Uskonnot, kansanperinne ja tiede yhdistyvät maapallon värähtelytaajuuden ja tietoisuuden tason kohotessa

Todellisuuskäsityksemme on muuttumassa, kun ns. ikuinen tieto löydetään ja oivalletaan uudelleen, ja "todistetaan" myös tieteen menetelmin.

Kvanttifysiikka tulee siis pian todistamaan ns. todellisuuskokemuksemme luomisen ajatuksilla (osa pimeää ainetta tutkineista kvanttifyysikoista on jo "kvanttimystikkoja"), ja siis myös ns. plasebo ja nosebo tullaan todistamaan fysikaalisiksi ilmiöiksi, eli että tietoisuutemme ei ole aivoissa, että ajatuksemme ovat ainetta, ja tunnetilamme indikaattoreita siitä, koemmeko toiveidemme mukaista todellisuutta (positiivinen tunne), vai ei-toivottua (negatiivinen tunne). Ja tästä seuraa, että terveys on tunnetason harmoniatila, sairaus taas disharmoniaa (sairauden pelko vahvistaa sairautta). Sillä solumme ovat autonomisia (samaan tapaan kuin kasvit ja eläimet), mutta voimme negatiivisilla ajatuksillamme estää niiden pyrkimyksen harmoniaan, eli tasapainoon, johon maailmankaikkeudessa kaikki aina pyrkii.

Äänen värähtelyä ja synkroniaa tutkinut Nikolai Tessla ja myös Albert Einstein olivat sitä mieltä että todellisuuskäsityksemme on pelkkä kollektiivinen aistiharha (tietoisuus on aina kollektiivinen, "ajatusvirtaa", ja sen laatu määräytyy oman tunnetilamme mukaan), eihän esim. avaruuden äärettömyyttä, ajan ikuisuutta (aikaa ei ole), ja suhteellisuusteoriaakaan voi ymmärtää ns. ihmisjärjellä.

Einsteinin kysymys: "Onko universumi ystävällinen paikka?" siis tarkoitti, että sinun universumisi on juuri sellainen, kuin millainen ITSE uskot sen olevan - ja jos sinua ei ole, niin universumiakaan ei ole.

Tieto ajatusten ja tunteen voimasta ja vaikutuksesta kokemuksiimme on yhtä vanha kuin ihmislajin historia, ja kauan sitten, kun shamanistinen maailmankatsomus oli yleisempi, nämä asiat vain tiedostettiin tietoisesti. Tämä johtui siitä, että ihminen ei ajatellut yhtä paljon, vaan koki elämää enemmän vaistotasolla ja aisteillaan, eläinten tapaan.

Ihmisen todellisuuskokemukseen vaikuttavat siis hänen aistiensa ja ns. vaistotason lisäksi ajatukset, eli ajatuksemme "luovat" kokemustamme todellisuudesta. Ajatukset ovat siis ainetta kuten pöytä, mutta ajatuksen värähtelytaajuus on korkeampi (vs. punaisen ja vihrean värin taajuus on erilainen, korkea ääni läpäisee seinän helpommin kuin matala).

Kansanperinteessä ja rituaaleissa tämä tieto on edelleen olemassa, eli sekä sadut, sananlaskut että positiivinen ja negatiivinen "taikausko" ja erilaiset uskomuksia vahvistavat riitit (esim. rahan jakaminen ja astioiden rikkominen hääjuhlissa) ovat alun perin perustuneet tietoon, jota kvanttifyysikot nyt siis tutkivat, ja joka on elänyt kansanparantajien perinnetietona myös Suomessa.

Myös erittäin paljon editoidussa Raamatussa neuvotaan edelleen, kuinka vuoren voi siirtää uskomalla, että se siirtyy. Tämä esitetään tarkemmin apokryfisessä Tuomaan evankeliumissa: "Kun ajatus ja tunne ovat yhtä kehossa ("talossa") ja pyydät vuorta siirtymään, niin se siirtyy". Tämä sama alkemistinen ajatus on kaikissa maailman uskonnoissa. Selkeimmin todellisuuden luonne "unen kaltaisena tilana" esitetään edelleen idän uskonnoissa.

Jos näitä asioita on liian vaikea ymmärtää, niin voi verrata mielessään vaikkapa koiran ja ihmisen todellisuuskäsitystä: Ihminen aistii todellisuuden aivan erilaisena kuin koira, koska aistimme ovat erilaiset. Ja niin värit, hajut, äänet, maut kuin kosketuskin perustuu värähtelytaajuuksiin, eli niistä mitään ei ole olemassa, jos tuon värähtelyn aistijaa aisteineen ei ole, siis noita taajuuksia aistimassa. Ja aistijan aistien herkkyys vaikuttaa kokemuksen laatuun. Eri eläimillä on siis kaikilla uniikki todellisuuskokemus, koska aistimusten voimakkuuksissa ja tulkinnoissa on eroja.

Ja tuo mainittu värähtely - niin fyysiseksi kokemassamme aineessa, väreissä, äänissä, mauissa, hajuissa ja tuntemuksissa kuin ajatuksissammekin - syntyy elektronien liikkeen seurauksena.

Atomi itsessään (elektronit, protonit ja neutronit) on pelkkä mallinnus, joka on luotu, jotta voidaan puhua tuosta jostakin, joka vaikuttaa kaikessa.

Kaikki mihin itse tunnetasolla uskot on siis totta - sinulle.