Blogit 10/2019

SOL, lokakuu 2019

31.10.2019

Älä yritä kontrolloida elämää, vaan salli ja vastaanota

Tietoinen luominen on kontrollintarpeesta ja pelosta luopumista. Ja siksi tietoinen luominen ja elämän salliminen, luomustemme vastaanottaminen helposti ja ilman kärsimystä, onkin paradoksaalisti aivan liian helppoa, jotta suurin osa ihmiskuntaa voisi sitä syvällisesti ymmärtää – saati toteuttaa käytännössä.

Nekin ihmiset, jotka ovat tiedostamattaan sallineet itselleen paljon omia toiveitaan – eli jotka elävät esimerkiksi ns. hyvinvointiyhteiskunnissa – tekevät omasta elämästään kuitenkin usein itse vaikeaa, eli estävät oman onnellisuutensa keskittymällä pelkoon, vihaan ja muihin negatiivisiin tunteisiin. Ja koska onnellisuus on aina  vain tunnetila, ei koskaan mitään muuta, niin myös materiaalisesti rikkaassa ympäristössä elävät ihmiset ovat todella usein tunnetasolla onnettomia.

Ja siksi onnellisuus on maailmassa lopulta aina suhteellista, ja liittyy elinoloihin ja elintasoon paljon vähemmän, kuin mitä usein kuvittelemme. Esimerkiksi sairaudet eivät vähene elintason kohotessa, sillä sairaus syntyy negatiivisista tunteista: Emme salli omien solujemme toimia harmoniassa, vaan luomme tunteillamme epätasapainoa. Ja jos ihminen ei näe nälkää, niin hän saattaa sairastuttaa itsensä ylensyönnillä. Sairauden syy on siis epätasapaino: Ruokaa on joko liian vähän tai liian paljon.

Tietoisena luojana  tiedostat koko ajan tunteidesi vaikutuksen elämääsi, ja pyrit kohdistamaan ajatuksesi asioihin, joihin sinulla ei liity tunnetason vastustusta, siis negatiivisia tunnemuistoja. Eli annat elämäsi korkeamman olemuspuolesi ”haltuun”, päästät irti, ja luotat elämään. Tuo korkein olemus sinussa ei kuitenkaan ole koskaan tuomitseva eikä syyllistävä, vaan puhdasta rakkautta, täysin ehdotonta arvostusta ja kunnioitusta. Eikä se koskaan katso taakse päin, eli mikään menneisyydessä tekemäsi teko ei koskaan vähennä korkeamman minäsi rakkautta sinua kohtaan.

Eli sinun ei tarvitse koskaan elämässäsi pelätä mitään, koska mitään pelättävää ei ole, olet suunnattoman arvokas sielu. Vain pelätessäsi saat aikaan pelottavia asioita elämääsi. Mutta heti kun lakkaat pelkäämästä, niin myös pelottavat asiat häviävät, koska ne eivät saa voimaa negatiivisista tunteistasi.

Jos sinulla on elämässäsi joku ongelma, jota sinun on hyvin vaikea olla ajattelematta, niin sinun on hyvä ensimmäiseksi aamulla herättyäsi  hiljentää ajatusmelu mielessäsi kokonaan meditoimalla (esimerkiksi keskittymällä noin 15 minuutin ajan hengitykseesi, kuvittelemalla sisäänhengityksellesi ja uloshengityksellesi joku tietty väri, tai ajattelemalla sisäänhengittäessäsi visuaalisesti numeroita 1-3, ja uloshengittäessäsi numeroita 1-5). Meditointi kohottaa tunnetilaasi automaattisesti korkeamman olemuksesi tasolle, jolloin pääset selkeyden mielentilaan, ja voit vastaanottaa ajatuksia ja inspiraatioita,  eli viestejä korkeammasta tietoisuustasosta. Toinen tapa kohottaa tunnetaajuutta on keskittää ajatukset sellaisiin asioihin, joihin sinulla ei liity negatiivisia tunteita, ja joita et pyri kontrolloimaan. Esimerkiksi lintujen ja kasvien tarkkailu on hyvä tapa ”keskittyä olennaiseen” universumissa, samoin levollisten ja huolettomien kotieläinten  kanssa seurustelu, tällaisia ovat esimerkiksi monet kissat. Myös tanssiminen, muu liikunta, rytmikkään tai kauniin musiikin kuunteleminen, ruuanlaitto, siivoaminen, ja huumori-  tai  luontoelokuvien katsominen rauhoittaa ajatusmelua, ja ajatustesi ”fokus” on neutraali tai positiivinen, mikä mahdollistaa tunnetilan kohoamisen.

Älä kuitenkaan YRITÄ olla positiivinen, eli älä etsi tietoisesti jotakin parempaa, kuin mitä nykyhetkessäsi juuri nyt koet. Jos inspiroidut esimerkiksi ruokaa laittaessasi löytämään uusia mausteita tai uusia reseptejä, niin seuraa inspiraatiotasi. Mutta älä ”suorita” sitä mitä teet, sillä suorittaminen ja yrittäminen laskee tunnetilaasi. ”Suorittaa” verbi tarkoittaa kirjaimellisesti ”oikomista”, eli asioiden edelle menemistä. Korkeassa tunnetilassa suoritamme esteettömässä ”flow”-tilassa, yrittäessämme taas ”raivaamme esteitä”, eli olemme ainakin jossain määrin negatiivisessa tunnetilassa. Meidän tulee siis vain sallia nykyhetki ja kokea se positiivisena, jolloin vetovoiman lain vaikutuksesta myös seuraava hetkemme on meille mieluinen.

Salli siis juuri nyt hyvä olo itsellesi, luota elämän luonnolliseen virtaukseen, ja täydelliseen synkroniaan. Olet jo luonut toiveesi, nyt sinun tulee vain sallia ne itsellesi. Joskus toiveesi salliminen vaatii myös vanhasta luopumista. Mutta luopuminenkaan ei vaadi kärsimystä. Eli oma tunnetilasi kyllä kertoo, milloin luopuminen on sinulle ja kanssaihmisillesi hyväksi. Esimerkiksi vanhempien luopuminen lapsista näiden kasvaessa ja aloittaessa oman elämän on aina positiivista luopumista, samoin kuoleman hyväksyminen täysin luonnollisena, vapauttavana  tapahtumana. Voit kuvitella myös jokaisen uloshengityksesi ”välttämättömänä luopumisena” hiilidioksidista, sillä jos et hengittäisi ulos, et voisi hengittää uutta, tuoretta ilmaa ja happea keuhkoihisi sisään. Ja happi on välttämätöntä elintoimintojesi jatkumisen kannalta, hiilidioksidin poistuminen taas on tärkeää elimistön ”puhtaanapitoa”.

Et siis sairaanakaan etsi paranemista, vaan sallit itsellesi terveyden. Et yksin ollessasi etsi rakkautta, vaan sallit itsesi rakastaa, itseäsi ja muita. Et rahattomana etsi vaurautta, vaan otat itse luomasi,  sinulle kuuluvan vaurauden vain vastaan.

Sinä Olet Luoja.

28.10.2019

Kun tunnet arvostusta, iloa ja rakkautta, niin voit vain onnistua – tavalla tai toisella

Yksi totuus ja oivallus kohottaa tunnetilaasi elämäsi vaikeimpinakin hetkinä: Emme voi koskaan tuntea negatiivista ja positiivista tunnetilaa yhtä aikaa! Ja koska positiivinen tunnetila johtaa aina kohti toiveidemme toteutumista, oli tuon tunnetilan syy näennäisesti miten vähäpätöinen tahansa, niin emme tietoisina luojina ole koskaan ”toivottomassa” tilanteessa. Voimme joka ikinen hetki löytää elämästämme jotakin arvostettavaa, eli jotain, joka tuottaa meille iloa. Ja tunne toivottomuudesta ja pysähtyneisyydestä on joka tapauksessa aina vain matalan tunnetaajuuden luoma harha: Kun olet ”pimeässä huoneessa”, eli negatiivisessa tunnetilassa, niin et näe asiota, joita näkisit tuossa samassa huoneessa, jos siellä olisi valot.

Eli kun harjoittelet tietoisesti arvostamista, niin löydät arvostamisen syitä elämästäsi hetki hetkeltä yhä enemmän. Ja tuolloin myös manifestoit koko ajan lisää asioita, joita voit arvostaa. Pyri siis tietoisesti havaitsemaan asioita, joita olet jo elämääsi luonut, ja joita arvostat. Näin vahvistat  omaa uskoasi siihen, että positiiviset ajatukset ja tunteet todella konkreettisesti mahdollistavat toiveidesi toteutumisen myös tulevaisuudessa. Ja ”usko siirtää vuoria”, koska uskoessasi johokin, niin  se mihin tunnetasolla uskot, ON totta. Uskominen johonkin, jota et vielä voi aistein havaita, tapahtuu siis aina korkeassa tunnetilassa, eli tunnetilassa,  jossa toivomasi asiat – joihin siis jo uskot – myös toteutuvat.

Jos esimerkiksi olet yksinäinen, etkä juuri tällä hetkellä usko, että voit koskaan löytää itsellesi kumppania, niin ajattele sellaisia ihmisiä, joilla on jo puoliso. Hekin ovat eläneet joskus tilanteessa, jossa he olivat yksin, aivan kuten sinä nyt. Emme synny maailmaan pariskuntina, vaan me ensin toivomme parisuhdetta, ja sen jälkeen manifestoimme sellaisen.

Tai jos sinulla ei ole tarpeeksi rahaa, niin ajattele ihmisiä, joilla on paljon rahaa. He eivät suinkaan kaikki ole syntyneet ”kultalusikka suussa”, vaan moni heistä on joskus menneisyydessä saanut jonkin idean, joka on sitten lopulta johtanut siihen, että heillä on paljon rahaa. Heidän toiveensa rahasta on siis manifestoitunut heidän oman korkeamman minänsä ohjauksessa, tuota ohjausta intuitiivisesti seuraamalla.

Jos olet sairas, niin ajattele ihmisiä, jotka ovat joskus olleet vakavasti sairaina, mutta jotka ovat lopulta kuitenkin parantuneet noista sairauksista. Sairastaessaan he ovat esittäneet voimakkaan toiveen paranemisesta, ja kun he ovat kokeneet jostain syystä iloa, niin he ovat saaneet mieleensä toivon kipinän, joka on sitten muuttunut uskoksi paranemisen mahdollisuuteen. Ja tämä toivo ja usko on lopulta mahdollistanut heidän paranemisensa. Ja sellaisetkin ihmiset, jotka ovat vaikean sairautensa päätteeksi poistuneet fyysisestä elämästään, ovat lopulta ”päästäneet irti” kärsimyksestä, jolloin fyysinen kuolema, ja fyysisestä kivusta ja kaikista negatiivisista tunteista vapautuminen,  on mahdollistunut.

Ja on myös ihmisiä, joilla on parisuhde, rahaa, ja terveyttä, mutta jotka eivät kaikesta tästä huolimatta silti tunne itseään onnellisiksi. Eli vain tuntemalla onnellisuutta, koemme lisää onnellisuutta – olosuhteet, joissa elämme, ovat lopulta epäolennainen asia suhteessa onnellisuuteemme. Samoin kuin ehdollinen rakkaus ei ole koskaan aitoa rakkautta. Olemme onnellisia, kun tavoitamme omien toiveidemme luoman värähtelytaajuuden, eli olemme resonanssissa toiveidemme virran kanssa.

Et siis voi tuntea vihaa, jos tunnet rakkautta. Valitse siis tietoisesti rakkaus, oli sen kohde mikä tahansa.

Et voi tuntea arvottomuutta, jos tunnet arvostusta. Valitse siis tietoisesti arvostaminen, oli arvostuksesi kohde mikä tahansa.

Et voi olla rahaton, jos tunnet itsesi vauraaksi. Valitse siis vaurauden ja runsauden tunteet, oli vauraus elämässäsi millaista tahansa. Myös hengityksesi, verenkiertosi, miljardit solusi,  kaikki aistisi, sydämesi sykkiminen, lahjakkuutesi, kykysi tuntea rakkautta ja myötätuntoa, kykysi nauraa ja  ihailla auringonnousua,  on vaurautta.

Älä siis koskaan käytä havaintoa siitä, että et VIELÄ ole saavuttanut jotakin tiettyä tavoitettasi, tekosyynä sille, että olet toivoton, etkä siten kulje kohti päämäärääsi. Sillä sinulla tulee joka tapauksessa aina olemaan uusia tavoitteita, etkä siis ole koskaan ”lopullisessa” päämäärässäsi. Eli keskity siksi vain sellaisiin asioihin, joihin jo uskot. Oli päämääräsi mikä tahansa, niin sinä itse joko mahdollistat, tai estät sen toteutumisen. Kaikki voimasi on aina tässä hetkessä.

Vetovoiman laki on siis täysin ehdoton luonnonlaki, joka saa sinut aina vain vetämään puoleesi oman taajuutesi mahdollistamia asioita, ei koskaan ”työntämään pois” mitään. Vetovoiman laki ei siis koskaan ole ”erottamisen laki”: Menetät asioita vain, jos pelkäät menettäväsi ne. Tai toivot jotakin parempaa noiden asioiden tilalle.

Saat aina, mitä haluat ja mitä et halua, riippuen tunnetilastasi. Kun siis olet korkeassa tunnetilassa, niin toivomiasi asioita tapahtuu, yllättäviä kohtaamisia tapahtuu, samalla taajuudella kanssasi olevat ihmiset löytävät sinut,  tilaisuuksia aukeaa, aiemmin mahdottomilta  tuntuneet asiat mahdollistuvat.

Polku, joka on koko ajan allasi, avautuu siis eteesi siksi, että itse havaitset tuon polun. Sinun ei siis tarvitse koskaan etsiä tuota polkua, vaan nähdä se. Sillä korkea tunnetilasi kohottaa sinut valon taajuudelle, ja tuo valo saa sinut näkemään tuo polun, joka johtaa unelmiesi luokse.

27.10.2019

Tiedonvälityksen suunnaton tehostuminen tekee ajatusten tietoisen kohdistamisen entistäkin tärkeämmäksi

Tiedon valtatie eli internet on syntynyt ihmiskunnan toiveiden seurauksena. Miljardit ihmiset ympäri maailmaa ovat jo vuosituhansia esimerkiksi toivoneet menestyvänsä, saavansa osakseen ihailua ja huomiota,   pääsevänsä näkemään muita kulttuureja, saavansa ystäviä, löytävänsä puolison. Koska perinteisiä kanavia kaikkien näiden toiveiden toteutumiselle  on kuitenkin ollut aiemmin rajallinen määrä, niin näiden miljardien ihmisten toiveiden manifestaationa ovat syntyneet sellaiset kanavat kuin vaikkapa Youtube, Facebook ja Instagram, jossa ihmiset pääsevät nyt helposti – ja konkreettisen rajattomasti ja vapaasti – toteuttamaan unelmiaan.

Samalla tavalla ovat ennen internetin syntyä manifestoituneet  esimerkiksi liikennevälineet: Ihmiset kaikkialla maailmassa ovat niin ikään jo vuosituhansia toivoneet näkevänsä ja kokevansa muita maita ja kulttuureja myös konkreettisesti, minkä seurauksena laivojen, junien, autojen ja lentokoneiden manifestoituminen oli väistämätöntä. Jokainen niistäkin moderneista liikennevälineistä, joita nykyään pidämme ”tavallisina”, on alunperin ollut vain ajatus joidenkin ihmisten mielissä. Mutta tuo ajatus on siis näiden  inspiroituneiden keksijöiden mielissä kehittynyt, koska inspiraation mielentilassa keksijät ovat saaneet yhteyden korkeaan tietoisuustasoon, eräänlaiseen koko ihmiskuntaa yhdistävään supertietokoneeseen, eli siihen taajuustasoon, jossa kaikki olemassaoleva tieto on olemassa. Meitä kaikkia yhdistää siis kollektiivinen, korkean taajuuden tietoisuus, ja siksi eri puolella maailmaa keksitään usein samantyyppisiä asioita yhtä aikaa.

Ja myös  erilaiset trendit ja muodit perustuvat tähän samaan kollektiiviseen tajuntaamme. Kaikki ihmiset eivät tietenkään  koskaan seuraa samaa trendiä, mutta samalla taajuudella olevat kokevat samat asiat ”trendikkäinä”. Ja trendien ”keksijät” (havaitsijat) ovat innovaattoreita, edelläkävijöitä, eli inspiroituneita, korkeasta tietoisuudesta ideoitaan ammentavia ihmisiä.

Myös globaali talousjärjestelmä, teollisuuden kasvu ja ravinnontuotannon tehostuminen, ja myös aseteollisuus, on syntynyt ja laajentunut ihmisten toiveiden tuloksena. Saamme aina mitä ajattelemme, halusimme sitä tai emme. Vetovoiman laki ei siis perustu minkään korkeamman ”voiman” moraaliin ja mielipiteisiin hyvästä ja pahasta, vaan vetovoiman laki toteuttaa aina tunteitamme eli tunnetaajuuksiamme. Olemme kaikki täydellisen vapaita luomistyössämme.

Mikä tahansa uusi keksintö on siis aina ollut ensin ajatus, idea, jonka manifestoitumisen on sitten korkea tunne, inspiraatio, eli korkean tietoisuuden  tietoreservin hyväksikäyttö  mahdollistanut. Esimerkiksi atomivoiman keksiminen oli positiivisessa mielentilassa syntynyt inspiraatio, vaikka atomivoimaa onkin sittemmin käytetty myös negatiivisissa tunnetiloissa, vihan välineenä, pelon motivoimana, eli tuhoamiseen ja ihmisten tappamiseen. Jokainen ihminen on täysin vapaa valitsemaan omat tunnetilansa, ja siten myös omat luomuksensa. Eli tappaja valitsee itse roolinsa, mutta niin tekee myös hänen uhrinsa. Jälkimmäistä totuutta on hyvin vaikea monen ihmisen  hyväksyä, mutta korkeassa tunnetilassa ollessamme ymmärrämme, että me ihmiset olemme sielutasolla ikuisia, kuolemaa ei ole todellisuudessa olemassa, ja että pahuus, kärsimys   ja uhrius  ja myös sairaudet johtuvat vain negatiivisista tunnetiloistamme. Eikä mikään negatiivinen tunnetila tai teko koskaan vahingoita kenenkään ihmisen korkeampaa minää, joka on aina puhdasta rakkauden energiaa.

Erityisesti internetin manifestoituminen on siis lisännyt ihmisten unelmia kaikkialla maailmassa suunnattoman paljon, eli sellaisillakin alueilla, joissa ei aiemmin juuri ”tiedetty muusta maailmasta” unelmoidaan nyt aivan eri tavalla, kuin aiemmin. Esimerkiksi Kiinan ja Intian kaltaisten maiden taoudellinen menestys johtuu internetin ”unelmamateriaalin” leviämisestä. Itämaiset uskonnot ovat olleet myös otollinen kasvualusta rajattomille unelmille, sillä esim. buddhalaisessa opissa on aina ollut selkeästi ajatus vetovoiman laista, ja ihmisestä korkean tietoisuuden ulottuvuutena, luojana. Tieto vetovoiman laista ja rakkauden tunnetilan  kaikkivoipaisuudesta on myös muiden uskontojen perusta, mutta esimerkiksi monet kristinuskon tulkitsijat ovat jo varhain uskonnon syntymisen aikoihin olleet matalassa tunnetilassa, jolloin kristinuskon profeetan eli Jeesuksn alkuperäisen pyyteettömän rakkauden sanoman rinnalla on alettu korostaa profeetan ”tappamista”, syntiä ja syyllisyyttä, jolloin on syntynyt ihmistä eräänaisena ”vajavaisena olentona”, perisyntisenä, tuomitseva kristillisyys. Ja myös Vanhan testamentin tuomitsevan ”jumalan” rooli kristinuskossa on vääristänyt alkuperäistä oppia kaikista ihmisistä ”korkeamman poikina ja tyttärinä”, korkeampina olentoina, eli kirjaimellisesti ”jumalan kuvina”.

Ja koska tiedonvälityskanavat ovat siis viime vuosikymmeninä suunnattomasti tehostuneet, niin myös ihmisten unelmat ovat eksponentiaalisesti (”unelmien määrällinen kasvu kiihtyy koko ajan”) lisääntyneet, sillä kaikki mihin kiinnitämme huomiomme, niin sitä luomme itsellemme lisää. Mutta internet ei siis ole lisännyt vain unelmiemme manifestaatioita, vaan myös ei-toivottujen asioiden manifestaatioita, sillä miljardit ihmiset kohdistavat päivittäin ajatuksensa ja tunteensa myös negatiivisiin asioihin internetissä. Eli myös negatiiviset asiat maailmassa lisääntyvä nyt eksponentiaalisesti. Ja tästä syystä on entistäkin tärkeämpää juuri nyt kohdistaa ajatuksensa ja tunteensa tietoisesti positiivisiin asioihin, eli pyrkiä tietoisesti pysymään mahdollisimman paljon korkeassa tunnetilassa!

On tärkeää tiedostaa, että KAIKKI mitä vastustamme lisääntyy aina. Eli jos vastustamme  negatiivisessa tunnetilassa ”pahoja” asioita (kuten luonnon tuhoutumista, epätasa-arvoa, rasismia tai köyhyyttä), niin nekin vain lisääntyvät. Meidän tulee siis puolustaa hyvää, ja pyrkiä aina vaikuttamaan negatiivisiinkin asioihin vain ja ainoastaan rakkauden tunnetilassa. Uskonnollinen ajatus ”synnin vihaamisesta” toimii siis sekin vain itseään ja tarkoitustaan vastaan.

Eli internetin suunnaton informaatiovirta on sekä erittäin paha, että erittäin hyvä asia. Mutta me itse voimme joka hetki valita, kumpaan virtaan otamme itse ajatuksiamme kohdistamalla yhteyden, negatiiviseen vai positiiviseen. Valintaa ei siis  tehdä esimerkiksi ”synnillisen, maallisen musiikin”, ja ”uskonnollisen musiikin” välillä, rahan ja tavaran, tai nöyryyden ja vaatimattomuuden välillä, kuten jotkut uskonnolliset liikkeet opettavat. Kaikki maallinen ON aina  henkistä, hengestä syntynyttä, meidän ei siis koskaan tarvitse olla nöyriä ja osattomia maallisissa, materiaalisissa  asioissa!  Jos ns. maallisista asioista on haittaa vaikkapa luonnolle, niin korkeassa tunnetilassa löydämme kyllä ratkaisun ongelmaan, eikä meidän tarvitse luopua omasta, materiaalisesta unelmastamme. Valinta tehdään siis aina vain korkean ja matalan tunnetilan, ilon ja surun, kaikkivoipaisuuden ja arvottomuuden, ja  rakkauden ja vihan välillä.

Luonto, kasvit ja eläimet, eivät nekään ole koskaan hetkeäkään pysyvyyden, staattisuuden tilassa. Lajeja syntyy ja niitä kuolee, uusia yksilöitä syntyy ja niitä menehtyy. Emme voi siis ”suojella maailmaa elottomaksi”. Emme voi myöskään päättää esimerkiksi alkuasukasheimon jäsenen puolesta, saako hän käyttää moderneja lenkkitossuja, vai pitääkö hänen pysyä alkukantaisena. Jokainen ihminen on täydellisen vapaa, oman elämänsä luoja.

Muista kuitenkin aina, että sinun ei tule myöskään tuomita ja  rangaista itseäsi siitä, etä tunnet negatiivisia tunnetiloja. Ne kuuluvat elämäämme, tienviittoina polullamme. Mutta TIEDOSTA negatiiviset tunteesi, ja opettele päästämään niistä irti. Rentoudu ja iloitse jokaisesta elämäsi hetkestä, ja tunne suunnaton arvosi universumin laajentumisprosessissa, tunne korkeampi olemuksesi. Siten vältät turhan kärsimyksen, ja polkusi on helppo ja valaistu.

26.10.2019

Kun päästät irti negatiivisesta ajatuksesta, niin sallit positiivisen manifestaation, jonka negatiivinen ajatuksesi loi

”Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa”, ”ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”, ”aurinko paistaa aina sateen jälkeen”, ”valoa ei ole ilman varjoa”.

Mitä voimakkaampi on kysymyksesi, mitä suurempi ongelmasi, mitä syvempi on tuskasi – niin sitä suurenmoisempi on myös vastaus, ratkaisu ja ilo, jonka ongelmasi on synnyttänyt.

Kärsimys on vain sitä, että et  salli itsellesi tuota itse luomaasi ratkaisua, eli jäät tuijottamaan negatiivisia asioita, vaikka voisit yhtä hyvin, ja aivan milloin tahansa, nostaa katseesi maasta, ja nähdä ratkaisut.

Tästä syystä huolettomat, positiivisesti ajattelevat, suurpiirteiset, myötätuntoiset ja huumorintajuiset ihmiset, tuntuvat aina olevan onnellisempia – ja myös onnistuvan tavoitteissaan helpommin – kuin kovasti menestykseen pyrkivät, kilpailunhaluiset, ja muiden ihmisten menestyksestä kateutta tuntevat.

Silti myös negatiivisessa tunnetilassa usein oleva, kovasti ponnisteleva ihminen, joka ei iloitse muiden ihmisten saavutuksista, voi kyllä onnistua ja menestyä elämässään. Mutta hänen onnentunteensa on kovan yrittämisen aikansaamien negatiivisten tunteiden takia aina himmeämpi, mikä saa hänet yrittämään vielä kovemmin, koska me ihmiset emme lopulta koskaan tavoittele mitään muuta elämässämme, kuin onnellisuuden tunnetta. Ja koska hänen negatiivinen tunnetilansa jättää hänet aina hieman turhautuneeksi, eli hän ei koskaan tunne puhdasta iloa ja onnea saavutuksistaan, olivat ne kuinka upeita tahansa, niin  hän vetää matalassa tunnetilassaan puoleensa myös itsensä kanssa samalla taajuudella olevia, turhautuneita ja negatiivisia ihmisiä, jotka hekin ovat samalla tavalla kriittisiä, kateellisia ja turhautuneita.  Ja tästä syntyy ”negatiivinen kilpailutilanne” noiden turhautuneiden ihmisten välille. Eikä  suurenmoinenkaan menestys lopulta  tee ketään tuosssa negatiivisessa tunnetaajuustodellisuudessa olevaa ihmistä AIDOSTI onnelliseksi.

Ja samaan aikaan näennäisesti vähemmän menestyneet, kenties vähemmän ”päämärätietoiset” ihmiset, unelmoivat samanlaisista saavutuksista, kuin millaisia nuo mainetta ja kunniaa saavuttaneet ihmiset ovat luoneet – mutta kuitenkaan kokematta niitä negatiivisia tunteita, joita nuo heidän matalissa tunnetilossa yrittäneet  ja menestyneet esikuvansa ovat kokeneet.

Ja tästä syntyy harha, että esimerkiksi taloudellinen menestys, maine ja kunnia tekee ihmisen aina onnelliseksi. Mikäli menestys on kuitenkin siis saavutettu negatiivisessa tunnetilassa, yrittämällä ja kilpailemalla, muita ihmisiä ja heidän menestystään väheksymällä, niin suurenmoisinkaan saavutus ei tee menestyjää onnelliseksi, eli auta häntä saavuttamaan TODELLISTA tavoitettaan. Tai jos  menestyjä ei ole itse kokenut ansaitsevansa omaa menestystään, eli on omasta mielestään saanut vaikkapa rahaa ja mainetta liian helposti. Eli todellisuudessa tällainen menestyjä ei olekaan menestynyt, sillä todellista menestystä on aina vain onnellisuuden kokeminen.

Ja käänteisesti: Menestys ja vauraus ei tee ketään myöskään onnettomaksi. Se, joka arvostaa itseään, menestystään, ja myös muiden ihmisten menestystä, kokee aina myös onnellisuutta. Sillä arvostus on korkean taajuuden tunnetila.

Universumi ja oma korkeampi minämme ei  siis koskaan ole myöskään moraalinvartija, joka rajoittaisi esimerkiksi taloudellista menestystämme, estäisi meitä äkkirikastumasta, tai millään  muullakaan tavalla pyrkisi minimoimaan toiveidemme manifestaatioita. Vain me itse asetamme rajat omille manifestaatioillemme, vain me itse voimme rangaista itseämme luomalla puutetta, väheksymällä ja tuomitsemalla (itseämme tai MUITA, me emme ole erillisiä!),  eli tuntemalla negatiivisia tunteita, jolloin manifestoimme  ankaruutta ja rajallisuuden tunnetta elämäämme.

Jos siis haluat pyrkiä elämässä tavoitteisiisi, ja kokea samalla tyytyväisyyttä ja onnellisuutta, niin muista aina, että matala tunnetila, jonka koet juuri nyt, on aina jo menneisyyttä. Älä siis koskaan jää kiinni matalaan tunnetilaasi, vaan arvosta sitä, ja päästä siitä irti, sillä se on luonut toiveen, jota todella tavoittelet. Eli kun tavalla tai toisella tavoitat korkean tunnetilan, niin negatiivinen tunteesi ja sen aiheuttama asia ei enää saa voimaa, ja tällöin negatiivinen asia korvautuu positiivisella. Varjon tilalle tulee valo.

Korkeampi minäsi on aina ja ikuisesti selkeyden tilassa, korkeassa tietoisuustilassa, ja juuri siksi koet negatiivisia tunteita, kun et ole harmoniassa korkean minäsi taajuuden kanssa.

Uskonnollinen ohje ”olkaa lasten kaltaisia” tarkoittaa siis sitä, että jos pienten lasten tavoin emme yritä itse HALLITA elämäämme, elämme ikään kuin puolittain mielikuvitusmaailmassa, haavemaailmassa, jalat hieman irti maasta – eli kykenemme olosuhteista riippumattomaan huolettomuuteen – niin me myös manifestoimme samanlaista huolettomuutta ja iloa, ja tyydytystä ja iloa tuottavia asioita elämäämme,  konkreettisesti.

Sillä luomisvoimamme on täysin rajaton. Kaikki, minkä pystymme kuvittelemaan, ja mihin itse kykenemme uskomaan, toteutuu.

24.10.2019

Unelmoimalla asioista, joihin sinulla ei liity negatiivisia tunnemuistoja, mahdollistat myös ”mahdottoman”

 

Jos toivot jotakin asiaa, jonka toteutumiseen sinun on aiempien kokemustesi seurauksena vaikea uskoa, niin tuon asian ajatteleminen laskee tunnetilaasi. Mutta jos ajattelet mitä tahansa sellaista asiaa, johon sinulla ei liity negatiivisia tunnemuistoja, eli joka saa sinut tuntemaan aitoa, puhdasta mielihyvää, niin tuollaisen asian aikaansaama korkea tunnetila mahdollistaa myös muiden unelmiesi toteutumisen.

Tärkeintä on siis tavoittaa positiivinen tunnetila. Tavalla, jolla tavoitat sen, ei ole mitään merkitystä. Ei ole myöskään väliä sillä, aiheuttavatko sinussa tuon tunnetilan ”todelliset” asiat, vai  kuvitelmat, voit saavuttaa tuon euforisen mielentilan katsoessasi fiktiivistä elokuvaa, tai kuunellessasi musiikkia. Tai voit iloita jonkun toisen ihmisen onnistumisesta. Olennaista on pelkästään se, että tunteesi on aito, eli taajuutesi on korkea.

Ja kun olet tietoisesti harjoitellut tunnetilasi ylläpitoa, niin olet ”virittänyt sielusi kannelta” niin, että havaitset hyvin selkeästi pienenkin laskun tunnetilassasi. Ja tästä syystä sinulla on tietoisena luojana helpompi ”elää hetkessä”, ja ylläpitää tunnebalanssia, eli tuntea tasapainoista onnellisuutta ja luottamusta myös tuleviin hetkiin, joita tässä hetkessä kokemasi tunnetila siis luo. Jos sinusta siis tuntuu, että ”mitään edistystä ei elämäntilanteessasi tapahdu”, niin kyse on vain siitä, että matalan tunnetilasi seurauksena luot koko ajan samaa – ei siis siitä, että universumi olisi pysähtyneessä tilassa. Me luomme jopa omaa itseämme uudeksi koko ajan, eli solumme uusiutuvat joka hetki. Esimerkiksi paraneminen sairaudesta on vain sitä, että positiivisessa tunnetilassa mahdollistamme solun paranemisen, tai terveen solun manifestaation sairaan tilalle.

Samoin, jos ajat autolla, ja sinulla on varma, rentoutunut ja luottavainen olo, niin voit ajaa mutkaisellakin tiellä kovaa vauhtia, ja pysyt silti  vaikeuksitta tiellä. Sillä olet tuossa ”flow”-tilassa yhteydessä korkeampaan minääsi, joka ohjaa sinua joka hetki toimimaan intuitiivisesti oikein. Jos taas ajat samalla tiellä ahdistuneena, huolissasi ja peloissasi, niin sen lisäksi, että sinulla on koko ajan ajan epämiellyttävä olo, niin myös ajosi on epävarmaa ja holtitonta, koska et aisti korkeamman minäsi ohjausta, johtuen matalasta tunnetilastasi. Ajat siis kuin sumussa, ja pelokkaat mielikuvat mahdollisesta onnettomuudesta kasvavat sitä mukaa, kun negatiivinen tunnetilasi niitä ruokkii. Pelkosi luomat mielikuvat eivät kuitenkaan ole ”totta”, vaan valmiita pelkomanifestaatioita – negatiivista ajatusvirtaa, joita myös muut ihmiset ovat joskus pelänneet –  joihin negatiivisen tunnetajuutesi takia saat yhteyden. Mutta pelkosi voivat myös toteutua, jos pysyt matalassa tunnetilassa, sillä elämme todeksi aina sen, mihin tunnetasolla itse uskomme.

Mutta aivan samalla tavalla voit saada yhteyden myös kollektiiviseen positiiviseen ajatusvirtaan, jos oma tunnetilasi siis on korkea, sillä me ihmiset olemme vastaanottimia, joilla on joka hetki valmius vastaanottaa samalla taajuudella olevaa ns. todellisuutta.

Jos siis unelmoit, niin unelmoi asioista, jotka kohottavat tunnetilaasi, ja joiden saavuttamista et siis itse epäile. Muistele aiemmin elämässäsi kokemiasi hetkiä, jolloin tunsit innostusta tai rakkautta. Muistele tilanteita, joissa onnistuit jossakin asiassa, tai jolloin saavutit vihdoin jotakin, jota olit toivonut jo kauan, vaikka olit aiemmin epäillyt, että toiveesi ei voi toteutua koskaan. Tai kuuntele muiden ihmisten onnistumistarinoita, ja iloitse aidosti heidän kanssaan (muiden ihmisten onnistuminen ei ole koskaan sinulta pois, aivan kuten muiden ihmisten terveyskään ei tee sinua itseäsi sairaaksi). Ajattele mielessäsi ihmistä, eläintä tai esinettä, jota ihailet. Ajattele omia ominaisuuksiasi, joita vilpittömästi arvostat ja ihailet.

Korkeassa tunnetilassa eli selkeyden tilassa tunnet kehossasi fyysisesti, että et vastusta omia toiveitasi, jolloin ne myös voivat manifestoitua. Eli ajatus, joka saa sinussa aikaan negatiivisen tunteen, sisältää negatiivisen uskomuksen. Kun taas ajatus, jota ajatellessasi tunnet positiivisen tunteen, voi manifestoitua, koska tunnetasolla siis uskot ja TIEDÄT, että se on jo olemassa, korkeassa taajuustasossa.

Negatiiviset ajatuksetkin ovat kuitenkin välttämättömiä, koska vain niiden avulla viestität universumille, mitä et halua kokea. Ja siksi negatiivisen ajatuksen ”hylkääminen” välittömästi positiiviseen keskittymällä vie voiman negatiiviselta asialta, mutta silti negatiivinen ajatus ehti jo luoda positiivista, koska tunsit tuon lyhyen hetken negatiivista tunnetta. Eli juuri tätä on vastoinkäymisten arvostaminen: Vastoinkäyminen on tienviitta, ei siis ”tuomio” tai ”kohtalo”! Voimme tuomita vain itse itsemme ongelmiin, valitsemalla negatiivisen ajatuksen seurauksena negatiivisen tunnetilan. Eli vain  jääminen tunnetasolla kiinni negatiiviseen ajatukseen – eli negatiivisen tunnetilan ruokkiminen –  saa aikaan myös negatiivisia manifestaatioita.

Kaikkien luomustemme lähtökohta on kuitenkin aina ajatus. Ja juuri ajatuksemme tekevät meistä tietoisia luojia.

23.10.2019

Todellinen päämäärämme on yhteys korkeampaan itseemme

Mielihyvää lukuunottamatta mikään, mitä tavoittelemme elämässä, ei ole todellinen tavoitteemme. Et todellisuudessa halua rahaa, ihmissuhdetta, mielekästä työtä, mainetta etkä terveyttä, vaan haluat vain tuntea resonanssin korkeamman minäsi kanssa. Me ihmiset siis vain kuvittelemme haluavamme erilaisia asioita, ”henkilökohtaisia saavutuksia”, jotta kokisimme itsemme  merkityksellisiksi, ja elämämme turvalliseksi. Mutta myös merkityksellisyyden ja turvallisuuden tunteet tähtäävät lopulta aina vain yhteen asiaan: Haluun olla yhteydessä omaan korkeampaan minäämme – ja samalla kaikkien MUIDEN ihmisten korkeampaan minään, siis korkeampaan tietoisuuteen. Sillä me ihmiset emme ole erillisiä.

Ihmisryhmien, kuten kansojen jäseninä, saatamme toivoa myös kansallisia saavutuksia, mutta niitäkin toivomme vain siksi, että koemme kuuluvmme johonkin kansakuntaan, ja koemme mielihyvää, jos esimerkiksi omaa kansaamme edustava urheilija tai taiteilija saavuttaa jotakin maailmanlaajuisesti merkittävää. Mutta niin kansallisylpeys, kuin henkilökohtaisestakin saavutuksesta saamamme mielihyvä, ovat molemmat ehdollisia, eli voimme myös pettyä, eli kokea mielipahaa toiveemme tai yrittämisemme epäonnistumisen seurauksena.

Siksi voimme tuntea itsemme onnellisiksi vain, jos tunnemme myötätuntoa kaikkia muita ihmisiä kohtaan, ja myös iloitsemme kaikkien muiden ihmisten kokemasta onnellisuudesta, emme siis vain omasta, tai oman yhteisömme tai kansamme jäsenten onnellisuudesta. Eli niin kauan, kun tunnemme vaikkapa pelkoa, vihaa tai katkeruutta eri tavalla ajattelevia, ”ulkomaalaisia” tai ”toisuskoisia” kohtaan, niin vihaamme ja pelkäämme samalla myös itseämme.

Siksi ehdollinen onnellisuus, eli onnellisuuden tavoittelu yrittämällä saavuttaa asioita, ei ole koskaan pysyvää. Eli jos yritämme ”suorittaa elämää”, niin vaikka saavuttaisimmekin lopulta   toiveen ja päämäärän, jonka oletimme tuottavan meille onnellisuutta, niin jos olemme olleet onnettomia tavoitellessamme toivettamme, niin  petymme myös päämääräämme. Eli elämä on matka, joka päättyy onnellisesti vain, jos olemme nauttineet matkastamme. Matkan päämäärä ei siis ole koskaan kotiinpaluu – muutenhan emme lähtisi matkallemme lainkaan – vaan matkan päämäärä on matkalla oleminen, eli elämä itse.

Tavoitat siis onnellisuuden – ja myös toivomasi manifestaatiot –  vain olemalla onnellinen, mistä tahansa syystä, sillä korkea tunnetaajuutesi vetää puoleensa samalla taajuudella värähteleviä unelmiasi. Sinun ei siis tarvitse keskittyä toivomiseen, eli jos joku toivomasi asia ei ole toteutunut, niin kyse ei todellakaan ole siitä, että universumi ei olisi kuullut toivettasi! Olet luonut valtavasti toiveita korkeamman minäsi taajuudelle – niin tässä, kuin kaikissa edellisisissäkin elämissäsi –  ja voit siis vain päästää irti toiveistasi, ja keskittyä vastaanottamaan luomuksesi. Mutta jos ET päästä irti, ja jatkat toiveesi tavoittelua yrittämällä, niin tunnetaajuutesi pysyy unelmasi taajuutta matalampana. Eli yrittäesäsi saavuttaa jotakin tavoitat vain toiveesi ei-olevaisuuden, et itse toivetta. Etsiessäsi jotakin, joka on hukassa, uskot siihen, että etsimäsi on hukassa, jolloin et voi  löytää etsimääsi. Pyri siksi aina toimimaan vain inspiroituneessa tilassa. Jos taas joku ulkopuolinen taho pakottaa sinua toimimaan ”itseäsi vastaan”, eli tunnet negatiivisen tunteen, niin pyri mielessäsi tuntemaan rakkautta ja myötätuntoa, ja negatiivisen tunteen sinussa aiheuttanut tilanne ratkeaa toivomallasi tavalla.

Älä siis koskaan jää tunnetasolla kiinni siihen SYYHYN, joka alunperin loi toiveesi – esimerkiksi rahan, rakkauden tai terveyden puuttumiseen –  vaan pyri korkeampaan tunnetilaan, jolloin tunnet, miltä unelmasi tuntuu sen jo saavutettuasi.

Useimmille ihmisille onnellisen, innostavan ja helpon elämän saaavuttaminen on siis paradoksaalisti aivan liian yksinkertaista ja helppoa, jotta he saavuttaisivat sen. Samoin, kuin rakastamista yrittävälle rakkaus on vaikeaa, mutta rakastavalle – siis ehdotonta  rakkautta tuntevalle – helppoa. Onnellisuus ei ole koskaan mitään muuta, kuin tunnetila, jonka koemme itse.

Ja manifestaatiot sinänsä eivät myöskään koskaan takaa onnellisuuttamme. Rikkaat ihmiset saavat usein paljon rahaa, halusivat he rahaa tai eivät. He saavat rahaa siksi, koska uskovat saavansa sitä. Mutta raha ei välttämättä tee heitä onnellisiksi, sillä manifestaatiomme tekevät meidät onnellisiksi vain, jos arvostamme niitä. Toisaalta raha ei myöskään välttämättä tee meitä onnettomiksi, sillä jos arvostamme rahaa ja materiaa, niin koemme onnellisuutta. Ja sama pätee ihmissuhteisiimme ja terveyteemme: Jos arvostamme ihmissuhteitamme ja terveyttämme, niin koemme onnellisuutta. Mutta jos emme arvosta näitä asioita, niin voimme myös menettää ne, koska vedämme puoleemme asioita aina tunnetaajuutemme perusteella. Ja yksinäisyys ja sairaus värähtelevät matalalla taajuudella, aivan kuten turhautuminen, viha, pelko ja masennuskin.

Arvostamalla näennäisesti ”pieniä” tai aineettomia asioita, voit siis saavuttaa”suuria”, aistein havaittavia ja käsinkosketeltavia asioita. Eli olosuhteista riippumaton arvostus, ehdoton rakkaus itseäsi ja kaikkia muita ihmisiä kohtaan, on avain mihin tahansa porttiin, jonka kuvittelet olevan esteenä matkallasi ilosta iloon.

20.10.2019

Onnekkuus ja huono-onnisuus ei ole koskaan sattumanvaraista

Jos olet kokenut itsesi huono-onniseksi jollakin elämänalueella, niin negatiivinen uskomuksesi ylläpitää huono-onnisuuttasi myös vastaisuudessa. Mutta voit muuttaa negatiivisen uskomuksesi positiiviseksi uusien kokemusten kautta. Pelkät sanat ja verbaalinen vakuuttelu,”haikea haaveilu”, tai väkinäinen visualisointi matalassa tunnetilassa, ei muuta uskomuksiasi – vain aidot, korkean tunnetason kokemukset, muuttavat niitä.

Jos siis yrität sinnikkäästi toteuttaa jotakin asiaa, joka ei ole tähänkään saakka toteutunut, niin toteutat negatiivista uskomustasi, eli ”kierrät kehää”, et liiku eteen päin. Ja samalla negatiivinen uskomuksesi vain vahvistuu. Toteutat ja manifestoit siis vanhaa uskomustasi epäonnistumisesta, vaikka yrität onnistua. Ja tämä johtuu siis siitä, että yrittäminen tapahtuu aivan eri taajuustasolla, kuin onnistuminen. Olet luonut toiveesi korkeaan taajuustasoon, mutta olet itse uskomuksinesi matalassa taajuustasossa. Eli tunnetilamme määrittää aina sen, millaisia asioita ja kokemuksia vedämme kokemusmaailmaamme.

Jos siis olet mieleltäsi hyvin ”voimakas”, eli hyvä keskittymään asioihin, niin positiivisissa tunnetiloissa voit hyvin helposti saavuttaa toivomiasi asioita, mutta toisaalta myös negatiiviset uskomuksesi ovat erittäin vahvoja, eli saatat olla hyvin ”ankara itsellesi”, jopa julma.

Jos siis keskityt johonkin toivomaasi asiaan, niin sinun tulee kyetä keskittymään ”uudessa, tuoreessa tunnetilassa”, eli neutraloimaan tuohon asiaan liittyvät valmiit, negatiiviset tunnemuistot.

Niin sanottu ”aloittelijan tuuri” on esimerkki  inspiroituneessa tilassa koetusta onnekkuudesta, joka on tuttu ilmiö kaikille, jotka ovat joskus pelanneet ns. rahapelejä. Jos henkilö, joka ei ole aiemmin pelannut uhkapelejä, on korkeassa tunnetilassa, ”vailla voitto-odotusten taakkaa”, eikä hänellä liity voittamiseen tai häviämiseen mitään valmiita tunnemuistoja, niin tällainen henkilö voi hyvin helposti päästä ns. voittoputkeen, jolloin hän voittaa ”moukan tuurillaan” toistuvasti, alkaa uskoa voittamiseen, ja tällöin voittaminen myös jatkuu. Mutta heti, jos tällainen henkilö alkaa havainnoida matalammassa tunnetilassa olevien kanssaihmistensä reaktioita , niin hänen omakin tunnetilansa laskee. Tai jos nuo muut henkilöt ovat jo nimenneet tämän aloittelevan pelaajan ”epätavallisen onnekkaaksi”, niin samalla hetkellä, kun tämä onnekas peluri tiedostaa, että hänen onnekkuudessaan on jotakin poikkeuksellista, niin hän alkaakin yrittää onnistua – ikään kuin uuden onnekkaan identiteettinsä velvoittamana – ja yrittäminen tapahtuu aina matalassa tunnetilassa. Ja tällöin voittoputki katkeaa. Menestys- ja onnistumisodotukset siis toimivat hyvin usein itseään vastaan. Syntyy negatiivinen suorituspaine, ”rimakauhu”.

Monet pelurit – ja myös kilpaurheilijat – käyttävät apunaan amuletteja tai ”onnettaria”, koska jos uskomme, että jollakin esineellä tai ihmisellä on onnekkuutta lisäävä vaikutus, niin näin myös on. Samalla tavalla minkä tahansa uskonnon kuvitteellinen ”jumala” voi auttaa uskovaa onnistumaan jossakin asiassa. Mutta toisaalta jokainen rukous, joka johtaakin pettymykseen (pyytäminen ja aneleminen tapahtuu aina matalassa tunnetilassa), vahvistaa uskovan epäuskoa. Tästä syystä uskovaiset tarvitsevat seurakunnan ympärilleen, sillä uskovat ihmiset tukevat toinen toistensa uskoa, eli pyrkivät etsimään uskonvahvistusta muista samaan ”jumalaan” uskovista ihmisistä ja heidän onnistumisistaan. Myös uskonnolliset rituaalit vahvistavat uskoa ”ihmisen ulkopuoliseen jumalaan”. Monoteististen uskontojen ”jumalasta” onkin siksi lukemattomien maailman  ihmisten mielissä  tullut ”koetteleva ja ankara”, armollisen ja sallivan sijaan. Ja tämä siis johtuu siitä, että tällaista armoa meille jakelevaa jumalolentoa ei ole olemassa. Todellisuudessa luomme  kaikki kokemuksemme aina itse, me olemme itse noita ”luojia”.

”Kokeile onneasi” siis aina vain korkeassa tunnetilassa, inspiroituneena. Toiveikkuuden tunnetila on lähellä inspiroitunutta tunnetilaa, mutta kuitenkin hieman alempi, josta syystä toiveikkuus ei riitä tavoittamaan ns. toiveidemme välittömiä manifestaatioita, vaikka ”mikä tahansa on mahdollista”, ihan joka hetki.

Tästä ilmiöstä kertoo sananparsi ”kel onni on, se onnen kätkeköön”. Eli jos olet itse korkeassa tunnetilassa  ollessasi tavoittanut korkeasta tietoisuustasosta intuitiivisen tiedon jostakin menestykseen johtavasta asiasta, niin älä kerro siitä muille ihmisille, elleivät nämä muutkin ihmiset ole hyvin korkeassa tunnetilassa, eli kanssasi ”samalla taajuudella”. Sillä jos kerrot inspiroituneen ideasi matalammassa tunnetilassa oleville, niin he eivät erilaisesta tunnetilastaan johtuen yksinkertaisesti koe ideaasi samalla tavalla, jolloin heidän pessimistiset näkemyksensä vaikuttavat myös sinun tunnetilaasi, ja omakin innostuksesi tuohon ideaan sammuu.

Jos siis haluat muuttaa uskomuksesi itsestäsi ja omasta onnekkuudestasi, eli alkaa uskoa olevasi onnekas huono-onnisen sijaan (Hannu Hanhi etkä Aku Ankka) ,  niin keskity tavoittelemaan pelkästään korkeaa tunnetilaa, ”keinolla millä hyvänsä”-  älä siis keskity lainkaan asioihin, joiden saavuttamiseen et itse tunnetasolla usko. Pyri olemaan ikään kuin hävyttömällä ja vastuuttomalla tavalla huoleton, huolista ja murheista vapaa, edes silloin tällöin. Mutta muista, että huolettomuutesi ei saa olla teeskenneltyä, eli esimerkiksi luottokortin käyttäminen ”suruttomasti” ei paranna tilannettasi, jos podet samaan aikaan huonoa omaatuntoa tuhlaamisestasi.

Tavoittele hyvää oloa heti aamulla herättyäsi, sillä silloin ns. ajatusmelua on päässäsi konkreettisesti vähemmän, eivätkä negatiiviset tunne- ja tapahtumaketjut ole päässeet vielä käyntiin.  Eli pyri tietoisesti nousemaan ”oikealla jalalla” sängystä. Kun keskityt tietoisesti positiivisiin asioihin, täysin riippumatta niiden ”merkityksellisyydestä” –  esimerkiksi tyynysi pehmeyteen tai makuuhuoneesi miellyttävään lämpötilaan – niin korkeasta tunnetilastasi kehittyy vetovoiman lain vaikutuksesta vakaampi tila.

Ja tuolloin asiat ja tapahtumat, joita  päivän aikana koet, alkavat vastata korkeaan tunnetilaasi, eli vedät puoleesi vain vallitsevan positiivisen tunnetilasi kanssa resonanssissa olevia asioita ja tapahtumia,jolloin korkea tunnetilasi vahvistuu entisestään. Ja kun olet näin selkeyden tunnetilassa, niin epätietoisuus ja epäileminen ei ole mahdollista, vaan olet täydellisen tietoinen. Ja tällöin mielesi vastaanottaa ainoastaan korkean tietoisuustason tietoa, inspiraatioita.

Ja tällaisessa mielentilassa  vedät myös puoleesi vain muita inspiroituneita ja iloisia ihmisiä, kun taas negatiivisessa tunnetilassa olevat ihmiset eivät voi olla läheisyydessäsi. Jos sinulla kuitenkin on omaisia tai työtovereita, jotka ovat negatiivisessa tunnetilassa, niin  et joko havaitse lainkaan heidän negatiivisuuttaan, tai tiedostat entistäkin selkeämmin, että he ovat kanssasi aivan eri taajuudella, jolloin  vain neutraalisti havainnoit tuota negatiivisuutta, eli näet negatiivisen välittömästi positiivisena, eli varjon valona ja selkeytenä. Eli voit tuollaisena hetkenä kokea voimakasta myötätuntoa negatiivisessa tunnetilassa olevaa läheistäsi kohtaan juuri siksi, että olet itse selkeyden tilassa. Oma tunnetilasi ei siis kuitenkaan kanssaihmisesi negatiivisuuden vaikutuksesta laske. Tästä syystä esimerkiksi parisuhteen päättyminen korkeassa tunnetilassa on täysin mahdollista, sillä jäämme epätyydyttävään parisuhteeseen kiinni vain, jos olemme itse matalassa tunnetilassa, ja myös kumpanimme on samalla taajuudella. Viha ja katkeruus siis sitoo ihmisiä toisiinsa aivan samalla tavalla kuin rakkauskin.

Vastoinkäymiset ovat elämässämme välttämättömiä siksi, että vain niiden avulla pystymme  kohdistamaan mielemme täsmällisesti toiveisiimme, eli ei-toivottu luo toivottua. Mutta päätät aina itse, jäätkö ei-toivottuun elämäntilanteeseesi kiinni, vai sallitko itsellesi toivomasi elämän.

Korkea tunnetila siis puhdistaa ja neutraloi minkä tahansa negatiivisen tunnemuiston, eli negatiivisten uskomustemme tilalle syntyy uusia, positiivisia uskomuksia. Olosuhteista riippumattoman onnellisuuden harjoitteleminen, eli tunnetilan ”nollaaminen”, resetointi, on siis mahdollista missä tahansa elämäntilanteessa, ajatuksia tietoisesti myönteisiin asioihin keskittämällä. Eli voimme alkaa ”kertoa uutta tarinaa itsestämme” vain päättämällä tehdä niin.

Elämämme on illuusio – mutta se on unta, jonka itse luomme.

19.10.2019

On tärkeää kokea myös negatiivisia tunteita, sillä ne vapauttavat sinut vielä alemmista tunnetiloista

Jos luet tätä tekstiä negatiivisessa tunnetilassa, eli erossa omasta korkeammasta minästäsi, niin sinun voi olla vaikea ymmärtää tätä. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa, siis selkeyden mielentilassa, niin ymmärrät tekstin täydellisesti.

Jos tunnet itsesi masentuneeksi, siis täysin arvottomaksi ja voimattomaksi, pelokkaaksi, kykenemättömäksi hallitsemaan omaa elämääsi, niin ainoa tie kohota tunneskaalassa ylös päin on vihan ja katkeruuden tunteminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun tulisi vahingoittaa vihasi vallassa muita ihmisiä, vaan voit purkaa vihaasi myös omissa oloissasi, tietoisesti ja hallitusti. Ja silti: Vaikka tuntisit niin voimakasta ja hallitsematonta vihaa, että vahingoitat – tai koet vahingoittavasi – muita ihmisiä, niin et silti ole muuttunut ”pahaksi ihmiseksi”, vaan sinulla on edelleen joka hetki mahdollisuus kohdistaa ajatuksesi itsesi ja muiden ihmisten arvostamiseen ja rakastamiseen, ja teoillasikaan ei ole enää mitään merkitystä, olivat ne millaisia tahansa. Ja tämä johtuu siitä, että kun sinä lopetat itsesi tuomitsemisen, niin myös tekosi kohde vapautuu omista negatiivisista tunteistaan sinua kohtaan. Sillä me ihmiset emme ole koskaan erillisiä. Rakkaus sammuttaa vihan, aina.

Negatiivisten tunteiden ja tekojen ”neutralointi” vain jättämällä ne huomiotta, eli keskittymällä sekä oman itsen, että  muiden rakastamiseen,  on kaikkein haastavin asia vetovoiman lain ja tietoisen luomisen ymmärtämisessä. Ihmiskunta on aina halunnut tuomita ns. pahantekijät, vaikka jokainen ihminen on samaan aikaan myös itse pahantekijä. Yksikään ihminen ei kuitenkaan ole perusolemukseltaan KOSKAAN paha, vaan ns. pahat teot johtuvat vain negatiivisista tunnetiloistamme. Vaikka tuntisimme vihaa pahantekijöitä kohtaan, niin meidän tulee negatiivisten tunteidemme kokemisen  jälkeen pyrkiä kohottamaan tunnetilaaamme, ja tuntea myötätuntoa. Nähdä siis tuossa toisessa ihmisessä hänen korkeampi olemuksensa, ja myös korkeampi itsemme.

Ja usein pahantekijä ei itse edes tiedosta tekevänsä pahaa toiselle ihmiselle, ja silloin uhriksi itsensä tunteva ihminen vahingoittaa uhriutumisellaan AINOASTAAN itseään. Eli jos koet itsesi jonkun toisen ihmisen tai olosuhteen uhriksi, niin vapaudut uhriutumisen tunteestasi vain rakastamalla täysin ehdoitta sekä itseäsi, että kaikkia muita, eli tiedostamalla, että sinä luot aina itse oman todellisuutesi.

Esimerkiksi kristinuskon opissa on kyllä periaatteessa täydellisen armon käsite, mutta samalla uskonnollinen perinne korostaa syntiä ja syyllisyyttä, ”jumalanpelkoa”, jolloin armon käsite käytännössä mitätöityy, ja tuomiovalta annetaan mielivaltaisesti valtaa käyttävälle ”jumalalle”,ja nöyryydestä ja syyllisyyden potemisesta onkin tullut hyve. Eli kristityt ovat ulkoistaneet armahtajan itsensä ulkopuolelle, vaikka tuo armahtaja voit olla vain sinä itse. Jeesuksen alkuperäisessä opissa armo oli täydellinen ja ehdoton, ja ihminen itse ”jumala” (hepreaksi ”elohim”, joka on monikkomuoto, ”Kaikki Mikä On”. JOH 10:34,jossa viittaus Psalmeihin 82:6).

Vaikka olisit tehnyt inhimillisesti katsoen miten vakavan rikoksen tahansa, niin sinun tulee antaa se ”anteeksi” itsellesi, sillä syyllisyyden kantaminen on mahdollista vain olemalla erossa omasta korkeammasta minästäsi. Ja sinä OLET täydellinen olento, sinä olet Luoja. Mikään tekemäsi ”synti” ei koskaan vahingoita täydellistä sieluasi.

Jos vastustat voimakkaasti ajatusta, että mikä tahansa teko pitää vain antaa itselleen ja muille anteeksi, niin olet negatiivisessa tunnetilassa, erossa korkeammasta minästäsi. Tunnetilasi on siis aina täysin yksiselitteinen indikaattori siitä, onko ajatuksesi oikea vai väärä.

Ns. anteeksianto on siis todellakin vain sitä, että emme kohdista huomiotamme pahoihin sanoihin tai tekoihin, olivat ne sitten meidän tai muiden tekemiä! Sillä korkeampi minämme ei koskaan katso taakse päin. Ja jos sinulle on tehty pahaa, niin sinä olet itse vetänyt tuon teon puoleesi, siis mahdollistanut sen. Eli on aivan samantekevää, annatko tuon teon anteeksi itsellesi vai sen tekijälle, olette molemmat toinen toistenne kanssaluojia. Ja jos sinä olet tehnyt pahaa toiselle ihmiselle, niin tuo toinen ihminen on ”pyytänyt” ja sallinut tuon teon.

Me emme ole erillisiä. Kaikki, mitä teemme muille ihmisille, teemme aina myös itsellemme. Ja kaikki kokemukset, joita koemme, olemme itse itsellemme luoneet.

Jos siis tunnet itsesi arvottomaksi, niin pyri tuntemaan vihan vapauttavaa tunnetta. Jos pelkäät omaa  vihaasi ja sen voimaa, niin tunne sitä  omissa oloissasi, jolloin et vahingoita muita ihmisiä, etkä sitä kautta joudu häpeän, itsevihan ja syyllisyyden tunnetiloihin. Syyllisyys on nimittäin aina alempi tunnetila kuin viha ja syyttäminen, eli syyllisyys on masennuksen ja arvottomuudentunteen lailla aina ”turha tunne”.

Kun olet tuntenut vihaa, niin kokeile, miten vapauttavaa on tuntea katkeruutta ja kostonhimoa. Edelleenkään sinun ei tarvitse kostaa kenellekään konkreettisesti, vaan voit vain tuntea, miten vapauttava on kostamisen ajatus voimattomuudentunteeseen verrattuna. Jos sitävastoin patoat vihaasi ja katkeruuttasi, eli tunnet niistä syyllisyyttä, niin ne vain kasvavat sisälläsi suuremmiksi, ja tulevat ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa purkautumaan, tavalla tai toisella. Usein patoutunut viha ja katkeruus ilmenee myös sairauksina, sillä sairaudet johtuvat aina negatiivisista tunteistamme. Eli elimistömme ei negatiivisten tunnemuistojemme eli matalan värähtelytaajuuden takia kykene parantamaan itse itseään, vaan ”rankaisee itseään” sairastumalla.

Kun olet tuntenut kostonhimoa ja katkeruutta, niin seuraava askel matkallasi tunneskaalassa ylöspäin on jo toiveikkuuden tunne! Ja toiveikkuutta tuntiessasi olet jo hyvin lähellä ilon ja rakkauden, siis selkeyden tunnetilaa. Ja selkeyden tunnetilassa TIEDÄT, että olet täydellinen sielu, ja että myös kaikki kanssaihmisesi – täysin riippumatta heidän teoistaan ja tunnetiloistaan – ovat täydellisiä sieluja. Eikä sinulla ole enää minkäänlaista tarvetta tuomita ketään, ei itseäsi eikä ketään muuta.

Sillä puhtaan, ehdottoman rakkauden tunnetilassa ymmärrät täydellisesti, että voimme olla ”pahoja” vain ollessamme erossa rakkaudesta, eli omasta korkeammasta olemuksestamme. Ja siksi meillä on aina oikeus tuntea mitä tahansa tunteita, jos ne auttavat meitä kohoamaan kohti rakkauden tunnetilaa. Ja kanssaluojamme, eli muut ihmiset, auttavat meitä tarvittaessa tuntemaan myös noita negatiivisia tunteita, eli mahdollistavat omilla matalilla tunnetiloillaan meitä tuntemaan  myös vapauttavia negatiivisia tunteita. Kanssaluojamme ovat siis kanssamme aina samalla tunnetaajuudella, elävät ”samassa todellisuudessa”.

Elämämme fyysisellä tasolla on siis kuin teatteria, jossa esitämme erilaisia rooleja erilaisissa tunnetiloissa, tanssimme kuin paritanssia  toinen toistemme kanssaluojina. Välillä oma roolimme on olla ”uhri”, välillä taas ”pahantekijä”, mutta olemme silti kaikki aina ja ikuisesti täsmälleen yhtä arvokkaita, täydellisiä,korkeampia olentoja, saman korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia. Oman elämämme täysin vapaita Luojia.

18.10.2019

Jos toivot voimakkaasti jotakin, joka on ristiriidassa sydämesi toiveen kanssa, niin ylläpidät kärsimystä

On hyvin tärkeää, että opit tietoisena luojana ”päästämään irti”, eli toiveesi esittämisen jälkeen sallimaan toiveesi toteutumisen. Sillä toteuttaminen on universumin ja korkeamman minäsi tehtävä, ei sinun nk.  rationaalisen  mielesi tehtävä! Jos olet hyvin voimakastahtoinen ihminen, ja jäät toivomisen taajuudelle  – yrität väkisin murtautua läpi harmaan kiven –  niin vaikka olisit vuosikausia hyvin lähellä toiveesi toteutumista, niin hiuksenhieno taajuusero sinun ja toiveesi välillä tekee unelmasi toteutumisen kuitenkin mahdottomaksi. Ja tämä johtuu siis siitä, että toivot jotakin, joka ei ole todellinen toiveesi.

Mitä kauemmin toivot sellaista, joka ei ole oma sydämesi toive, niin sitä voimakkaammaksi ja nopeammaksi enegian liike kohti todellista toivettasi kasvaa, ja sitä hullunkurisemmiksi muuttuvat ne manifestaatiot, joita sinnikkäällä toivomisellasi ja tahtomisellasi saat aikaan.

Eli kaikkien lukemattomien toiveidesi energiat ovat kerääntynet yhteen, ja luoneet suunnattoman voimakkaan ja suurenmoisen unelman korkeamman minäsi taajuudelle, mutta koska edelleen toivot jotakin, joka on ristiriidassa muiden toiveidesi kanssa, niin kokemukset, joita vetovoiman laki vetää todellisuuteesi,  muuttuvat yhä mahdottomammiksi.

Ja KUN olet ajoittain negatiivisissa tunnetiloissa, niin se voima, jolla syöksyt päin karikoita, on hetki hetkeltä voimakkaampi ja kivuliaampi, koska negatiiviset tunteesi kuvastavat aina positiivisten luomustesi kääntöpuolta. Eli värähtelyn negatiivinen aallonpohja ja positiivinen lakipiste ovat yhtä korkeat.

Jos vain päästäisit irti, etkä toivoisi niin täsmällisesti mitään tiettyä ratkaisua ongelmiisi, eli pyrkisit vain seuraamaan iloasi, hetki kerrallaan, niin kulkisit oikeaan suuntaan helposti ja ilman traagisia, ja traagisuudessaan lopulta jopa koomisia tapahtumia.

Jos siis yrität kovasti toteuttaa jotakin, joka on korkeamman minäsi näkökulmasta mahdotonta, niin eri suuntaan vetävistä energioista syntyy ikään kuin sahaava liike. Ja jos kuvittelet itsesi vaikkapa ajoneuvoksi, niin peruutat ja ajat etenpäin  muutaman metrin vuorotellen, jolloin jäät todellisuudessa junnaamaan paikallesi. Tai jos istut veneessä, ja toinen airosi vetää venettä taakse päin, ja toinen eteen päin, eli  vedät ja työnnät yhtä aikaa, niin veneesi jää pyörimään paikalleen.

Esimerkki liittyen ihmissuhteisiin:

Jos toivot hyvin voimakkaasti rakkaussuhdetta jonkun tietyn henkilön kanssa,  eli juuri tuosta henkilöstä on muodostunut sinulle ”täydellisen rakkauden symboli”, siis eräänlainen pakkomielle, niin tunteesi sinänsä on kyllä aito, sillä voimme rakastaa vain tuntemalla itse rakkautta, eli olemalla resonanssissa oman korkeamman minämme, ja myös rakastamamme ihmisen korkeamman minän kanssa. Mutta jos suhteesi tuon henkilön kanssa ei ole sydämesi todellinen toive, eli olet luonut vain oman mielikuvasi tuon suhteen suurenmoisuudesta, niin voimakkaat rakkaudentunteesi ovat ristiriidassa todellisen toiveesi kanssa.  Jos olet kuitenkin hyvin innokas toteuttamaan tuon suhteen, epätoivon tuntemuksistasi välittämättä, niin ristiriitaiset ja hyvin voimakkaat energiat saattavat vetovoiman lain vaikutuksesta (saat aina mitä toivot, riippuen tunnetilastasi) lopulta saada aikaan tilanteen, jossa koet jotakin hyvin epämiellyttävää tuon henkilön seurassa, eli ”rakkaus muuttuu vihaksi/häpeäksi/pettymykseksi”. Tilanne ei kuitenkaan tule sinulle yllätyksenä, sillä korkeampi minäsi on koko ajan viestittänyt sinulle, että päämääräsi on väärä, ja jos olisit reagoinut ahdistuksen ja epätoivon tunteisiisi, niin et olisi koskaan päätynyt tuohon  epämiellyttävään tilanteeseen.

Parisuhteet, jotka syntyvät molempien osapuolten ollessa negatiivisissa tunnetiloissa, eli esimerkiksi suhteet, jotka syntyvät pian edellisten suhteiden päätyttyä, tai suhteet, joiden motiivina on joku aivan muu asia, kuin rakkaus, ovat myös tällaisia suhteita. Eli ne ovat tavallaan ”tuomittuja epäonnistumaan”, koska niiden lähtökohtana ei ole ollut korkea tunne eli rakkaus, vaan esimerkiksi katkeruus edellisiä puolisoita kohtaan. Tällainekin suhde saattaa kyllä ajan kuluessa muuttua rakkaudeksi, joka on pyyteetöntä – olemme aina kenen tahansa toisen ihmisen kanssa yhtä korkeamman minämme taajuudella –  mutta koska osapuolet ovat siis ”löytäneet” toisensa negatiivisissa tunnetiloissa, niin negatiiviset tunteet ovat tavallaan tuon uudenkin suhteen ”teema”. Ja jatkuvat negatiiviset kokemukset luovat niin voimakkaita toiveita kummankin osapuolen korkeamman minän taajuudelle, että energiat usein lopulta ristiriitaisuudessaan ajavat puolisot toisistaan erilleen.

Tällaisia ”negatiivisen teeman” ihmissuhteita ovat myös esimerkiksi suhteet, joissa toinen osapuoli syyttää, ja toinen tuntee syyllisyyttä. Tai toinen on vihainen ja väkivaltainen, ja toinen pelkää ja alistuu. Tai toinen on epärehellinen, ja toinen hyväuskoinen. Ja nämä roolit voivat myös vaihtua päin vastoin tässä samassa suhteessa. Suhteen ”liima” ovat kuitenkin lopulta negatiiviset tunteet. Ja jos kumpikaan osapuolista ei löydä pyyteettömän rakkauden tunteita, eli vapauta itseään tuosta suhteesta, niin tällainen suhde voi lopulta johtaa jopa hyvin dramaattisiin seurauksiin, jolloin sen on ”pakko” päättyä.

Mutta puhdas, pyyteetön rakkaus on kuitenkin aina voima, joka on ratkaisu kaikkiin ristiriitoihin, eli siinä mielessä mikään ihmissuhde ei ole koskaan ”mahdoton”. Ja kaikki ihmissuhteemme ovat myös aina ikuisia, sillä kun elämme toisen ihmisen kanssa, niin luomme koko ajan  puolisostamme ihannekuvaa korkeamman minämme taajuudelle, eli ristiriidat luovat harmoniaa. Mitä suurempia ovat keskinäiset ongelmamme, niin sitä suurenmoisempi on siis näennäisesti ”mahdoton” puolisomme, siis  oman korkeamman minämme silmin.

Esimerkki liittyen rahaan ja tavaraan:

Jos tarvitset rahaa, ja yrität myydä jotakin arvokasta, joka on sinulle itsellesi hyvin tärkeä asia, ja jota et todellisuudessa halua myydä, mutta motiivina on ”rahan saamisen pakko”, niin vedät puoleesi ostajaehdokkaita, jotka ovat ”mahdottomia”, tavalla tai toisella. Eli toiveesi tuon esineen tai asian myymisestä tavallaan toteutuu, eli teet kyllä ”kauppaa”, mutta kauppa ei toteudu, koska itse kauppa ei ole todellinen toiveesi. Olet siis ”myyskentelyn” taajuudella huolimatta siitä, kuinka kiihkeästi yrität  myydä.

Ostajaehdokkaat saattavat olla esimerkiksi rahattomia, pelkästään uteliaita, tai niin varakkaita, että he eivät osaa päättää mitä haluavat, koska vaihtoehtoja on liikaa. Saatat törmätä myös ostajiin, jotka elävät epätodellisessa haavemaailmassa, tai jotka ovat ylikriittisiä, eli etsivät jotakin täydellistä, ja löytävät siksi vikoja kaikesta, mitä ovat ostamassa. Tai ostajat saattavat olla onnenonkijoita, jotka eivät arvosta arvokasta omaisuuttasi, vaan tarjoavat siitä naurettavan alhaisia hintoja. Negatiiviset tunteet, joita sinä koet kohdatessasi näitä ostajaehdokkaita, voimistuvat koko ajan, eli ”hälytyskellot soivat”. Mutta jos tunnetilasi pysyy matalana, etkä löydä mitään muita ratkaisuja rahan saamiseksi, niin samanlaisia tilanteita tulee vastaasi loputtomasti. KUNNES lopulta oivallat syvällisesti oman aarteesi arvokkuuden, ja että se on tavallaan ”korvaamattoman arvokas”, eli ”ei myytävissä”, vaan sinun on määrä saada rahaa jollakin aivan muulla tavalla.

Rahan saaminen juuri tuota arvokasta asiaa myymällä EI siis ole suinkaan universumin valaisema ”helpoin polku”, vaan se voi kirjaimellisesti olla mahdoton polku. Todellisen polun näkisit heti, jos päästäisit irti, ja sallisit tunnetilasi kohoamisen, luottaisit universumin ongelmanratkaisukykyyn. Negatiiviset kokemuksesi yrittäessäsi toteuttaa mahdotonta lopputulosta ovat kyllä sinänsä arvokkaita, sillä kaikki ongelmat luovat aina positiivista, mutta voit myös valita paljon helpomman polun kohti varsinaista toivettasi.

Negatiivisella kokemuksellasi ja ”piinallasi” on arvoa myös esimerkkinä muille ihmisille, eli jos joku toinen ihminen tuntee ylenkatsetta sinua ja hankalaa tilannettasi kohtaan, niin hän luo samalla itselleen samanlaisen tilanteen, eli joutuu itse kokemaan ylenkatsetta, eli hän ”oppii katsomaan peiliin” (emme ole erillisiä). Sama pätee kaikkiin tianteisiin, joissa vaikkapa hyvin varakas henkilö katsoo ”säälien” tai ”halveksien” köyhempää. Hän luo itse itselleen negatiivisilla tunteillaan samanlaisia kokemuksia! (tällaista tilannetta kutsutaan myös ”karmaksi, tai ”pikakarmaksi”)

Sinun tulee siis ennen muuta luottaa universumin eli oman korkeamman olemuspuolesi viisauteen ja ratkaisukykyyn. Sinun tulee luottaa siihen, että ”vesi löytää aina uomansa”, ja jos sen kulkua ei estetä, niin tuo uoma on suoraviivainen, ja virta vuolas. Elämä voi siis todellakin olla myös ”lapsellisen helppoa”, jos vain uskomme ja luotamme siihen, että se voi olla helppoa. Eli elämämme voi olla jännittävä ja inspiroiva huviretki, jossa jännittävät asiat eivät kuitenkaan muodostu liian jännittäviksi, vaan ne ylläpitävät vain elämänhaluamme, sillä täysin yllätyksetön ja tasaisen ”onnellinen” elämä – siis merkityksessä: haasteita ei ole ollenkaan – ei sekään ole kenenkään meistä todellinen toive.

Hetki, jolloin havaitset manifestaatioidesi tragikoomisuuden – siis sen mahdottoman umpikujan, jonka tarmokkuutesi ja tahdonvoimasi on saanut aikaan – niin juuri tuo hetki on se hetki, jolloin olet päästänyt irti, ja lakkaat vihdoin yrittämästä sellaista, joka ei tule tapahtumaan. Ja silloin energia alkaa virrata vapaasti, uskot ja luotat täydellisesti korkeamman minäsi viisaaseen ohjaukseen – ja todellinen, sydämesi toive, pääsee vihdoin toteutumaan.

17.10.2019

Positiivinen tunnetila edeltää aina materiaalisen toiveesi toteutumista – tunne on siis myös aina manifestaatio

Kun puhutaan manifestaatioista, tietoisen luomisen ”tuloksista”, niin useimmat meistä ajattelevat materiaa tai olosuhdetta: Rahaa, tavaraa, ihmissuhdetta, työpaikkaa, kehonsa olemusta tai terveyttä. Ja kun ajattelemme ja toivomme vain tällaisia aistein havaittavia asioita manifestaatioina, niin keskitymmekin itse asiassa niitä toivoessamme niiden puuttumiseen. Jolloin tunnetajuutemme laskee, ja resistanssi eli oman tunnetilamme luoma vastustus estää toivettamme toteutumasta.

Yritämme siis ikään kuin tavoittaa olevan, uskoessamme kuitenkin ei-olevaan. Tavoittelemme ”kuuta taivaalta”, vaikka emme kuitenkaan itse usko voivamme sitä koskaan tavoittaa.

Ongelma ratkeaa, kun lakkaat yrittämästä, päästät irti, luotat universumiin. Eli ymmärrät, että myös positiivinen tunteesi on jo manifestaatio. Ja tuon positiivisen tunteen SYY voi olla aivan mikä tahansa asia elämässäsi.

Sinun ei siis tarvitse tuntea positiivista tunnetta toivomasi tervehtymisesi takia, jos olet sairas. Voit  tuntea positiivista tunnetta siksi, että auringonnousu on kaunis.

Sinun ei tarvitse tuntea iloa unelmoimastasi rikkaudesta, jos sinulla ei ole rahaa. Voit tuntea iloa siitä, että kuulet iloista musiikkia.

Sinun ei tarvitse tuntea riemua rakkaudesta, jos olet yksin. Voit tuntea riemua katselemalla lintuja, jotka lentävät vapaina taivaalla.

Ja positiivinen tunne, jota tunnet, on siis avain oveen, jonka takana on materiaalinen toiveesi tai olosuhde, josta haaveilit.  Luot siis todellakin ihan koko ajan ajatuksillasi, ja sallit eli manifestoit tunteillasi. Sillä tunnetilasi on AINA manifestaatio!

Jos siis todella vahvasti uskot unelmasi voivan toteutua, niin hehkuta sitä, kuvittele haavettasi, ihaile unelmaasi mielessäsi. Mutta jos olet vain toiveikas, hieman epäilevä, niin ajattele vain sellaisia saavuttamiasi asioita, joihin varmasti jo uskot. Sillä olennaista manifestaatioiden sallimisessa on vain tunnetaajuutesi, ei siis se yksittäinen asia, joka korkean tunnetilasi aiheuttaa.

Älä siis keskity lopputulokseen, vaan positiiviseen tunteeseen. Jos tunnet epätoivoa, niin tunne ensin vihaa ja katkeruutta, ja pyri sen jälkeen  tuntemaan toivoa. Mutta jos olet niin korkeassa tunnetilassa, että tunteesi inspiroi sinua ajattelemaan toivomaasi lopputulosta, niin  ajattele ja ihastele mielessäsi  lopputulosta. Ja sillä hetkellä toiveesi on jo konkreettisesti totta, koska korkea tunnetilasi siis sallii sen olevan totta.

Todella monien ihmisten niin sanotut ”suuret unelmat” ovat toteutuneet hetkellä, jolloin unelmoijalla ei ole enää ”mitään menetettävää”. Hetkellä, jolla hän on lakannut yrittämästä. Kun hän on yrittänyt ja toivonut jo niin kauan, ja niin kiihkeästi, ettei yksinkertaisesti jaksa enää uskoa eikä toivoa. Ja unelma on toteutunut juuri tällä hetkellä siksi, että ainoa asia, joka unelman toteutumisen esti, oli unelmoijan oma negatiivinen tunnetila, joka siis johtui yrittämisestä – ilman uskoa. Eli yrittäminen ja toivominen kasvatti unelmaa koko ajan suuremmaksi, mutta unelmoijan usko vain väheni, koska hän ei uskonut ”näkymättömään unelmaan”, jonka oli luonut korkeamman minänsä taajuudelle, ja joka oli negatiivisten kokemusten myötä kasvanut jo suunnattoman suureksi. Oli ei-toivottu tai vaikea tilanteesi siis kestänyt kuinka kauan tahansa, niin voit silti milloin tahansa päästää irti airoista, eli negatiivisista tunteistasi, ja antaa toiveidesi virran viedä sinua huimaa vauhtia kohti toivettasi.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse koskaan kärsiä saavuttaaksesi jotain ”suurta”. Toive luo, ei kärsimys. Kärsimys vain hidastaa toiveidesi toteutumista. Voit siis toivoa ”suuria toiveita” ja sallia ne uskomalla niihin, kärsimättä.

Tietoinen luominen on siis tiedettä, fysiikkaa, ei pelkkää toiveajattelua. Ja juuri siksi sinä olet oman elämäsi Luoja. Sillä sinulla, ja vain sinulla, on mahdollisuus päättää, missä tunnetilassa kulloinkin itse olet.

Portti unelmiisi on auki. Aina.

14.10.2019

Sinun ei tarvitse olla nöyrä ja kiitollinen – arvosta itseäsi ja kaikkia muita!

Matalissa tunnetiloissa tehdyt tulkinnat  profeettojen opeista ovat viimeisten vuosisatojen ajan vääristäneet käsitystämme ihmisen arvosta ja arvokkuudesta. Ja tästä syystä monet ns. uskovat ihmiset vaativat itseltään ja muilta nöyryyttä, ja kiitollisuutta ”jumalalle”.

Meidän ei kuitenkan koskaan tarvitse olla kiitollisia kenellekään, sillä olemme itse noita ”jumalia”, siis oman todellisuutemme luojia. Jos saamme apua joltakulta toiselta ihmiseltä, niin tunnemme arvostusta häntä kohtaan, kuten tunnemme arvostusta myös itseämme kohtaan. Mutta meidän ei tule tuntea nöyryyttä tarvitessamme ja saadessamme apua. Sillä jokainen meistä on kaikkivoipa. Eli jos saamme apua, niin olemme sallineet itse tuo avun, auttajamme on vain kanssaluojamme.

Samoin, jos autamme itse toista ihmistä, niin meidän ei tule odottaa kiitollisuutta häneltä, vaan auttamishalumme tulee olla täysin pyyteetöntä. Sillä auttaessamme kanssaihmistämme autamme samalla itseämme, ja korkeampaa meissä molemmissa, sillä emme ole erillisiä.

Matalassa tunnetilassa oleva ihminen pitää tällaista ajattelua ”ylimielisyytenä”, ”ylpeytenä”, ”kiittämättömyytenä” ja ”narsismina”. Mutta hänen tunteensa johtuu siis vain siitä, että hän on itse matalassa tunnetilassa, eikä juuri sillä hetkellä kykene arvostamaan itseään, eikä myöskään muita, korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksina, siis  täydellisinä sieluina, ”jumalina”, joille mikä tahansa  on mahdollista joka hetki.

Eli jos haluat auttaa vaikkapa kerjäläistä, niin voit auttaa häntä vain, jos näet hänessä korkeamman olennon, täydellisen sielun. Mutta jos tunnet sääliä ja empatiaa häntä kohtaan, niin olet sääliessäsi matalassa tunnetilassa, etkä havaitse, että myös kerjäläinen on sinun kanssasi täsmälleen yhtä arvokas, ja kaikkivoipa luoja. Hän joutuu kerjämään vain siksi, että hän on matalassa tunnetilassa ollessaan estänyt itseään toteuttamasta toiveitaan. Sinä voisit itse olla aivan samassa tilanteessa, jos olisit elänyt samanlaisen elämän, kuin tuo kerjäläinen. Kumpikaan teistä ei siis ole toista arvokkaampi, mutta ei myöskään arvottomampi.

Samoin, jos elät perheessä, jolloin koko perheen hyvinvointi on sinulle tärkeää, niin iloitse kaikesta, mitä voit perheesi hyväksi tehdä. Mutta älä koskaan vertaa esimerkiksi omaa työpanostasi muiden perheenjäsentesi vastaavaan, älä vaadi kiitollisuutta perheenjäseniltäsi, mutta älä myöskään tunne syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunteita. Ongelmia perheenjäsenten kesken syntyy ainoastaan silloin, jos perheenjäsenet eivät arvosta toisiaan, sillä silloin he eivät arvosta myöskään itseään. Ja ristiriidat ihmisten välillä ovat mahdollisia vain matalissa tunnetiloissa, jolloin nuo ihmiset ovat siis erossa ehdottomasta rakkaudesta.

Ja sama pätee kaikissa muissakin ihmisyhteisöissä: Me ihmiset emme ole erillisiä korkeamman minämme taajuudella. Kaikki se hyvä, mitä teemme muille, niin sen teemme aina myös  itsellemme.

”Antaessaan saa” pitää siis aina paikkansa, mikäli antaja ei koe uhrautuvansa, eikä vaadi kiitollisuutta saajalta.

Empatia eli sääli on aina matalan taajuuden tunne, ”laskeutumista alas” negatiivisessa tunnetilassa olevan taajuudelle. Kun taas myötätunto on sitä, että arvostamme myös negatiivisessa tunnetilassa olevaa kaltaisenamme, täysin riippumatta hänen teoistaan. Katsomme siis häntä korkeamman minämme silmin. Samaan tapaan, kuin vanhempina katsomme uhmaikäistä lasta, joka on ”poissa tolaltaan” suuttuessaan. Tiedämme, että kun uhmakohtaus on ohi, niin lapsi on jälleen rakastettava ja iloinen oma itsensä, eli ilmentää omaa korkeampaa, todellista  olemustaan.

Ja samalla tavalla kiitollisuus siis on matalan taajuuden tunne, kun taas arvostus on korkea tunnetila.

Kun arvostat, tunnet myötätuntoa ja pyyteetöntä rakkautta itseäsi ja kaikkia muita ihmisiä kohtaan, niin olet mestarillinen tietoinen luoja. Sillä korkeassa tunnetilassasi koet onnellisuutta, koska olet resonanssissa oman korkeamman olemuksesi kanssa. Ja tuossa tilassa myös kaikki toiveesi toteutuvat.

Ja ne toiveet ovat TODELLISIA toiveitasi, siis oman sielusi ja sydämesi toiveita, jotka monet ovat syntyneet jo edellisten elämiesi aikana, siis ennen syntymääsi tähän elämään. Ja korkeassa tunnetilassa tiedät myös tarkalleen, mitä nuo toiveet ovat, ja näet myös täysin selkeästi, miksi elämäsi polku on ollut sellainen, kuin se on ollut.

Korkeassa tunnetilassa näet myös jokaisen kokemasi vastoinkäymisen – kaikkein haastavimmankin niistä – suunnattoman arvokkaana lahjana universumilta. Sillä kaikki ei-toivottu, kaikki mikä on tuottanut meille surua ja ahdistusta, on tuon negatiivisen kokemuksemme hetkellä luonut  voimakkaan toiveen paremmasta. Jokainen surumme on siis ilomme kääntöpuoli, kaikki tuntemamme viha on luonut rakkautta.

Sinun ei siis tarvitse enää jatkaa pyytämistä, luovu negatiivisista tunteistasi, luovu pelostasi, luovu vihastasi, iloitse jokaisesta kokemastasi hetkestä, ja salli toiveidesi toteutua.

12.10.2019

Voit omalla epäuskollasi hidastaa toiveidesi toteutumista, mutta prosessi on silti käynnissä koko ajan

Jos sinusta tuntuu juuri nyt, että elämäsi on kuin pysähtynyt, eikä mitään edistystä näytä tapahtuvan ei-toivotussa elämäntilanteessasi, niin  uskomuksesi on täysin väärä. Mitä toivottomammalta sinusta tuntuu, niin sitä enemmän väärässä olet. Elämä ja universumi tarjoaa sinulle aarteita jokaisena elämäsi hetkenä, vain sinä itse ja matala tunnetilasi on syynä siihen, että et läheskään aina havaitse noita aarteita.

Prosessi, joka johtaa unelmiesi toteutumiseen, on siis käynnissä koko ajan, eli luot ja sallit omaa todellisuuttasi joka hetki. Aivan kuten siemenen itämisprosessikin on käynnissä koko ajan, mutta kasvin kasvuprosessissa on vain erilaisia vaiheita. Ja maaperän laatu, kosteus, lämpö ja auringonvalon määrä vaikuttavat tuon kasvun nopeuteen, ja myös kasvavan kasvin ”olemukseen”.

Jos sinun on juuri nyt vaikea uskoa tähän totuuteen keskeytymättömästä prosessista  – ja syynä on siis vain negatiivinen tunnetilasi, joka saa sinut uskomaan, että ”se mitä en aisteillani havaitse,  ei voi olla olemassa” –  niin muistele elämäsi aikana kokemiasi aiempia tilanteita, jolloin unelmoit pitkään jostakin, ja ajattelit, että unelmasi ei voi koskaan toteutua;  kunnes se sitten eräänä päivänä kuitenkin toteutui. Ja tämä manifestaatio tapahtui täysin yllättäen, ei siis silloin, kun kiihkeimmin odotit sitä tapahtuvaksi.

Älä koskaan vertaa itseäsi ja omia unelmiasi myöskään muihin ihmisiin, ja  muiden ihmisten unelmiin, sillä et voi koskaan tietää, millaisen prosessin noiden muiden ihmisten unelmat ovat vaatineet ennen toteutumistaan. Etkä voi myöskään tietää, ovatko  nuo muiden ihmisten näennäisesti ihanilta vaikuttavat manifestaatiot juuri sellaisia, kuin millaisia kuvittelet niiden olevan. Esimerkiksi rikkaan naapurisi  parisuhde voi olla hyvin onneton, ja rikas naapurisi saattaa kokea sisäistä arvottomuutta, materiaalisesta rikkaudestaan huolimatta. Ja vaikka naapurisi olisi todella onnellinenkin, niin hänen onnellisuutensa ei ole koskaan ”sinulta pois”, vaan kokemalla iloa myös hänen onnellisuudestaan vedät puoleesi iloa ja onnistumisia myös omaan elämääsi. Me ihmiset emme ole erillisiä.

Se, että unelmasi eivät toteudu silloin, kun todella voimakkaasti toivot niiden toteutuvan, johtuu siitä, että ”yrität uskoa” unelmiisi. Ja yrittämiseen liittyy aina epäuskon tunnetila. Yrität siis tehdä itse asioita, jotka kuuluvat vetovoiman lain ja universumin tehtäviin, etkä siis SALLI toivomiesi asioiden tapahtua. Ja tällöin oma tunnetilasi on unelmasi taajuutta matalampi.

Jos siis koet toivottomuutta, epäuskoa ja pettymystä, niin lopeta VÄLITTÖMÄSTI unelmasi ajatteleminen. Sillä juuri tällaisella hetkellä et  voi saavuttaa unelmaasi, vaikka se olisi jo aivan valmis vastaanotettavaksi. Ja tämä johtuu siis siitä, että SINÄ et ole valmis, sillä taajuutesi poikkeaa unelmasi taajuudesta. Luota prosessiin, luota siihen, että pääset kyllä tavoitteeseesi, mutta sinun tulee seurata korkeamman minäsi ohjausta, ei siis yrittää itse suunnistaa sumussa, jonka aikaansaa siis oma matala tunnetilasi ja epäuskosi. Sillä korkeammalla minälläsi on hallussaan KAIKKI viisaus, mitä universumissa ja korkeimmassa tietoisuustasossa on olemassa, kaikki se ”data”, jota tarvitset unelmasi toteutumiseen. Sillä sinä olet tuon korkeimman tietoisuustason ulottuvuus – ja olet sitä konkreettisesti aina myös käytännössä silloin, kun tunnetilasi on korkea.

Sallimisen tila, eli irtipäästäminen ongelmistasi, ”onnelliseen hetkeen tarttuminen”, on siis kaikkein tärkeintä, jotta kokisit elämässäsi tasapainoisuutta ja onnellisuutta. Älä yritä kontrolloida, mikä toiveesi toteutuu seuraavaksi, miten se toteutuu, milloin se toteutuu, ja kenen toimesta se toteutuu. Sillä kiihkeästi toivettasi ajattelemalla aktivoitkin toiveesi ei-olevaisuuden, siis sen puutteen, koska matalassa tunnetilassa siis  uskot toiveesi puuttumiseen, et sen olevaisuuteen, olemassaoloon. Toiveesi on olemassa korkeassa taajuudessa, kun taas itse olet matalassa taajuudessa silloin, kun yrität liian kiihkeästi toteuttaa toivettasi. Ja tämä taajuusero on AINOA syy siihen , miksi toiveesi ei toteudu.

Esimerkiksi, jos tarvitset rahaa, niin vaihtoehtoja rahan saamiseen on sinulla joka hetki tuhansia erilaisia. Mutta jos sinä tuijotat vain niitä mahdollisuuksia, joihin itse uskot, niin estät samalla noita tuhansia muita mahdollisuuksia toteutumasta. Samoin, jos toivot löytäväsi itsellesi puolison, ja yrität epätoivoisesti saada jonkun tietyn ihmisen kiinnostumaan itsestäsi, mutta tuo puolisoehdokas ei kuitenkaan ole todellisuudessa sellainen, jonka kanssa haluaisit viettää elämääsi – sinä vai kuvittelet,  että hän olisi sellainen –  niin keskittäessäsi kaikki ajatuksesi ja toiveesi tuohon yhteen ihmiseen, niin estät samalla itseäsi kohtaamasta niitä puolisoehdokkaita, joiden seurassa todella viihtyisit. Oli unelmasi siis millainen tahansa, niin älä YRITÄ tavoittaa sitä, vaan salli todellisen unelmasi toteutua. Ja näin siis tapahtuu aina, jos vain luotat universumin viisauteen, ja pysyt mahdollisimman usein korkeassa tunnetilassa – silti myös negatiivisia kokemuksiasi arvostaen, sillä ne selkeyttävät aina sitä, mitä todella toivot, eli ovat valinnanvapautesi edellytys.

Ja tästä johtuu, että koemme usein negatiivisia kokemuksia myös ollessamme iloisia ja huolettomia! Negatiivinen kokemus ilon keskellä, silloin kun elämäsi on jo selvästi menossa parempaan suuntaan,  on ikään kuin tarkentava kysymys, hienosäätöä: ”Olet uudistamassa elämääsi, ja olet usein iloinen. Haluatko siis edelleen pitää elämässäsi mukana myös tämän ei-toivotun asian, vai olisiko aika poistaa myös tämä aikansa elänyt osa elämästäsi?” Me siis ”sallimme” myös negatiiviset kokemuksemme, ollessamme korkeassa tunnetilassa.

Esimerkki tällaisesta tilanteesta on vaikkapa sellainen, että pitkään eroamassa ollut  pariskunta kokee suurta  iloa ja yhteenkuuluvuutta juuri ennen dramaattista eroa. Puolisot siis ”kohtaavat hetkellisesti toistensa korkeammat olemuspuolet”, mutta eroon johtava prosessi on jo kuitenkin tullut päätökseensä, eli puolisoiden tunnetaajuudet eivät enimmäkseen resonoi keskenään. Korkea tunnetila siis mahdollistaa lopullisen eron. Samalla tavalla moni elämään väsynyt ihminen saattaa kokea iloa ja helpotuksen tunnetta juuri ennen fyysistä kuolemaa. ”Pimeintä on ennen aamunkoittoa” sanonta sen sijaan kertoo siitä, mitä tapahtuu tuon lopullisen eron tai kuoleman JÄLKEEN. Eli muutos on aina lopulta kuitenkin toiveidemme mukainen, ei siis koskaan ”menetys”.

Negatiivisten kokemustemme merkitys ja suunnaton arvokkuus paljastuu siis meille aina jälkeen päin, eli mitä suurempaa tuskaa koet, kun joku asia ei menekään mielesi mukaan, niin sitä selkeämmin tulet eräänä päivänä huomaamaan, kuinka tärkeää oli, että et saanut omaa näennäistä toivettasi väkisin runnottua läpi, vaan universumi suunnattomassa viisaudessaan ohjasi sinua kohti todellista, sydämesi toivetta.

Siksi on tärkeää hyväksyä aivan kaikki, mitä meille elämässä tapahtuu, tärkeänä osana prosessia, eli arvostaa kohtaamiamme vastoinkäymisiä tienviittoina, jotka estävät meitä kokemasta vielä suurempia onnettomuuksia.

Kärsimys on siis aina tarpeetonta, oli elämäntilanteesi aivan millainen tahansa. Voit joka hetki löytää kuitenkin JONKIN positiiivisen asian, johon voit keskittyä, ja jonka avulla tunnetilasi kohoaa, ja saat käynnistettyä positiivisen tapahtumaketjun. Ja mitä vaikeampi tilanteesi on, ja mitä keuemmin vaikeutesi ovat kestäneet, niin sitä voimakkaampi on myös toiveidesi virta, jolloin se kuljettaa sinua nopeasti ja tehokkaasti kohti unelmaasi, jos vain antaudut virran vietäväksi, eli luotat virran voimaan.

 

Ja mikä kaikkein tärkeintä: Luotat siihen, että seuraamalla iloasi olet AINA kulkemassa varmasti toivomaasi suuntaan.

9.10.2019

Todellisuutesi määräytyy aina tunnetaajuutesi mukaan, koska vastaanotat myös ajattelemasi ajatukset tunteidesi taajuudelta

Kaikki ajatukset, joita on koskaan ajateltu, ovat ikuisesti olemassa. Kaikki sanat, joita on koskaan lausuttu, ovat ikuisesti olemassa. Ja kaikilla noilla ajatuksilla ja sanoilla on tietty värähtelytaajuus, ja se taajuus on sama, kuin missä tunnetilassa ne on ajateltu ja lausuttu.

Kuvittele kaikki nuo ajatukset ja sanat suunnatomina virtoina (me ihmiset emme ole erillisiä, ja myös ajatuksemme ja tunteemme ovat yhteisiä). Masennuksen tunnetilassa syntyneet ajatukset ja sanat ovat synkkiä ja toivottomia. Kun olet masentunut, ja tunnet itsesi täysin arvottomaksi, pelokkaaksi ja voimattomaksi, niin mieleesi tulvii siis juuri noita synkkiä ajatuksia, sillä tunnetaajuutesi on sama, kuin tuon ”synkän virran” taajuus. Ei siis ihme, että moni masentunut päätyy itsemurhaan, sillä vapautuminen noista tuskallisista ajatuksista tuntuu todella vapauttavalta – ja siis pelkkä ajatuskin niistä vapautumisesta tuntuu syvässä masennustilassa ”oikealta” ratkaisulta. Sillä itsevihakin on korkeampi tunne, kuin tunne täydellisestä arvottomuudesta.

Sellaiset ihmiset, jotka ovat olleet pitkään masentuneita, ja jotka ovat kokeneet paljon vaikkapa kiusaamista (masentuneet ja kiusaajat ovat samalla tunnetaajuudella), mutta ovat jo onnistuneet tuntemaan myös kohottavaa ja voimaannuttavaa tunnetta eli vihaa, mutta ovat kuitenkin joutuneet esimerkiksi kasvatuksen tai muun sosiaalisen syyn takia patoamaan tuon vihan sisäänsä –  niin sellaiset ihmiset manifestoivat mieleensä ajatuksia ajatusvirrasta, jossa ovat kaikki väkivaltaiset ja kostonhimoiset ajatukset.

Eli sellainen ”mielisairas”,  joka kertoo, että sai ”hengiltä” käskyn tappaa toinen ihminen, puhuu totta. Hän on ollut kostonhimoisten ajatusten taajuudella, ja vastaanottanut ajatuksensa tuosta hyvin negatiivisesta virrasta. Ja kun häneltä myöhemmin kysytään, miksi hän teki veritekonsa, hän ei osaa selittää tapahtunutta muuten, kuin että ”sai käskyn” tehdä niin. Sillä hyvin matalassa tunnetilassa rikoksen tehneen ihmisen tunnetilakin kohoaa yleensä teon jälkeen (viha on vapauttava tunne), jolloin voidaan sanoa, että teko tapahtui ”mielenhäiriössä”

Jos ihminen on suuren osan elämästään hyvin matalassa tunnetilassa, eli todella kaukana oman korkeamman minänsä taajuudesta, niin hänen negatiiviset tunnemuistonsa ovat vetovoiman lain aikaansaamien negatiivisten kokemusten vuoksi niin voimakkaita, että vaikka jokainen ihminen on myös päivittäin korkeassa tunnetilassa – ainakin hetkittäin – niin negatiiviset tunnemuistot ja tunnetilat vetävät tällaista ihmistä magneetin tavoin mataliin taajuuksiin. Samalla kuitenkin jokainen negatiivinen ajatus luo tällaisen ihmisen korkeamman minän taajuudelle valtavasti positiivista (ei-toivottu luo aina toivottua), mutta jos tällainen ihminen ei kuitenkaan salli itselleen positiivisia kokemuksia, niin ristiriita hänen sisällään vain kasvaa koko ajan, sillä perusolemukseltamme me kaikki olemme puhdasa rakkautta, eli korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia.

Vihan ilmaisemisen mahdollisuus – siis myös ilman väkivaltaista käytötä – tekisi hänen tunnetilansa kohoamisen mahdolliseksi, mutta koska vihaa ei pidetä ”sopivana” tunteena monissa kulttuureissa ja yhteisöissä, niin viha kertyy tällaisen ihmisen sisälle kuin paine painekattilaan. Syyllistämiseen ja syntiin keskittyvä uskonto on myös  tällaiselle ihmiselle todella tuhoava ”apu”, jos viha ja aggressio vain demonisoidaan, vihaa tuntevaa syytetään syntiseksi, häneltä vaaditan ”nöyryyttä”, eikä hän siis saa ikään kuin  huutaa julki omaa mittaamatonta arvokkuuttaan vihaamalla. Ja vaikka tällaisen ihmisen tunnetila kohoaisi hänen tuntiessaan  hengellisessä kokouksessa ”uskoontulon” kokemuksen (usko värähtelee korkealla taajuudella), niin jos hän ei ymmrrä, mistä tuossa tunnetaajuuden kohoamisessa TODELLA on kysymys, niin hän tuleekin riippuvaiseksi juuri tuosta kyseisestä uskonnosta tai lahkosta, jonka ”jumala” näytti aiheuttaneen tuon tunnetilan kohoamisen. Kyse ei siis kuitenkaan olut ”jumalasta”, vaan siitä, että hän itse salli oman tunnetilansa kohota päästämällä irti masennuksesta, luovuttamalla, siis uskomalla ”korkeampaan”,ja tuon korkeamman apuun.

Tällaiset uskovaiset ovat myös usein hyvin tuomitsevia muita uskontoja ja maailmankatsomuksia kohtaan, ja myös vihaisia ja peloissaan , sillä sisimmässään he pelkäävät menettävänsä korkean tunnetilansa eli uskonsa, ja ovat myös usein katkeria ”jumalalle”, joka ei tunnukaan  vastaavan aina heidän rukouksiinsa, mikä johtuu siis siitä, että negatiivisessa tunnetilassa lausuttu rukous on aivan eri taajuudella, kuin salliminen, eli vastaus.

Esimerkiksi aggressiivinenkin hevimusiikki on tästä syystä siis paljon vapauttavampaa ja ”kohottavampaa” masentuneille, kuin vaikkapa synkät uskonnolliset virret!

Jos siis koet olevasi tavalla tai toisella elämässäsi umpikujassa, niin salli itsesi tuntea myös vihaa ja raivoa, jotka kohottavat tunnetilaasi edes hieman. Et siis tunne olevasi vihaisena enää täysin voimaton, vaan otat ”kohtalosi omiin käsiisi”. Sillä jos jäät toivottomuuden, arvottomuuden, pelon ja masennuksen tunnetilaan, niin vastaanotat jatkuvasti ajatuksia tuosta synkkien ajatusten kollektiivisesta virrasta, ja todellisuutesi, ja myös tulevaisuutesi, näyttää siksi äärimmäisen synkältä. TODELLINEN todellisuutesi taas on aivan päinvastainen, kaikkien toiveidesi ja unelmiesi täyttymys – et vain matalasta tunnetilastasi johtuen havaitse sitä! Masentuneen ja pelkäävän todellisuus on siis aina ”väärä todellisuus”, matalan tunnetaajuuden luoma harha, jossa kyllä suuri osa ihmiskuntaa elää, ja uskoo tuon todellisuuden todeksi, koska vetovoiman laki saa nuo masentuneet myös kokemaan uskomustensa mukaisia kokemuksia. Eli se mihin uskomme, niin juuri sellaisena koemme elämämme ja maailmamme.

Tunne siis vihan vapauttava voima aina tarvittaessa – vaikkapa yksin ollessasi – mutta älä kuitenkaan jää vihan taajuudelle, vaan pyri ajatuksiasi tietoisesti kohdistamalla kohti toiveikkuutta, uskoa, ja rakkauden ja ilon tunteita, eli TIETOA siitä, että olet kaikkivoipa Luoja.

Sillä aivan kuten negatiivisissa tunnetiloissa manifestoit mieleesi ajatuksia tuosta synkästä ajatusvirrasta, niin samoin korkeissa tunnetiloissa ollessasi manifestoit ajatuksia mieleesi iloisten ja toiveikkaiden ajatusten kollektiivisesta virrasta. Ja todellisuutesi muuttuu siis aina vetovoiman lain vaikutuksesta juuri sellaiseksi, kuin millainen tunnetilasikin on.

Tietoisena Luojana sinulla on täydellinen vapaus ja valta luoda itse oma todellisuutesi. Valitse siis iloinen ja rakkautta täynnä oleva todellisuus, ja nauti elämästäsi!

8.10.2019

Elämä ei ole koskaan epäreilua ja sattumanvaraista – valitsemme todellisuutemme aina itse

Otsikko on sen kaltainen, että jos olet matalassa tunnetilassa, niin se saattaa jopa raivostuttaa sinua. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa, niin ymmärrät sen merkityksen täydellisesti.

Ihmiset, jotka pyytävät kiihkeimmin, usein sallivat itselleen kaikkein vähiten. Eli koska pyytämisen tunnetila on täysin erilainen, kuin sallimisen tunnetila, niin syntyy harhakuva siitä, että elämä olisi epäoikeudenmukaista. Pyytäjät eivät siis useinkaan salli itselleen, mitä ovat pyytäneet. Syntiin, syyllisyyteen  ja ”jumalan alamaisena elämiseen” opissaan keskittyvät uskonnot siis myös usein vain lisäävät niihin uskovien kärsimystä, koska parempaa elämää matalissa tunnetiloissa anelevat uskovat eivät ymmärrä luovansa omaa onnettomuuttaan koko ajan itse.

Toinen syy epäoikeudenmukaisuuden vaikutelmaan on se, että kuvittelemme toiset ihmiset usein onnellisemmiksi, kuin itsemme, eli tunnemme heitä kohtaan kateutta ja katkeruutta. Muiden ihmisten todellisesta onnellisuudesta tai  onnettomuudesta emme tiedä juuri mitään. Etenkin, jos ihminen ilmentää omaa menestystään ulkoisesti, niin kuvittelemme hänet onnelliseksi, vaikka suurin osa tällaisista ihmisistä ei useinkaan itse tunne itseään onnelliseksi, ja juuri siksi he korostavat menestystään – koska he uskovat tulevansa onnellisemmiksi, kun MUUT IHMISET havaitsevat heidän menestyksensä ja ihailevat sitä. Muiden ihmisten ihailuun perustuva onnellisuus on kuitenkin aina ehdollista, ja siksi myös hyvin epävakaata.

Kolmas syy siihen, että meidän on usein hyvin vaikea uskoa elämämme ja maailman reiluuteen, liittyy jälleensyntymään, ja niihin elämänoloihin, jotka sieluina valitsemme kuhunkin inkarnaatioomme. Eli toiset meistä syntyvät näennäisesti helpompiin oloihin, kuin toiset, koska korkeampi meissä haluaa kokea elämää sen kaikissa muodoissa. Mutta tässäkin asiassa havainto, jonka teemme muiden ihmisten elämästä, on aina tavalla tai toisella virheellinen. Sillä onnellisuus on aina suhteellista: Köyhä ei ole aina onnellisempi kuin rikas, eikä tasaista elämää elävä ihminen ole aina onnellisempi, kuin paljon dramaattisia elämäntilanteita kokeva. Sanonta ”ihmiselle annetaan vain niin paljon taakkaa, kuin mitä hän jaksaa kantaaa” kertoo tästä totuudesta. Eli kaikkein vaikeimpiin elinoloihin syntyvät sielut tietävät sisäisesti, miksi valitsivat, niin kuin valitsivat –  ja miksi.

Katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta aiheutaa myös se, että kun saavutamme asioita matalissa tunnetiloissa, niin se mitä saavutamme, ei olekaan todellinen toiveemme, jolloin elämä tuntuu kärsimykseltä, kamppailulta, josta saadut palkinnot eivät ole mielestämme suhteessa ponnisteluihimme. Eli emme ymmärrä, että menestys ei vaadi kärsimystä. Todelliset toiveemme ovat aina korkealla taajuudella, ja saavutettavissa korkeissa tunnetiloissa, helposti ja vaivattomasti.

Eli jos yrität kovasti saada työpaikan, ja lopulta saat sen, niin jos tunnetilasi oli matala työtä etsiessäsi, niin ”sait mitä tilasit”, ja koetkin paljon haasteita työpaikassasi, joka vaikutti aluksi unelmiesi täyttymykseltä, onnenpotkulta. Tai jos löysit itsellesi ”paremman” puolison erottuasi ”huonommasta” puolisosta, niin otit kuitenkin ”itsesi ja matalan tunnetaajuutesi mukaasi” myös uuteen suhteeseen, jolloin uudesta suhteesta tuli  vielä edellistäkin epätyydyttävämpi.

Jos siis olet matalassa tunnetilassa, yrität kovasti ja kamppailet, niin voit saavuttaa paljon näennäisesti haluamiasi asioita, joita et todellisuudessa halua. Ja juuri siksi raha ei siis tee suinkaan kaikkia ihmisiä onnelliseksi, eivätkä myöskään ihmissuhteet, ei edes hyvä fyysinen terveys. Sillä meidät tekee onnelliseksi vain ne asiat, joita  itse tunnetasolla arvostamme. Ja tästä syystä on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota tunnetilaasi eli taajuuteesi ”löytäessäsi” hyvältä tuntuvia ratkaisuja. Jos olet matalassa taajuudessa ostaessasi vaikkapa käytettyä autoa, ja sinulla on ennestään huonoja kokemuksia käytetyn auton ostamisesta, niin on hyvin todennäköistä, että kaupanteon hetkellä hyvältä tuntuneesta autosta löytyykin yllättäviä vikoja. Ja tämä siis johtuu siitä, että vetovoiman laki veti puolesi myyjän ja auton, jotka värähtelivät samalla matalalla taajuudella sinun kanssasi.

Ja vetovoiman laki aiheuttaa myös sen, että kun lähdet tietoisen luojan polulle, ja tietoisesti harjoittelet korkean tunnetaajuuden ylläpitämistä, niin saatat kokea elämässäsi kuin ”sarjan maanjäristyksiä”. Eli sinusta saattaa tuntua todella epäreilulta, että KOSKA tunnet nyt enemmän iloa, rakkautta ja onnellisuutta, niin koko turvallinen vanha eämäsi ympärilläsi samalla hajoaa. Mutta epäreiluuden tunnetta tunnet vain ollessasi negatiivisten tunteiden vallassa. Korkeassa tunnetilassa taas uhtaudut elämäsi uusiutumiseen aivan eri tavalla, eli oivallat, että uusi elämä ei voi alkaa, jos et ole luopunut vanhasta. Ja vanhasta luopumisen ei silti tarvitse aiheuttaa sinulle kärsimystä, vaan voit käydä koko uusiutumisprosessin läpi myös korkeassa tunnetilassa. Luomistyösi olet nimittäin jo tehnyt, nyt sinun on aika vain sallia kaikki suurenmoiset toiveesi!

Eli kirjaimellisesti: Voit rakastaa sydämesi pohjasta puolisoa, josta olet juuri eroamassa, koska rakkaus on vain tunne, jota itse tunnet, ei koskaan mitään muuta. Ja jos rakastat ihmistä, josta eroat, niin ero tapahtuu helposti ja nopeasti. Ja löydät myös todella helposti omaan korkeaan tunnetaajuutesi sopivan uuden puolison.  Tai saatat löytää myös tuon saman ihmisen elämääsi toistamiseen, kohtaat hänet vain nyt korkealla tunnetaajuudella, eli solmit uuden suhteen häneen katsomalla häntä korkeamman minäsi silmin, jolloin hänkin voi ilmenää korkeinta itsessään sinun seurassasi. Korkeassa tunnetilassa olessamme kuljemme siis AINA helpointa polkua, ja varmasti toivomaamme suuntaan.

Älä siis myöskään koskaan yritä sallia itsellesi ”parasta huonoa vaihtoehtoa”, eli älä yritä minimoida omia unelmiasi, vain säilyttääksesi vanhan, turvalliselta tuntuvan  elämäsi. Sillä jos todelliset unelmasi ovat aivan erilaisia, kuin nykyinen todellisuutesi, niin koet  sisälläsi niin voimakkaan tunneristiiidan, että vanha elämäsi tulee joka tapauksessa hajoamaan, ennemmin tai myöhemmin. Jos vastustat tätä uusiutumista, ja olet matalassa tunnetilassa, niin tuo hajoaminen tapahtuu vain lopulta rajummin ja dramaattisemmin. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa uudistaessasi elämääsi, niin uudistuminen tapahtuu helposti, nopeasti ja kivuttomasti.

Jos ja kun et aivan tarkalleen vielä tiedä, millainen uusi upea elämäsi tulee konkreettisesti olemaan, niin  uudistumisprosessia edesauttavat yksityiskohtien sijaan yleiset ajatukset siitä, mitä elämältäsi toivot: Mitä minä todella elämältäni haluan? Haluan tuntea oloni hyväksi omassa kehossani. Haluan rakastaa elämää. Haluan kokea paljon iloa ja pitää hauskaa läheisteni kanssa. Haluan arvostaa itseäni ja kokea elämäni mielekkääksi. Haluan olla innostunut ja inspiroitunut usein.  Haluan rakastaa ja ihailla ympäristöä ja kotia jossa elän. Haluan innostaa  muita ihmisiä, ja auttaa heitäkin rakastamaan ja arvostamaan itseään, ja kohottamaan omaaa tunnetilaansa. Haluan tuntea yhteenkuuluvuutta  läheisteni, ja muiden kanssaihmisteni kanssa.

Älä siis keskity suurtenkaan elämänmuutosten keskellä siihen, miten, milloin ja kenen toimesta mitäkin asioita tulee tapahtumaan, vaan keskity vain korkeisiin tunnetiloihin, joita siis tavoittelet  elämääsi uudistamalla. Eli tietoinen luominen on teoriassa todella yksinkertaista: Kun tunnetasolla tunnet, miltä unelmasi jo toteutuneina tuntuvat, niin ne myös toteutuvat! Eli pysymällä korkeassa tunnetilassa mahdollisimman usein, niin  saavutat varmasti, helposti ja nopeasti, mitä TODELLA haluat.

7.10.2019

Toivottominkin nykyisyys on aina menneisyyttä, jonka täydellinen vastakohta on jo olemassa

Nykyhetkesi on aina jo ”vanha uutinen”. Jos nykyhetkesi ei vastaa toiveitasi,  niin älä  keskity nykyisyyteesi, vaan pyri näkemään ”sielusi silmin” sen luoma parempi tulevaisuus. Eli muista aina, että elämä kantaa, kaikki järjestyy aina, ja joka ikinen ei-toivottu kokemuksesi luo aina toivottua.

Älä siis koskaan ”kehu” epäonnellasi, älä voivottele ongelmiasi ja sairauksiasi, älä etsi sääliä ja empatiaa, koska elämäsi on niin vaikeaa. Sillä puhumalla epäonnestasi, kärsimyksistäsi ja ”karusta kohtalostasi” luot vain lisää samanlaista. Sillä jos itse uskot, että sinut on ”tuomittu” kokemaan paljon vaikeuksia, niin  uskomuksesi myös toteutuu. Mutta kukaan tai mikään muu ei ole tuominnut sinua, vaan ainoastaan  sinä itse.

Jos taas olet tietoisena luojana jo oivaltanut tämän totuuden, eli ymmärrät oman kaikkivoipaisuutesi, ja sinulla on hyvin vahva tunne siitä, että toiveesi toteutuu millä hetkellä hyvänsä – mutta näin ei silti tapahdukaan – niin tähän on vain kaksi mahdollista syytä: Joko sinä itse et ole valmis vastaanottamaan toivettasi, tai toiveesi ei ole valmis tulemaan luoksesi, eli synkronia, universumin täydellinen järjestys ei ole ”kohdallaan”. Sinun oma värähtelytaajuutesi ei siis ole sama, kuin  toiveesi värähtelytaajuus.

Tällainen tilanne johtuu usein siitä, että olet toivonut jotakin todella hartaasti, mutta ollut ”ankara itsellesi”, eli sallinut vain vähän, ja tällöin korkeamman minäsi taajuudelle luomasi unelmat voivat olla jo niin suurenmoisia, että et tavoita niitä. Mutta tämä tilanne ei johdu toiveidesi suuruudesta, vaan siitä, että edelleen yrität aivan liikaa, eli et salli ja vastaanota, koska et usko omaan mittaamattomaan arvoosi, ja täydelliseen rajattomuuteesi luojana. Eli yrität itse tehdä asioita, jotka kuuluvat universumin tehtäviin.

Ja siksi jäät ikään kuin alati laajenevien toiveidesi tavoittamattomiin, kuljet aina askeleen jäljessä, eli tavoitteesi karkaa sitä mukaa ja samassa suhteessa, kun sitä  yrität  tavoittaa, koska jatkuva toivomisesi  kasvattaa koko ajan myös unelmiasi. Eli aivan kuin yrittäisit vetää venettä rantaan, mutta koska olet kärsimätön, niin vene liikkuukin sinusta pois päin, koska et malta odottaa rauhassa oikeaa hetkeä, aaltoa, joka tuo veneen luoksesi helposti, ilman ponnisteluja. Tai olet kuin hakemassa hevosta laitumelta, mutta koska tunnetilasi on negatiivinen, niin hevonen herkkävaistoisena eläimenä aistii matalan tunnetilasi, eikä siksi luota sinuun, ja laukkaakin karkuun. Eli jos epäilet omaa kykyäsi ottaa hevonen kiinni, niin et saa sitä kiinni, ja oma uskomuksesi toteutuu.

Tilanteesi ei  kuitenkaan koskaan ole toivoton, vaikka olisitkin ”toivonut ja yrittänyt liikaa”. Korkeampi minäsi on silti aina valmiina ohjaamaan sinua unelmiasi kohti. Korkeampi minäsi ei koskaan katso taakse päin, vaan keskittyy aina unelmiisi, ja helpoimpaan mahdolliseen polkuun, joka johtaa niiden luokse.

Toiveesi eivät siis koskaan ole ”liian suuria”, vaan päin vastoin: Jos toiveesi on tarpeeksi suuri, niin edes omat omat negatiiviset uskomuksesi eivät enää lopulta voi estää sen toteutumista. Eli jos moottori on riittävän voimakas, niin sillä voi vetää miten raskasta kuormaa tahansa, vaikka kuormassa olisi ”käsijarru päällä”. Järkevää tällainen omien toiveiden vastustaminen ei tietenkään ole, ja se aiheuttaa aivan tarpeetonta ponnistelua ja kärsimystä, mutta jos uskomme elämän olevan vaikeaa, niin se myös on sitä. Moni meistä on myös oppinut uskomaan, että on jollain tapaa ”sankarillista” saavuttaa unelmia kärsimällä, ja että kärsimys on ainoa tie menestykseen. Mutta sekin on siis vain ja ainoastaan uskomus, joka toteutuu.

Jo siis haluat, että toiveesi toteutuvat helposti, niin toimi aina pelkästään korkeassa tunnetilassa, eli inspiroituneena, sillä silloin toimit varmasti oman korkeamman minäsi ohjauksessa, etkä siis pyri kärsimättömänä  menemään asioiden ja tapahtumien edelle.

Korkeamman minäsi ääni on usein hento ja hiljainen, mutta jos uskot ja luotat siihen, että sinua ohjataan joka hetki, niin maltat kuunnella tuota kuiskausta sisälläsi.

Ja tuo kuiskaus johtaa sinut aina jonkin unelmasi luokse. Anna sis universumin yllättää ja ihastuttaa itsesi lahjoillaan, jokaisena elämäsi päivänä, jokaisena elämäsi kallisarvoisena hetkenä.

5.10.2019

Voit tuntea negatiivisia tunteita vain siksi, että olet perusolemukseltasi puhdasta positiivista energiaa

Negatiivinen tunnetila kertoo aina siitä, että olet tuota tunnetta tuntiessasi erossa omasta korkeammasta minästäsi, eli todellisesta olemuksestasi. Negatiivinen tunnetila itsessään on siis todiste siitä, että sinä olet korkeampi olento, joka kokee negatiivisia tunteita vain siksi, että ”ajattelee virheellisiä ajatuksia”.

Olemme kuitenkin niin vahvasti fyysisen elämämme todellisuusharhan vallassa, että tulkitsemme negatiiviset tunteemme väärin, eli kun negatiivisessa tunnetilassa ollessamme näemme maailmamme synkkänä ja toivottomana, niin samalla myös uskomme tuon maailman synkkyyteen ja toivottomuuteen. Vaikka negatiivisen tunteemme TODELLINEN viesti onkin, että negatiivinen uskomuksemme, eli tapa, jolla negatiivisessa tunnetilassa katsomme maailmaa,  on vain negatiivinen todellisuus, jonka sijasta voimme valita myös positiivisen todellisuuden. Eli  todellinen todellisuutemme onkin korkein todellisuus, jossa mikä tahansa on mahdollista, ja negatiivinen todellisuus, jossa koemme rajoituksia ja ongelmia,  on siis matalien tunnetilojemme luoma harha.

Tuo korkein todellisuus on siis se ”taivas” tai ”nirvana”, josta uskonnoissa puhutaan, ja voimme kokea tuon saman ”paratiisin” myös fyysisessä elämässämme, jos valitsemme kärsimyksen sijasta positiiviset tunteet, eli arvostamme negatiivisia tunteitamme vain valinnanvapautemme mahdollistavina tienviittoina.  Tila, jossa emme tunne negatiivisia tunteita  lainkaan on siis ”paratiisi”, ja fyysisestä elämästä vapautuessamme koemme aina tuon tilan. Mutta toisaalta olemme aina suunnatoman innokaita myös palaamaan takaisin fyysiseen kokemusmaailmaan, sillä korkeassa tunnetilassa TIEDÄMME, kuinka tärkeää on negatiivisten tunteiden kokeminen, ja niiden mahdollistama laajentuminen, eli luominen. Korkeassa tunnetilassa ollessamme, elämiemme välitilassa, emme siis suinkaan koe vastenmieliseksi syntymistä uudelleen fyysiseen maailmaan, olivat valitsemamme elämänolosuhteet kuinka haastavat tahansa.

Elämämme TARKOITUS  ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole universumin laajentuminen, vaan elämän tarkoitus on ilo, siis korkean tunteen kokeminen. Mutta tarvitsemme jatkuvaa kontrastia, luomista ja laajentumista, jotta voimme kokea iloa, samoin kuin tarvitsemme varjoa iloitaksemme valosta, tai nälkää iloitaksemme ruuasta.

Moni ns. rajatilakokemuksen kokenut kokee ”syntyneensä uudelleen”, eli löytäneensä aivan  uuden intohimon omaa elämäänsä kohtaan, koettuaan kuoleman, ja palattuaan sen jälkeen takaisin fyysiseen elämään. Ja tämä johtuu siitä, että rajatilakokemuksen kokenut henkilö kokee ja muistaa jälleen konkreettisesti, kuka hän todellisuudessa on – eli korkeamman todellisuuden ulottuvuus, puhdasta positiivista energiaa. Myös pienet lapset muistavat vielä todellisen olemuksensa, mutta koska lapsella on elämänsä alkuvuosina rajalliset kyvyt ilmaista itseään esimerkiksi sanallisesti ja käsitteellisesti, niin hänen vanhempansa eivät oman todellisuuskuvansa erilaisuudesta johtuen havaitse, kuinka erilaisessa todellisuudessa pieni lapsi vielä elää. Ja kun lapsi kasvaa ja kehittyy, ja kokee negatiivisia tunteita ja kokemuksia, niin hän myös yhä enemmän ”unohtaa” omaa todellista olemustaan, eli mittaamatonta arvokkuuttaan ja luomisvoimaansa, ja alkaa tulkita – usein kasvatuksen seurauksena – myös negatiivisia tunteitaan väärin.

Tunnetilojemme  viesti siis on, että kaikki, mitä elämässämme koemme, on omaa luomustamme, ja tuo kaikki on seurausta taajuustiloistamme, eli tunteistamme kullakin elämämme hetkellä. Tarvitsemme siis kontrastia ja negatiivisia tunteita luomistyössämme, siis opasteina, mutta kärsimykseen eli negatiivisiin tunnetiloihin jääminen on aina tarpeetonta. Eli jos ajat autolla moottoritietä ja nukahdat, niin ajaudut ”negatiiviselle alustalle”, eli tärinäraidan päälle, jotta heräisit. Mutta tärinäraidan tarkoitus ei siis ole aiheuttaa sinulle kärsimystä, vaan epämiellyttävä ajoalusta on heräte, jonka tarkoitus on ohjata sinut ajamaan jälleen  sileämmälle alustalle. Tarkoitus siis EI  myöskään ole, että ajat autollasi ensin tärinäraidan päälle, ja sieltä ojaan, koska ”siedät tärinää”, vaan tarkoitus on, että havahdut korjaamaan ajoasi jo tärinävaiheessa, eli tuntiessasi ensimmäiset negatiiviset tunteet. Jos et havahdu, niin negatiivinen tapahtumaketju johtaa lopulta väistämättä siihen, että löydät itsesi ojasta.

Kulttuurimme valitettavasti kunnioittaa ihmisiä, jotka ovat kärsivällisiä (kantasana ”kärsiä”),  joilla on korkea negatiivisten tunteiden sietokyky, ja jotka ovat ”nöyriä”.  Sietäminen ja mielen tyyneys ovat kuitenkin aivan eri asioita, eli negatiivisten kokemusten sietäminen eli ”kestäminen” on negatiivinen tunnetila, kun taas olosuhteista riippumaton mielen tyyneys – vaikeissakin tilanteissa – on korkea tunnetila. Henkilöt, jotka ovat joskus kauan sitten tulkinneet ns. profeettojen kanavoimaa tietoa universumin laista, ovat itse olleet matalassa tunnetilassa, ja saaneet siksi sen käsityksen, että kärsimyken kokeminen fyysisessä elämässämme olisi arvokasta, ja että siitä saisi ”kirkkaamman kruunun” tuonpuoleisessa. Oikea tulkinta kuitenkin on, että arvostamalla negatiivisia kokemuksiamme (elämämme ”tärinäraitoja”) voimme välttää kärsimyksen, ja vastaanottaa negatiivisten tunteidemme luomat toiveet lähes välittömästi.

3.10.2019

Vaikka olisit epävarma päämäärästäsi, niin jos seuraat iloasi, niin kuljet aina varmasti oikeaan suuntaan

Sinun ei koskaan tarvitse ETSIÄ polkua kohti toiveitasi, vaan tuo polku on aina allasi. Se, että et aina havaitse polkua, etkä usko sen johtavan päämäärääsi, johtuu aina vain negatiivisista tunnetiloistasi.

Eli sinun ei koskaan tarvitse ”käynnistää” positiivista tapahtumaketjua, vetovoiman laki tekee sen puolestasi aina, kun olet positiivisessa tunnetilassa. Tällöin itse luomasi yksityskohdat – siis omat toiveesi –  tulevat yksi kerrallaan näkyviksi, ja vastaamalla niihin positiivisilla tunteillasi ”sallit” ne itsellesi. Sen sijaan yrittäminen, asioiden edelle meneminen, kärsimättömyys – ja myös kärsivällisyyden tunne – hidastavat noiden yksityiskohtien manifestoitumista todellisuuteesi.

Sinä et siis koskaan ”käytä” vetovoiman lakia, vaan vetovoiman laki on vain absoluuttisesti olemassa, samalla tavalla kuin painovoima. Ja siksi se myös toimii, eli reagoi tunnetiloihisi, täysin erehtymättä,  joka hetki.

Ennen negatiivisen tapahtumaketjun käynnistymistä sinulla on kuitenkin aina hetki aikaa pysäyttää tuo ei-toivottu tapahtumaketju, eli samoin kuin lumipallon vieriminen mäkeä alas on alussa hitaampaa – ja voit myös pysäyttää sen vierimisen kokonaan, jos teet sen ajoissa – niin aivan samoin voit ajatuksesi positiiviseen kohdistamalla myös pysäyttää negatiivisen tapahtumaketjun sen alussa (tästä ilmiöstä johtuu niin kutsuttu  ”kymmeneen laskemisen” tehokkuus, kun halutaan välttää suuttumus). Mutta jos negatiivinen tapahtumaketju on jo saanut negatiivisista tunteistasi ja sanoistasi voimaa, ja olet vaikkapa riitaantunut toisen ihmisen kanssa, niin sinun on paljon vaikeampi enää pysäyttää tuota riitaa. Ja vaikka näennäisesti kykenisit itsehillintäsi avulla riidan lopettamaankin, niin mieleesi jäävät vihaiset ja katkerat ajatukset ja tunteet vetävät edelleen puoleensa negatiivisia tunteita ja ajatuksia myös vastapuolessa, ja riita syttyy helposti uudelleen. Kunnes riidan aiheet ikään kuin riidellessä ”palavat loppuun”. Ja muista myös, että jokainen riita synnyttää aina voimakkaan toiveen yhteisymmärryksestä, eli mitä pahempi riita, niin sitä voimakkaammin toivomme kokevamme rakkautta ja harmoniaa riitakumppanimme kanssa. Sillä me emme ole erillisiä, vaan myös ”vihollisemme” ovat korkealta olemukseltaan osa meitä itseämme.

Sellaisella hetkellä, kun tunnet ja tiedät hyvin voimakkaasti, mitä ET halua, niin juuri tuolla samalla hetkellä luot, mitä haluat. Mutta et siis vain tuolla samalla hetkellä – negatiivisesta tunnetilastasi johtuen – voi välittömästi vastaanottaa luomustasi. Mutta voit kyllä heti lähteä tietoisesti siltaamaan tunnetilaasi kohti positiivista, ensin tarkasta ja täsmällisestä, voimakkaasti negatiivisesta tunnetilasta hieman  yleisemmin negatiiviseen tunnetilaan, ja yleisesti negatiivisesta tunnetilasta yleisesti positiivisempaan tunnetilaan. Ja kun olet yleisesti positiivisessa tunnetilassa, niin voit vähitellen alkaa ajatella täsmällisemmin positiivisia asioita ilman, että epäilet niiden olevan mahdollisia (epäusko vie sinut jälleen takaisin negatiiviseen tunnetilaan). Sillä tunnetilasi määrittää  ja mahdollistaa aina myös sen, millaisia ajatuksia mieleesi manifestoit. Eli myös kaikki ajatuksemme ovat manifestaatioita, jotka siis mahdollistaa tietty tunnetaajuus! Ja positiivisessa tunnetilassa sallit AINA vain sellaisia ajatuksia ja asioita, joita todella haluat.

Mutta vaikka olisit juuri nyt positiivisessa tunnetilassa, tuntisit selkeyttä ja tyytyväisyyttä nykyhetkeen, ja polkusi ja päämäräsi tuntuu siitä huolimtta epäselvältä, niin älä silti ole huolissasi, vaan luottavainen. Tunnistat kyllä sydämesi todelliset toiveet välittömästi, kun ne ilmaantuvat eteesi. Ja ne ilmantuvat, jos et keskity niiden poissaoloon, eli niiden puuttumiseen. Vaan luotat siihen, että kaikella universumissa tapahtuvalla on aina pyhä kypsymisaikansa, täydellinen synkroniansa. Eli kaikki,mitä tapahtuu, tapahtuu aina täsmälleen oikealla hetkellä. Ja tästä syystä on tärkeää, että elät ja nautit elämästäsi aina vain hetken kerrallaan, eli ”tartut hetkeen”, ja haltioidut jokaisen hetken täydellisestä kauneudesta.

Sinun ei siis tarvitse koskaan tehdä mitään ratkaisuja matalissa tunnetiloissa. Ja vaikka koetkin positiivisissa tunnetiloissa ”iloisia yllätyksiä”, niin tunnistat nuo näennäiset yllätyksetkin kuitenkin lopulta omiksi toiveiksisi, sillä olet elämäsi varrella toivonut niin paljon, että noista toiveista on jalostunut manifestaatio, joka tuntuu olevan ”enemmän, kuin mitä uskalsit tai kykenit villeimmissä unelmissasikaan kuvittelemaan”. Ja tämä ylenpalttisuuden tunne jonkin suuren unelmasi toteutuessa johtuu siis siitä, että manifestoituva ”suuri” unelma on lukemattomien toiveidesi summa.

2.10.2019

Mitä pyyteetön, täysin ehdoton rakkaus todella tarkoittaa

Pyyteetön rakkaus, siis rakkaus ilman mitään ehtoja, on kaikkien uskontojen ydinsanoma. Ns. pyhien kirjojen kirjoittajista ja profeettojen seuraajista suuri osa vain ei ole itse ymmärtänyt, mitä ehdoton rakkaus todella tarkoittaa, ja tästä syystä monista maailman uskonnoista on kehittynyt oppijärjestelmiä, joihin sisältyy paljon sääntöjä ja ehtoja, jolloin itse ydinsanoma, eli täysin ehdoton rakkaus, on jäänyt pelkäksi sanahelinäksi, käsitteeksi vailla todellista, konkreettista merkitystä. Esimerkiksi ajatukset ”jumalanpelosta” tai ”helvetinpelosta” mitätöivät koko pyyteettömän rakkauden idean, sillä pelko on negativinen tunnetila, joka siis erottaa meidät korkeimmasta itsessämme, eli rakkaudesta ja kaikkivoipaisuudesta meissä.

Meidän ei siis tule myöskään koskaan etsiä toista ”puoliskoamme”, tai ”parisieluamme” toisista ihmisistä, vaan voimme tulla ”kokonaisiksi” vain löytämällä itsestämme nuo molemmat puolet.

Rakkauden paradoksi siis on, että rakastaa voi vain tuntemalla rakkautta itse, kukaan meistä ei siis voi koskaan saada rakkautta keneltäkään toiselta. Sillä rakkaus on aina vain tunnetila, eli todellinen rakkaus voi olla vain meissä itsessämme. Voimme kyllä tuntea mielihyvää siitä, että toinen ihminen on meitä kohtaan rakastava ja myötätuntoinen, mutta niin kauan, kun olemme riippuvaisia muiden ihmisten rakkaudesta meitä kohtaan, niin niin kauan emme ole ”kokonaisia”, emmekä vapaita oman elämämme Luojia, koska onnellisuutemme – ja myös toiveidemme  salliminen –  on siis kiinni noiden muiden ihmisten tunnetiloista.

Jos siis rakennamme elämämme ja onnellisuutemme ehdollisen rakkauden, eli muiden ihmisten rakkauden varaan, niin olemme myös joka hetki vaarassa menettää tuon rakkauden. Vain täysin ehdoton, pyyteetön rakkaus, jota tunnemme itseämme, ja kaikkia muita kohtaan, on omassa hallinnassamme, ja mahdollistaa tasapainoisen elämän. Tämä sama viisaus on myös Jeesuksen, Gautama Buddhan, Gandhin, Zarathustran, ja lukuisten muiden korkeampaa tietoisuutta kanavoineiden profeettojen sanoman ydin.

Kokeaksemme todellista rakkautta meidän tulee siis rakastaa täysin ilman mitään ehtoja myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole meitä kohtaan rakastettavia. Emme myöskään voi vihata ns. rikollisia tai muita pahantekijöitä, toisuskoisia, tai yli päätään ketään muita ihmisiä, vihaamatta samalla itseämme, sillä me ihmiset emme ole sielultamme erillisiä. Kaikki ns. pahat teot johtuvat aina vain tekijänsä negatiivisista tunnetiloista, siis rakkaudettomuudesta. Sielultaan jokainen meistä on ikuisesti täydellinen, puhdasta rakkautta.

Ja vetovoiman laki vaikuttaa joka hetki kaikkiin ihmissuhteisiimme. Onnettomat, ymmärtämättömät ja rakkaudettomat ihmiset pysyvät luonasi vain, jos sinä itse keskityt heidän onnettomuuteensa, ymmärtämättömyyteensä ja rakkaudettomuuteensa, eli odotat heidän olevan rakkaudettomia, USKOT siis heidän rakkaudettomuuteensa. Jos taas keskityt noiden samojen ihmisten hyviin puoliin, rakastettavuuteen, ymmärryskykyyn eli intuitiivisuuteen, sekä onnellisuuteen, eli korkeimpaan heissä, niin he joko ilmentävät rakkauttaan seurassasi, tai poistuvat läheltäsi. Sillä vetovoiman laki ei mahdollista täysin eri tunnetaajuuksilla olevien ihmisten kanssakäymistä.

Korkeassa tunnetilassa, eli puhtaan rakkauden taajuudella oleva ihminen, on kuitenkin aina vaikutusvaltaisempi, kuin miljoonat matalammissa taajuustiloissa olevat, ja tästä syystä esim. profeettojen ja suurten henkisten opettajien on aina ollut mahdollista auttaa muita ihmisiä kohoamaan korkeampiin tunnetiloihin, ja tehdä myös esimerkiksi  parannustyötä. Parantaja, joka on korkeassa tunnetilassa ei ”näe sairautta” parannettavassaan, koska sairaus on aina vain matalan tunnetilan manifestaatio.

Ja toisaalta: Jos tunnemme kanssaihmistämme kohtaan ehdotonta rakkautta, niin myös tuo toinen ihminen ilmentää meidän seurassamme korkeinta itsessään, eli täysin pyyteettömästi rakastavaa ei KUKAAN toinen ihminen kykene vihaamaan, koska pohjimmiltaan jokainen ihminen on korkeimman tietoisuuden ulottuvuus maan päällä.

Tätä ikuista totuutta voi jokainen meistä testata arkielämässään. Edellytyksenä kokeen onnistumiselle on vain rehellisyys: Rakastanko toista ihmistä täysin ilman mitään ehtoja, ja paino siis sanalla ”MITÄÄN”.

Sinä olet rakkaus. Sinä olet puhdasta positiivista energiaa. Sinä olet Kaikki Mikä On.