Varjoja paratiisissa

 

Miksi helteinen kaunis kesäpäivä, vauraus, turvallinen koti, tuttu hyvä työpaikka, arvonimet ja palkinnot, vakaa parisuhde, loma ja juhlapäivät saavat monet ihmiset ahdistumaan?


Tämä paradoksaalinen ilmiö johtuu siitä, että hyvissä olosuhteissa elävä ihminen tiedostaa sen, että "kaikki on katoavaista" ja että ehdollinen onnellisuus tekee ihmisestä noiden miellyttävien olosuhteiden vangin.


Ja kun ihminen on ahdistunut todella hyvissä olosuhteissa hän tietää, että hän ei voi olosuhteita entisestäänkin parantamalla kohottaa tunnetilaansa kuin hetkellisesti - ja ahdistus palaa taas.


Hyvät olosuhteet siis vain korostavat hänen pelkojaan, ja hänen pelkojensa ja ahdistuksensa todellinen syy on rakkaudettomuus itseä kohtaan. Mehän olemme kaikki suunnattoman arvokkaita joka hetki, elimme kuinka epätyydyttävissä olosuhteissa tahansa ja vaikka olisimme epäonnistuneet lähes kaikessa, mitä olemme yrittäneet saavuttaa.


Onnellisuus on aina suhteellista ja sisäistä, eikä mikään olosuhde, saavutus eli toteutunut toive voi siksi tarjota meille loputtomasti tyytyväisyyttä. Vain täydellinen pelottomuus eli luottamus omaan korkeampaan olemukseen, jatkuvan muutoksen hyväksyminen, mahdollistaa mielenrauhan.


Siksi monet muiden ihmisten silmissä todella hyvää elämää elävät, yritteliäät ja aikaansaavat, mutta todellisuudessa pelokkaat ihmiset "vetävät itsensä lokaan" ei manifestoivat menetyksiä, häpeää, epäonnistumisia ja syyllisyyttä. He siis pudottavat itsensä "jalustalta" löytääkseen sisäisen arvokkuutensa.


Vasta sitten, kun ihminen on valmis menettämään kaiken ja hän ei pelkää enää myöskään kuolemaa, hän voi saavuttaa olosuhteista riippumattoman mielenrauhan.