Ylpeäksi eli itsekeskeiseksi syyttämisen suuri paradoksi
Ihmisiä, jotka kunnioittavat sekä itseään että KAIKKIA muita aidosti ja ehdoitta, syytetään usein itsekeskeisiksi.
Ja mistä tämä täysin epäloogiselta vaikuttava syyttäminen johtuu?
Se johtuu siitä, että jos ihminen kunnioittaa toista ihmistä, hän ei yritä kontrolloida tätä, eikä hän siis myöskään syytä eikä sääli ketään. Hän näkee toisen ihmisen täysin vapaana valitsemaan omat kokemuksensa, ja kunnioittaa tuota vapautta.
Kun ylpeyden tilassa oleva ihminen sitten kohtaa tällaisen ehdoitta inhimillistä vapautta kunnioittavan henkilön, hän suuttuu - itselleen.
Koska oman itsen syyttäminen tuntuu todella tuskalliselta, niin tuo ihminen pyrkii vapautumaan omista syyllisyydentunteistaan syyttämällä tuota kunnioittavaa ihmistä. Ihmistä, jonka kaltainen hänkin itse syvällä sisimmässään haluaisi olla.
Hän siis uskottelee itselleen ja muille, että kunnioitusta on sääli ja tuomitseminen: "Maailman parantaminen" ja "vääryyksien korjaaminen".
Koska jokainen ihminen päättää itse omasta elämästään, asenteistaan ja tunnetiloistaan, niin emme voi kuitenkaan koskaan muuttaa kenenkään toisen onnettomuutta onnellisuudeksi. Jokainen kärsivä ihminen voi vapautua kärsimyksestä vain itse, muuttamalla omaa asennettaan.
Voit testata, oletko itse kunnioittava vai ylpeä miettimällä, onko maailmassa mielestäsi pahoja ihmisiä ja viattomia uhreja. Ja jos on, niin keitä he ovat?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!