"Toiveidesi pankissa" ovat kaikkien toiveidesi olemukset

 

Jokainen toiveemmehan on ikuisesti olemassa, jos olemme sitä joskus toivoneet. Manifestoitunut ajatus ei koskaan katoa eikä aikaa ole olemassa. Ns. yksilösielu on vain yksi näkökulma kaikkeuteen, mutta myös sielullamme on tuollainen "toiveiden pankki".

Olemme siis kullakin hetkellä energeettisesti laajentunein itsemme eli kaikkien siihenastisten toiveidemme summa.

Koska toiveemme kuitenkin koko ajan myös muuttuvat, niin tuossa "pankissa" on vain niiden olemukset, ikäänkuin keiton ainesosina, ei siis välttämättä konkreettisia toiveita (jos konkreettinen toive on esim. ristiriidassa muiden toiveidemme kanssa).

Ja lopullinen toiveen manifestaatio voi siksi olla itsellemmekin tunnistamaton ja tulee "ihan puun takaa".

Esimerkki: Nainen saa lapsen ja ihmettelee, että "enhän minä mitään lapsia ole toivonut". Hän on kuitenkin toivonut jotain, jota hän voi hoitaa ja jota kohtaan hän voi tuntea rakkautta.

Samasta syystä koiran hankkiminen perheeseen voi joskus helpottaa tilanteessa, jossa on yrittty saada lasta. Yrittäminen estää manifestaation, mutta yrittämisestä luopuminen eli koiran hankkiminen kohottaa tunnetilaa, jolloin hedelmöittyminenkin pääsee tapahtumaan.