. Samalla tavalla pelkoon perustuvaa on aina myös rasismi, eli muukalaisviha.

Eli mitään "paatunutta pahuutta" ei ole olemassa, vaan on olemassa vain ihmisiä, jotka ovat erossa omasta korkeammasta itsestään. Myös massamurhaajat, kiduttajat ja ns. hirmuhallitsijat ovat siis perusolemukseltaan puhdasta rakkautta, he vain eivät itse pysty tuota rakkautta kokemaan, jolloin he pyrkivät tuntemaan onnellisuutta vapautumalla täydellisestä voimattomuudestaan. Onnellisuushan on aina vain vapautumista astetta matalammasta tunnetilasta korkeampaan. Jokainen, joka on joskus tuominnut vaikkapa Adolf Hitlerin "pahuuden ruumiillistumana", on samalla tuominnut myös itsensä "pahaksi". Meistä kuka tahansa kykenee samanlaisiin tekoihin kuin Hitler, samanlaisissa olosuhteissa, ja samanlaisten uskomusten ja tunnetilojen vallassa.

Se, että myös tällaisten pahoja tekoja tekevien ihmisten uhrit ovat osallisia omaan kohtaloonsa, eli mahdollistavat omilla tunnetiloillaan ja uskomuksillaan uhriksi joutumisen, on suurimmalle osalle ihmiskuntaa käsittämätön ajatus siksi, että suurin osa ihmiskunnasta siis tuomitsee ns. pahantekijät, ja kun nuo tuomitsijat ovat tuomitsemisen mahdollistavassa tunnetilassa, niin hekään eivät samaan aikaan kykene tuntemaan ehdotonta rakkautta, eli katsomaan hirmutekoja tekeviä ihmisiä - eivätkä myöskään itseään - korkeamman minänsä silmin. Siksi kaikkien hirmutekojen muisteleminen on aina vahingollista, sillä se vain aktivoi vihaa ja pelkoa, ja mahdollistaa siten noiden negatiivisten tunteiden aikaansaamat manifestaatiot, eli pelon ja vihan kierteen jatkumisen.

Muista myös, että ns. hyväätarkoittava tuomitseminenkin tapahtuu aina negatiivisessa tunnetilassa, eli jos syyllistät itseäsi tai muita ihmisiä luonnon tuhoamisesta tai eläinten kokemasta kärsimyksestä, niin et tuossa tunnetilassa voi auttaa luontoa tai noita eläimiä millään tavalla, sillä me emme ole syntyneet maailmaan korjataksemme olosuhteita, tai muuttaaksemme muita ihmisiä "paremmiksi", tuomitsemalla heitä, vaan me olemme syntyneet tuntemaan puhdasta rakkautta ja myötätuntoa, sekä itseämme, muita ihmisiä että koko muuta luomakuntaa kohtaan. Ihmisen tuomitseminen "pahaksi eläimeksi" ei siis auta muuta luomakuntaa - päin vastoin.

Ja jos tuomitset toisen ihmisen, mistä tahansa omasta mielestäsi "hyvästä" syystä, niin muista, että tuomitset samalla myös itsesi. Eli manifestoit itsesi tekemään samanlaisia tekoja, kuin mitä tuomitset muiden tekeminä, ja tästä, ja vain tästä, on kyse "karman" käsitteessä. "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa". Emme myöskään kanna mukanamme pahoja tekojamme edellisistä elämistä, vaan voimme kokea karmamanifestaatioita vain tässä elämässä. Käsitys negatiivisen karman "maksamisesta" seuraavissa inkarnaatioissa on negatiivista ajatusvirtaa. Valitsemme kyllä erilaisia elinolosuhteita eri inkarnaatioissamme, jotta kokemustemme kautta ymmärtäisimme paremmin muita ihmisiä, ja kykenisimme siis tuntemaan myötätuntoa ja ei-erillisyyttä muista. Mutta negatiivisissa tunnetiloissa tekemiämme tekoja ei koskaan rangaista seuraavissa elämissämme, vaan jos kärsimme, niin kärsimyksemme on aina oma valintamme, jonka teemme kärsimyksemme hetkellä, valitsemalla negatiivisen tunnetaajuustilan. Korkeampi minämme näkee meidät aina täydellisenä sieluna, täsyin riippumatta teoistamme ja tunnetiloistamme.

Valitse ilon ja huolettomuuden tunnetila juuri nyt, ja koet välittömän manifestaation, joka on onnellisuuden tunne. Ja juuri se on elämäsi ainoa tarkoitus.

********************

Vielä on mahdollisuus ilmoittautua lauantaina 27.2.2021 järjestettävään Korkean tunnetaajuuden kohtaamiseen Barbaarikartanossa. Jätä tähän viestikenttään tai Barbaarikartanon FB-sivun postilaatikkoon yhteystietosi, niin saat lisätietoja.