Sinä Olet Luoja

  Ylpeystesti: Jos joku ihminen ei ole juuri nyt kanssasi ja hän kertoo kaipaavansa sinua todella paljon, niin tunnetko hallitsevasi tuota ihmistä, koska olet hänelle niin "tärkeä", vai tunnetko puhdasta myötätuntoa? Pyritkö vapauttamaan tuon ihmisen kaipauksesta lupaamalla, että olet aina hänen tukenaan, eikä hänellä siksi ole mitään hätää - vai jätätkö nuo kaipauksesta kertovat lauseet "omaan arvoonsa", uskoen, että hänen surunsa on vain väliaikaista? Uskotko, että tuo ihminen voi olla onnellinen myös ilman sinua?

  Ylpeäksi eli itsekeskeiseksi syyttämisen suuri paradoksi: Ihmisiä, jotka kunnioittavat sekä itseään että KAIKKIA muita aidosti ja ehdoitta, syytetään usein itsekeskeisiksi. Ja mistä tämä täysin epäloogiselta vaikuttava syyttäminen johtuu? Se johtuu siitä, että jos ihminen kunnioittaa toista ihmistä, hän ei yritä kontrolloida tätä, eikä hän siis myöskään syytä eikä sääli ketään. Hän näkee toisen ihmisen täysin vapaana valitsemaan omat kokemuksensa, ja kunnioittaa tuota vapautta. Kun ylpeyden tilassa oleva ihminen sitten kohtaa tällaisen ehdoitta inhimillistä vapautta kunnioittavan henkilön, hän suuttuu - itselleen. Koska oman itsen syyttäminen tuntuu todella tuskalliselta, niin tuo ihminen pyrkii vapautumaan omista syyllisyydentunteistaan syyttämällä tuota kunnioittavaa ihmistä. Ihmistä, jonka kaltainen hänkin itse syvällä sisimmässään haluaisi olla. Hän siis uskottelee itselleen ja muille, että kunnioitusta on sääli ja tuomitseminen: "Maailman parantaminen" ja "vääryyk...

  Kaikki näennäiset ns. heikkoutemme ovat AINA vahvuuksiamme. Vain oma asenteesi ratkaisee, miten niihin suhtaudut. Pelokas ihminen voi oppia kohtaamaan pelkonsa. Hermostunut ihminen voi oppia rauhoittumaan. Epäonninen ihminen voi oppia arvostamaan epäonnistumisiaan. Sokea ihminen voi oppia käyttämään muita aistejaan tehokkaasti. Vanha ihminen voi oppia arvostaaan kokemuksilla saavutettua viisauttaan ja sitä, että henkisesti emme koskaan vanhene. Dramaattisia kokemuksia kokenut voi oppia olemaan uhriutumatta ja tuomitsematta. Ylpeä ihminen voi oppia arvostamaan sekä itseään että kaikkia muita. Ei ole välttämätöntä kokea esim. traagista lapsuutta tai paljon dramaattisia menetyksiä ja pettymyksiä, jos haluat nauttia elämästä, mutta kokemistasi vaikeuksista on aina paljon hyötyä. Ei-toivottuhan vahvistaa aina toivottua. Ja mitä suurempi "menetys", sitä viisaampi ja rohkeampi olet, jos arvostat tuota näennäistä menetystä. Koska tunnetilamme ovat aina suhteellisia, niin voit oppi...

  Onko täysin toivottomalla ihmisellä enää mitään toivoa? Kyllä!!! Juuri hänellä toivoa on, koska jos olet täysin toivoton, niin et enää yritä toivoa mitään, jolloin voit vihdoin saavuttaa eli vastaanottaa helposti sen, mitä yritit epätoivoisesti toivoa. ' Täydellinen toivottomuus on siis pelosta irtipäästämistä, sallimista. Toiveiden toteuttamisen yrittäminen perustuu pelkoon, toiveiden salliminen taas ehdottomaan luottamukseen, aitoon rohkeuteen.

  Suomalaiset kansanviisaudet tarjoavat hyödyllisiä neuvoja kaikkiin elämäntilanteisiin. "Se joka ei itse osaa, opettaa." Tämä kansanviisaus kuvaa tilannetta, jossa ylpeä eli pelokas ihminen yrittää "hallita maailmaa", vaikka hän on itse epävarma. Hän uskoo siis voivansa peittää oman epävarmuutensa vakuuttamalla muille, että hän tietää mikä on "oikein" ja mikä "väärin". Myös viisas ihminen voi neuvoa muita, mutta hän ei väitä olevansa oikeassa, vaan hän kertoo vain omia, kokemuksiin perustuvia näkemyksiään. Ja moni epävarma ihminen suuttuu juuri tällaisista mielipiteistä. "Totuus sattuu - jos vastustat omaa sisäistä totuuttasi." Mutta ei hätää: "Haukkuva koira ei pure." Jos epävarma ja siksi ylpeä ihminen haukkuu sinut "pataluhaksi", koska sinulla on erilainen mielipide jostain asiasta kuin hänellä, niin muista, että hän haukkuu todellisuudessa itseään. Jos itse tunnet oman totuutesi tunnetasolla todeksi, niin voit j...