Sinä Olet Luoja

  Itsetutkiskelua välttelevät, ylpeät ihmiset sanovat joskus: "Tunnetiloilla ei olisi mitään väliä, "ne vain soljuvat, eikä niihin tarvitse kiinnittää huomiota." Ihminen, joka ei ole vielä itse viisas, saattaa myös yrittää opettaa viisaampaansa, koska ylpeys on tunnetila, jossa ihminen kokee olevansa "täydellinen". Emme kuitenkaan koskaan ole täydellisiä ihmisinä eli egoina, vaan jatkuvasti keskeneräisiä. Jos laitat kätesi kuumalle hellalle, niin onko viisasta olla huomioimatta tuntemuksen eli kivun viestiä? Tunnetila on siis arvokas indikaattori, viesti. Jos päätäsi särkee, niin särky kertoo mielesi resistanssista eli vastustuksesta. Sairautesi pahenee, jos et kuuntele kivun viestiä. Lepää, luovu huolistasi, päästä irti ongelmista. Jos suret läheisesi kuolemaa, niin päätä jossain vaiheessa luopua surustasi ja iloita kuolleen kanssa, hänhän vapautui kuollessaan fyysisesti. Näin et jää suruusi kiinni vaan jatkat elämääsi eteenpäin. Kuokemahan ei ole koskaan mene...

                                                     Onko kärsimys jalostavaa? Ei ole. Esim. "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat" on sananparsi, jolla on kannnustettu raskasta työtä tekeviä jaksamaan eli tekemään työnsä loppuun, vaikka se tuntuu epämiellyttävältä. Se on siis samanlainen pelokkaiden ihmisten luoma huijaus, kuin ajatus "taivaaseen" pääsemisestä vasta kuoleman jälkeen. Kaikki ihmiset vapautuvat negatiivisista tunteistaan kun he kuolevat. Emme tarvitse luomisvoimaamme enää ei-fyysisessä olomuodossa. Myös "herra jumala" on käännösvirhe, elämän energia eli "elohim"/"allah"/tao on kaikessa olevaisessa. Ajatus "jumalan ainoasta pojasta" on pelosta käsin ymmärretty henkisen opettajan eli gurun lause, eli monet gurut ovat hypoteettisen Jeesuksen tavoin halunneet vain oppilaidensa seuraavan itseään, jotta opetussuhde olisi intensiivisempi. Guru...

  Miksi lause "kunnioita isääsi ja äitiäsi" saattaa johtaa ihmistä harhaan? Siksi, että se on yksipuolinen. Voimme kunnioittaa kaikkia ihmisiä, ja jos teemme niin, niin kunnioitamme myös itseämme. Ja esim. omien vanhempien sääliminen EI ole kunnioitusta! Eivät lapsetkaan nauti elämästä, jos he läpi elämänsä kyselevät neuvoja isältään, "joka on viisaampi". Lapsi on usein isäänsä ennakkoluulottomampi ja voi siten auttaa isäänsä luopumaan niistä. Lasten kannattaa siis kunnioittaa vanhempiaan, ja vanhempien kannattaa kunnioittaa lapsiaan. Ja jos kunnioitat "jumalaa", niin kunnioitat edelleen itseäsi, koska sinä olet tuo "jumala". (kuvassa kotipesä, josta itseään kunnioittavien poikasten kannattaa lentää pois heti, "nousta omille siivilleen", kun he ovat siihen valmiita)

  Myötätunnon ja ylpeyden/säälin ero herättää jatkuvasti keskustelua, joten otan taas esiin. tekniikoita, joilla voi itse välttyä taistelulta ja kärsimykseltä, jos ympärillä on ylpeitä tai vihaisia eli pelokkaita ihmisiä. Jos läheisesi tai joku muu ihminen, jonka kanssa olet tekemisissä raivoaa, niin hän raivoaa itselleen. Aina. Et siis ole syyllinen kenenkään raivostumiseen. Jos olet aidosti myötätuntoinen, niin olet kyllä itse manifestoinut tuon tilanteen, koska myötätuntoisena voit auttaa kaikkia pelokkaita. Läsnäolosi ei siis ole turhaa vaan myös vihaisen ihmisen sydämen toive! Tällaista tilannetta kuvaa sanonta: "Viestintuoja ammutaan." Viestintuoja voi siis olla täysin vilpitön, ja silti joku vihainen ihminen ottaa hänet "silmätikukseen", koska vilpittömän ihmisen autenttisuus "triggeröi" tuota vihaista. Olennaista on se, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Eli jos OSALLISTUT taisteluun, eli provosoidut, suutut vihaiselle, niin olet jo itsekin osallinen tuo...

  Miksi ei kannata yrittää miellyttää kaikkia ihmisiä eli olla se "mukava tyyppi"? Siksi, että muiden ihmisten miellyttämiseen pyrkivä ei voi koskaan miellyttää kaikkia ihmisiä - ja hänen tarpeensa estää häntä myös miellyttämästä itseään, joka olisi kaikkein tärkeintä. Ei ole olemassa aitoa rakkautta ilman itserakkautta. Myötätuntoinen ihminen sen sijaan kunnioittaa itseään ehdoitta, ja juuri siksi ja vain siksi hän kykenee kunnioittamaan ja arvostamaan myös kaikkia muita. Koska hän kunnioittaa itseään, niin hän ei pelkää kertoa omia näkemyksiään, jos intuitio häntä siihen inspiroi, vaikka muut olisivat eri mieltä. Hän ei siis yritä olla "hyvää pataa kaikkien kanssa" väkisin, vaan pysyy resonanssissa oman totuutensa kanssa. Hän on siis aidosti rohkea, eikä vastusta eikä taivastele myöskään kenenkään vihaisen vihaa. Hän ei sääli eikä syytä ketään toista ihmistä, koska hän tietää, että oikeita ja vääriä näkemyksiä ei voi olla olemassa. Mehän näemme kaikki tilanteet om...

  Moni uskovainen kokee "jumalan" olevan usein "armoton". Tätä armottomuutta selitetään usein lauseella: "Tutkimatttomat ovat Herramme tiet." Myös monet ateistiset tiedeuskovaiset kokevat elämän armottomana, ja syyttävät siitä itseään ja muita ihmisiä. Onko myös vetovoiman laki "armoton"? Kyllä. Vetovoiman laki tai itse luomasi "universumi" ei koskaan armahda ketään, vain sinä itse voit armahtaa itsesi. Vetovoiman laki on siis kuin painovoima. Jos uskot painovoimaan, niin on viisasta kunnioittaa sitä. Jos päätät hypätä lentokoneesta, niin vastaat itse päätöksesi seurauksista. Painovoima ei siis "armahda" sinua. Tiedät kyllä hyvin, mihin toteutettu ajatus hyppäämisestä johtaa (jos levitointiharjoituksesi ovat vielä ns. vaiheessa). Monet ihmiset uskovat "korkeampiin voimiin" kuitenkin siksi, että he ovat tunteneet ahdistusta ja vapautuneet siitä ajatellessaan esimerkiksi "isä jumalaa tai Jeesusta". Kyse on nä...

  Tavoittele puhdasta iloa, älä asioita, joita uskot haluavasi juuri nyt. Todellinen olemuksesi on aina egoasi viisaampi, koska se on tietoinen synkroniasta, kaikellahan on aina täydellinen aikansa. Luonto on aina harmo niatilassa, koska eläimet ja kasvit eivät halua asioita, vaan ne sallivat kokemuksia. Ihmisen vihaama lupiini tai kurtturuusu kasvaa täsmälleen oikeaan aikaan täsmälleen oikeassa paikassa. Lintu tai hiiri ei tuomitse kissaa. Kotka tappaa vanhan ja heikon kissan. Älä kuuntele tuomitsijoita. Olet väärässä seurassa, joten poistu paikalta, huolettomien todellisuustilaan. Kaikki muuttuu joka hetki, joten ilon valitseminen tarkoittaa suunnan valitsemista, vapautumista joka hetki matalammasta taajuustilasta astetta korkeampaan, se ei siis tarkoita staattista iloa. Jos sanot: "Minä olen positiivinen ihminen, enkä siksi koe elämässä mitään negatiivista", niin valehtelet itsellesi. Olet ylpeä ja siksi sokea. Elämme kaikki dualistisessa maailmassa, jossa itse valitsemme ...

  Onko "hulluus" viisautta vai tyhmyyttä? Useinhan sanotaan, että hulluuden ja nerouden ero on veteen piirretty viiva. Se voi olla jompaa kumpaa, riippuen "hullun" omasta asenteesta itseään ja muita kohtaan. Ihminen voi esimerkiksi olla "lapsenomaisesti eli autenttisesti hullu". Autuaitahan ovat yksinkertaiset, ennakkoluulottomat. Hän on siis luova ihminen, joka on "täynnä itseään", olematta ylpeä. Ihminen voi olla myös "ylpeästi hullu" ja silloin hän ei ole kunnioittava, vaan "tyhmempiä" ihmisiä halveksiva. Sana "omahyväinen" on tässä mielessä kiinnostava, samoin kuin sana "itserakkaus". Itserakkaushan on välttämätöntä, että voimme olla tyytyväisiä, koska "itserakkaina olemme rakkautta itse". Tuo sana on kuitenkin monen mielessä muuttunut tarkoittamaan ylpeyttä (paljolti kristinuskon vaikutuksesta). Myös sanan "omahyväinen" voi tulkita negatiivisen sijasta positiiviseksi: Ihminen joka h...

  Miksi vieraita kulttuureja kannattaa arvostaa, mutta ei ihailla muita kulttuureja parempina? Ajatus "ruoho on vihreämpää aidan takana" perustuu toiveikkuuteen, ei arvostukseen. Ja vain arvostaessasi kunnioitat myös noiden kuviteltujen muiden kulttuurien "ongelmia". Mitään homogeenisiä kulttuurejahan ei ole edes olemassa, sillä jokainen jossain kulttuurissa osallisena elävä toteuttaa kulttuuria omalla tavallaan, oman mielensä eli mielentilansa mukaan. Esimerkiksi ns. alkuperäiskulttuurien ihannoiminen muita parempina EI ole kunnioitusta. Ei ole olemassa mitään "jaloja villejä", jotka olisivat aina viisaita ja rohkeita - tai jotka eläisivät jonkinlaisessa muuttumattomassa paratiisissa, jossa kaikki on aina paremmin kuin "modernissa maailmassa". Amerikan mantereen intiaanikulttuureilla on paljon ihailijoita, mutta ne ihmiset, joita pidetään intiaaneina (täysiverisiä intiaaneja ei ole olemassa, kaikki ovat sekaverisiä) ovat kaikki inhimillisiä ihmi...

  Varoitus: Tämäkin teksti sisältää "kliseisiä" totuuksia. Eli totuuksia. Kliseisyyden tunne johtuu aina vastaanottajan omista asenteista, mielen vastaväitteistä. Ole rohkeasti avomielinen. Avoin uusille ideoille ja mahdollisuuksille. Älä takerru menneisiin epäonnistumisiin, ne tuntuivat epämiellyttäviltä vain siksi, että et niiden tapahtumahetkellä itse arvostanut itseäsi. Tässä uudessa tilaanteessa epäonnistumiset näyttäytyvätkin onnistumisina. Ongelman tilalla on nyt ratkaisu. Menetys on luonut vaurautta ja viisautta. Pelko ja viha on vahvistanut rohkeutta ja rakkautta. Emme voi koskaan menettää mitään. Näe mielesi ja elämäsi kuin puhtaana paperina, johon voit nyt piirtää ja kirjoittaa mitä tahansa. Mutta onko avoimuus ja luottavaisuus vaarallista? Ei ole, jos pysyt aidosti rohkeana. Et siis ole pelokas, toiveikas, kärsimätön, nöyristelevä, ylpeä etkä ennakkoluuloinen. Et palvo etkä mielistele ketään. Et myöskään halveksi etkä vähättele ketään. Aidosti rohkeana olet edellä...

  Ota jokaisen uuden hyvän päivän kunniaksi joku uusi askel uuteen suuntaan, kohti tuntematonta. Yksi askel riittää, koska kaikki muuttuu kun muutat jotain. Vapaa ja ennakkoluuloton ajatus eli idea, johon ei liity minkäänlaista pelkoa, epäilystä, velvollisuudentunnetta, yrittämistä, moralismia eikä ylpeyttä (eli oman mielesi vastustusta, kokemusten painolastia) on suunnattoman arvokas. Se vapauttaa sinut siitä tutusta ajatusvankilasta, joka on saanut sinut kokemaan päivästä toiseen samaa vanhaa todellisuutta. Tuttujen kuvioiden "turvallisuus" on pelkkää harhaa, kaikki muuttuu koko ajan. Se, että et itse usko muutokseen, on ainoa asia, joka estää sinua näkemästä muutosta. Vapaa ajatus tuntuu kevyeltä, kevytmieliseltä. Älä tuhoa tuota ideaa alkamalla heti uurastaa ja rakentaa toimintasuunnitelmia, koska uusi unelmasi voi kantaa vain, jos annat sen kaikessa rauhassa kasvaa itsestään. Sinun tehtäväsi on vain uskoa siihen eli säilyttää mielenrauha. Mielenrauhan tilassa vastaanota...

  Naurattavatko sinua joskus nettiennustukset, joilla on tuhansia katsojia, ja silti kommenttikentässä on kymmeniä ihmisiä, joiden mielestä tuo ennustus kertoo juuri hänen elämästään? Miksi naurat? Siksi, että nauru lievittää mielen resistanssia. Järkevästi ajateltuna tuollainen "huijaaminen" on huvittavaa ja katsojat "tyhmiä": "Jos sanot rumalle, että hän on kaunis, niin hän ilahtuu - eikä silti muutu kauniimmaksi!" Vai muuttuuko? Kauneushan on katsojan silmässä. Mikäli muutat näkökulmaasi ja ajatteletkin tuota ennustusta ja sen yleisöä multiversumin näkökulmasta, niin tilanne muuttuu. Jos tuollaista ennustusta kuuntelee ihminen, joka on toiveikas, niin hän ilahtuu ennustuksesta, joka lupaa menestystä. Hän ilahtuu siksi, että hän toivoo menestystä. Ja ilahtuminen kohottaa tunnetilaa, vaikka toiveikas ei vielä uskokaan toiveeseensa. Jos tuollaista ennustusta kuuntelee ihminen, joka USKOO voivansa menestyä, niin hänen uskomuksensa ja tuo menestystä lupaava ...

  Mitä on "vänkääminen"? Verbi "vängätä" tarkoittaa samaa kuin "kampeaminen", eli esim. raskaan kiven vääntämistä paikoiltaan vipuvarren avulla. Kuka siis "vänkää" esimerkiksi somekeskusteluissa? Se, joka pyrkii väkisin osoittamaan, että toinen keskusteija on väärässä ja hän itse oikeassa. Vänkäämistä sen sijaan EI ole se, että omaan totuuteensa uskovat ihmiset kertovat omia näkemyksiään ja perustelevat niitä. Ja tätä saattaa jatkua pitkäänkin - ilman vänkäämistä. Jos siis "seisot sanojesi takana" niin voit keskustella kuinka paljon tahansa ilman, että uhkaat ketään sanoillasi tai tuhlaat kenenkään aikaa - jos joku suuttuu, niin suuttumuksen syy on suuttujassa. Ja oikeaa ja väärää mielipidettähän ei voi olla olemassa. Vänkääjä taas ei tyydy oman näkemyksensä kertomiseen ja perustelemiseen ja tarkentavien kysymysten esittämiseen, vaan hän ottaa ns. kaikki keinot käyttöön eli pilkkaa muita, tuohtuu, uhriutuu eli kerjää sääliä ja jakaa vää...

  Onko olemassa "moraalittomia" rahanansaitsemistapoja? Ei ole. Vain oma tuomitseva asenteemme voi tehdä jostakin asiasta "moraalitonta". Jokainen rahanansaitsija ja rahan maksaja vastaa aina itse omista valinnoistaan, ja miten noihin valintoihin suhtautuu. Jos esimerkiksi tuomitset moraalittomiksi poliitikon tai uhkapelurin tai säälit prostituoitua - ja ihailet pappia, siivoojaa ja sairaanhoitajaa - niin olet tekopyhä. Ihmisen ylentäminen ja sääliminen ei ole hänen kunnioittamistaan, sen kummemmin kuin tuomitseminenkaan. Jokainen valitsee itse omat tapansa ansaita rahaa. Ja jokainen vastaa myös itse siitä, tuottaako tuo tapa hänelle iloa vai ahdistusta. Työnarkomaani, ahne yrittäjä tai "pitkin hampain" työtään tekevä ei iloitse aidosti myöskään ansaitsemistaan rahoista. Eikä ns. työnvieroksuja ole toiveikasta työnhakijaa tai "paskaduunissa" raatajaa moraalittomampi, ellei hän itse tuomitse itseään. Raha on vain energiaa, jota on rajattomasti, ai...

  "Jos et ole puolellamme olet meitä vastaan." Tämä lause kuvaa ihmisen tarvetta olla sosiaalinen ja etsiä turvaa muista ihmisistä, silloinkin, kun sosiaalisuudesta on hänelle itselleen haittaa. Se kuvaa siis samaa asiaa, kuin "seura tekee kaltaisekseen" ja "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat." On mahdollista "pitää oma päänsä" myös eri mieltä olevien joukossa, mutta usein pyrimme tiedostamattamme miellyttämään muita ihmisiä, "menemme sieltä, missä aita on matalin". Ja miellyttämisentarve ei perustu aitoon kunnioitukseen vaan pelkoon. Sosiaalisuus, joka ei perustu aitoon rohkeuteen, saa aikaan illuusion pysyvyydestä ja turvallisuudesta ja se estää siten myös omantunnon eli intuition seuraamisen, autenttisuuden. Juoruaminen ja liittoutuminen muiden "pahantahtoisten ja katkerien" kanssa on tällaista pelkoon ja ylpeyteen perustuvaa sosiaalisuutta. Pahantahtoisuus verhotaan myös usein sääliksi, ylimieliseksi ja hyväätarkoittava...

  Arvostavatko kohtaamasi ihmiset sinua? Jos he EIVÄT arvosta sinua, niin arvosta sinä heitä! Heidän vähättelynsä kertoo nimittäin heistä itsestään, ei sinusta ja sinun arvottomuudestasi. Olet mittaamattoman arvokas aina. Ja nuo ihmiset, jotka vähättelevät sinua, paljastavat sinulle, että olet joko väärässä seurassa tai et itse arvosta itseäsi. Vähätteletko sinä itse muita ihmisiä? Ihailetko vain sellaisia ihmisiä, joita myös monet muut ihailevat? Menetkö "massan mukana"? Muista, että ihailu ei aina perustu aitoon arvostukseen vaan usein myös alemmuudentunteisiin tai ylpeyteen: "Voiko miljoona kärpästä olla väärässä?" Kyllä voi, jos tavoittelet jotain muuta, kuin nuo miljoonat kärpäset. Ylpeät ihmiset eivät voi tuntea mielenrauhaa siksi, että he eivät rakasta itseään ehdoitta, eivätkä he siksi voi saada arvostusta myöskään muilta ihmisiltä. Ylpeys on egon todellisuustila, mielentila, jossa joudut taistelemaan muita vastaan. Vaikka todellisuudessa taistelet vain itse...

  Pohdi tätä, jos harrastat affirmointia eli päämääriesi sanallista vahvistamista ja positiivisten uskomusten toistamista: Suuri osa ns. affirmaatioista eli lauseista, joilla pyrit vahvistamaan omaa uskoasi päämääriisi, vaikuttaa täsmälleen päin vastoin, kuin mitä toivot. Jos sinulla ei ole juuri nyt tarpeeksi rahaa ja sanot: "Uskon saavani lisää rahaa nopeasti", niin on hyvin mahdollista, että et itse usko siihen, mitä sanot. Koska joka hetki olemme menossa joko kohti toivottua tai ei-toivottua, niin epäuskoinen affirmaatiosi vahvistaa vain valmista uskoasi rahan puutteeseen. TAI: Saat rahaa, joka ei tee sinua iloiseksi. Jos olet yksin ja toivot löytäväsi sinua rakastavan kumppanin ja sanot: "Uskon löytäväni rakastavan kumppanin", niin on hyvin mahdollista, että et itse usko siihen mitä sanot. Saatat kyllä löytää kumppanin, mutta manifestaatiosi ei ilahduta sinua, koska et ITSE tunne rakkautta - etkä siten tunne rakkautta myöskään tuota manifestoimaasi kumppania ko...

  Pessimisti kysyy: "Miksi ylipäätään unelmoisin mistään, saati tavoittelisin ns. suurta menestystä, jos jokainen onnistuminenkin johtaa vain uusiin haasteisiin? On paljon helpompaa tyytyä niihin olosuhteisiin, joissa juuri nyt elän. En ainakaan pety." Näihin pessimisten lauseisiin sisältyy useita rajallisuusharhaan perustuvia uskomuksia. 1. Menestystä on vain onnellisuuden tunne. "Suuri" menestys ei siis ole koskaan suurempi kuin "pienempi". Tunnetilamme ovat aina suhteellisia eivätkä ne liity olosuhteisiin, vaan oman mielemme taajuuksiin (mielentiloihin) ja omiin asenteisiimme. 2. Meidän ei koskaan tarvitse "tavoitella" unelmia eikä edes ajatella niitä tietoisesti, sillä jokainen kokemamme hetki luo niitä automaaattisesti. Kukaan meistä ei siis voi olla unelmoimatta, ja jos et todellista unelmiasi, niin kärsimyksesi lisääntyy koko ajan ja manifestoituu lopulta myös fyysisinä sairauksina. Pitkäaikaissairaat ihmiset vastustavat jopa vapautumista ...

  "Seura tekee kaltaisekseen." Jos havaitset, että ympärilläsi on kriittisiä, pahantahtoisia, ivallisia, taivastelevia, moralistisia, sääliviä, imartelevia tai omaan egoonsa keskittyviä ihmisiä (egokeskeisyys on matalampi tunnetaajuus kuin omanarvontunne), niin älä tuomitse, pilkkaa, väheksy tai sääli heitä. Koska jos tuomitset, pilkkaat, väheksyt tai säälit tuollaisia ihmisiä, niin olet itsekin heidän kanssaan samalla taajuudella. Arvosta sen sijaan tarkkanäköisyyttäsi ja noita ihmisiä, jotka omalla olemuksellaan varoittavat sinua jäämästä sosiaalisista syistä heidän seuraansa, jossa vallitsee näköalattomuus. Älä siis koe alemmuudentunnetta tai kateutta, jos näet noiden ihmisten esimerkiksi kehuvan toisiaan, sillä ns. hyväveliverkostoissa ihmiset ylentävät kaltaisiaan ja korostavat "ryhmähenkeä", koska toivovat vastavuoroisesti tulevansa myös itse kehutuiksi. Kaikki oman itsen ulkopuolelta vastaanotetut kehut ovat kuitenkin vain tyhjää sanahelinää, jos kehuttu eli ...

  Miksi säälivät, sisukkaat, toiveikkaat ja innostuneetkin manifestoijat pettyvät ja "kaivavat omaa kuoppaansa"? Jos keskität ajatuksesi intensiivisti johonkin asiaan, jonka toivot toteutuvan, niin se toteutuu aina lopulta siksi, koska elämämme etenee aina omien ajatustemme suuntaan. Mutta sääli, sisukkuus, toiveikkuus ja innostus ovat egon tunnetaajuustiloja, vaikka niitä on perinteisesti usein pidetty positiivisina, ja siksi noiden tunnetilojen inspiroimat toiveet eivät ole todellisia toiveitasi. Jos siis yrität kontrolloida elämää, niin et tavoita mielenrauhaa vaan vain lisää olosuhteita, joita joudut kontrolloimaan. Hyvä esimerkki tästä on luonnon "suojeleminen". Luemme päivittäin uutisia uusista "vieraslajeista", joita ns. asiantuntijat vaativat meitä tuhoamaan, koska ne heidän mielestään "valtaavat" tilaa perinteisiltä lajeilta. Luonnossa mikään ei kuitenkaan koskaan ole sattumanvaraista - eikä "väärin"! Luonto on aina egon harhas...

  Osallistutko päivittäin henkisiin keskusteluihin ja kysyt aina saman kysymyksen: Mikä on tuo "totuus", josta niin moni puhuu? Totuuksiahan on monenlaisia. Kuinka joku voi väittää tietävänsä "totuuden"? Ei kukaan voi sellaista tietää! Vaihda sanan "totuus" paikalle "rakkaus". Mitä on tuo "rakkaus", josta niin moni puhuu? Rakkauksiahan on monenlaisia. Kuinka joku voi väittää tietävänsä, mitä on oikea ja aito rakkaus? Ei kukaan voi sellaista tietää! Got the point?

  Ihminen voi edetä kohti omanarvontunnetta eli mielenrauhaa ja viisautta vain ylpeyden kautta. Tällä hetkellä metafysiikkaa ja henkisyyttä käsittelevissä keskusteluissakin esiintyy paljon moralismia, joka kertoo uskonnollisesta eli inhimillisestä kateudesta, ei kokemuksellisesta viisaudesta. Toistuu siis sama ilmiö, joka tapahtui ajanlaskumme alussa: Maagikkoja oli tuohon aikaan vielä paljon ja myös Jeesuksen legendan hypoteettinen esikuva opetti manifestointia. Rooman valtakunnassa vallanpitäjät olivat ilmeisen suvaitsevaisia uskontoja ja mystiikkaa kohtaan, Silkkitiellä kulki paljon lähetyssaarnaajia esimerkiksi Intiasta, ja emme aina tule ajatelleeksi sitä, että tuohon aikaan shamanismi ja magiausko oli kaikkialla maailmassa enemmistön maailmankuva, oli kyse sitten "mustasta magiasta" eli pelkoon perustuvasta taikuudeta tai "valkoisesta magiasta", joka perustuu rohkeuteen ja oman voiman tuntemiseen. Vähitellen lisää valtaa sai uuden kristinuskon papisto, joka EI...

  Jos tunnet jostain syystä negatiivisia tunteita, niin tiedosta ne, arvosta niitä, älä siis yritä väittää, että et tunne niitä. Jos väität mustaa valkoiseksi niin valehtelet. Kukaan ihminen ei pysty valehtelemaaan itselleen ilman, että se paljastuu välittömästi - hänelle itselleen. Jos huudat: "EN MINÄ OLE ÄRSYYNTYNYT!" niin kaikki muutkin sinun lisäksesi tietävät, että se ei ole totta. Ärsyyntymisen syy on sinussa, joten älä ala syytellä muita ihmisiä tai olosuhteita. Päästä irti. Keskitä ajatuksesi muihin asioihin, ennen kuin käynnistyy negatiivinen tapahtumaketju, jota ei lopulta enää voi pysäyttää. Se etenee jo kuin pikajuna, sinun valitsemaasi suuntaan - jonne et itse halua mennä. Jos haluat kostaa muille ihmisille, koska kosto vapauttaa sinut hetkellisesti vihasta, niin tee se omissa oloissasi. Siten et joudu kokemaan häpeää, joka on aina täysin turha tunne. Jos huudat: "ETTEKÖ TE HUOMAA KUINKA VIISAS OLEN??" niin ei, juuri tuolla hetkellä et ole viisas, vaik...

  Jos sinulla on joku itsellesi tärkeä kysymys tai "suuri" ongelma, niin älä jatka kysymistä ja ratkaisun etsimistä loputtomiin. Ratkaisut, vastaukset ja oivallukset löytyvät aivan eri taajuudelta kuin ongelmat ja kysymykset. Jos siis olet ahdistunut, peloissasi, vihainen, turhautunut tai ylpeä, ja joku tarjoaa sinulle ratkaisua, etkä kuitenkaan hyväksy tai ymmärrä sitä niin, älä syytä itseäsi äläkä halveksi viestintuojaa. Päästä irti ongelmasta tai kysymyksestä ja "vaihda kanavaa". Olet saattanut jo mota kertaa "kävellä onnesi ohi", mutta et ole omasta epäuskostasi johtuen havainnut sitä. Vedämme kyllä egon todellisuustiloissa puoleemme paljon samanmielisiä "taistelutovereita", koska suuri osa ihmiskunnasta on tuossa samassa rajallisessa todellisuustilassa, mutta negatiivinen sosiaalisuus on sudenkuoppa, jonka pimeydessä et voi tuntea tyytyväisyyttä pitkään. Pian alatkin tapella niiden muiden tyytymättömien kanssa! Tällaisissa sudenkuopissa viih...

  Kysymyksiä ihmiselle: "Miksi luet kauhukertomusta, joka on niin taitavasti kirjoitettu, että siitä tulee paha olo?" "Koska uskon, että lukeminen avartaa ja sivistyneet ihmiset lukevat kaikenlaisia kirjoja." *************** "Miksi katsot televisiosta kammottavia uutisia, jotka saavat sinut voimaan pahoin?" "Koska televisio on päällä ja haluan pysyä ajan tasalla maailman tapahtumista." ***************** "Miksi syöt pahaa ruokaa?" "Koska luin lehdestä, että se on terveellistä." ***************** "Miksi juot alkoholia, vaikka tiedät, että siitä seuraa kankkunen ja menetät myös rahaa?" "Koska haluan vapautua ahdistuksestani hetkeksi." ****************** "Miksi haukut ja moralisoit puolisoasi, vaikka parisuhteesi piti perustua rakkauteen?" "Koska puolisoni ei voi tehdä mitä hän haluaa, vaan mitä myös minä haluan." "Mutta kaksi ihmistähän eivät koskaan halua tässmälleen samoja asioita?...

  Älä yritä suojella lasta vastoinkäymisiltä. Jokainen lapsi on syntynyt luomaan itse omaa elämäänsä ja haluaa oppia pysymään omilla siivillään, saadakseen tuntea vapautta. Yritykset ja erehdykset vain vahvistavat hänen kykyään lentää - usein myös korkeammalle kuin vanhempansa.

  Inkarnaatioihin liittyy paljon rajallisuusharhaan eli pelkoon perustuvia uskomuksia. Esimerkiksi "karma" on täysin neutraali seuraus syystä (tässä elämässä), ei siis koskaan "kosto tai rangaistus pahoista teoista" (menneissä elämissä)! Jos olet kokenut hyvin dramaattisen menneen elämän, niin kaikki kärsimyksesi ovat luoneet toiveita ilosta ja rakkaudesta. Vaikka olisit tappanut kymmenen ihmistä, niin myös nuo tapetut ovat olleet osallisia omaan kohtaloonsa. Kuolema ei ole korkean tietoisuuden näkökulmasta dramaattinen tapahtuma vaan vapautus. Et siis ole ollut tappajana "paha" vaan osallinen. Paljon pelkoa ja vihaa kokeneen sarjamurhaajan seuraava elämä voi siis olla helppo ja rakkaudentäyteinen, koska hänen kaikki negatiiviset kokemuksensa "nollautuivat", kun hän syntyi uudelleen. Jäljelle jäivät vain erittäin voimakkaat toiveet kokea rakkautta, jotka kärsimys ja pelko siis loi. Tätä totuutta egomme ei halua hyväksyä, ja siksi monet uskonnotki...

  Olemmeko ennaltamäärätyn kohtalomme uhreja? Emme ole. Kun synnyt tähän maailmaan, niin sinulla on täysin vilpitön ja puhdas pyrkimys "kanta valoa" ja nauttia elämästä ja vapaudestasi luoda. Kaikki päämääräsi ovat hyvin yleisluontoisia, esim: "Haluan viljellä iloa!" Et siis synny alkoholistiperheeseen velvollisuudentunteesta: "Minun täytyy auttaa näitä ihmisiä, koska he eivät pysty auttamaan itseään", vaan kunnioitat noita ihmisiä ja näet heidät täysin vapaina oman todellisuutensa luojina. Onnellisuushan on suhteellista ja moni alkoholisti on myös hyvin viisas, kokemustensa viisastuttama. Miksi monet ihmiset sitten kokevat voimakasta kohtalonomaisuutta omassa elämässään? Se johtuu ihmiskunnan kollektiivisista ajatusvirroista, joissa on loputtomasti inhimillistä kärsimystä selittäviä ajatuksia, uskonnollista syyllistämistä, astrologiaan, inkarnaatioihin ja "karmaan" liittyviä negatiivisia uskomuksia. Moni meistä omaksuu tällaisia ajatuksia jo hyv...

  Törmäätkö joskus iloisena ja tyytyväisenä pahantahtoisiin ihmisiin, jotka näyttävät "etsimällä etsivän" virheitä tekemisistäsi ja mielipiteistäsi? Jätä heidän kommenttinsa omaan arvoonsa. He haluavat sinunkin laskeutuvan samalle tasolle itsensä kanssa. Kateus on ansaittua ja se, joka kärsii, on kateellinen itse. Myrkylliset ihmiset ovat myrkyttäneet oman mielensä, ja kostonhimo helpottaa heidän oloaan hieman - hetkellisesti. Ihminen, joka ei itse ole "sinut itsensä kanssa" ärsyyntyy aina, kun hän kohtaa autenttisen eli omaan totuuteensa aidosti uskovan ihmisen. Ja se johtuu siitä, että hän haluaisi tiedostaamattaan itsekin saavuttaa mielenrauhan. Kunnioita siis myös kateellisia ja pahansuopia, ja heidän inhimillisyyttään. Totuus ei pala tulessa.

  Kun olet selkeyden mielentilassa (esim. meditaatiolla saavutettu intuitiotila, ajatukseton tila), niin voit oivaltaa minkä tahansa kokemuksesi merkityksen, ja että olet itse luonut ja sallinut kaiken. Kaiken. Voit esimerkiksi muistaa yhtäkkiä lapsuudessasi kuulemasi laulun, jonka sanoitusta ajattelit usein, ja jonka tarina manifestoitui elämässäsi myöhemmin hämmästyttävällä tarkkuudella. Et siis välttämättä tarvitse "unelmakarttoja" todellisuuden luomiseen. Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa sosiaalinen media (joka on miljardien ihmisten toiveiden manifestaatio) mahdollistaa esimerkiksi julksiuuden ja "kansansuosion" - ja ne voi saavuttaa hyvin nopeasti. Tiktokissa ja muilla nopeilla viestikanavilla on suunnaton määrä ihmisiä, jotka päättävät tänäänkin kerätä ihailua tai sääliä - tai toimia kapinajohtajina, eli he vastustavat jotakin asiaa, ja vetävät siksi puoleensa myös muita samaa asiaa vastustavia kapinallisia kaikkialta maailmasta. Säälinkerjääjät leimaavat i...

  Miksi niin monet kristityt torjuvat ajatuksen Jeesus-profeetan parisuhteista? Jeesuksen legenda on pelkkä synkretistinen legenda, mutta koska monet ihmiset uskovat se olevan "totta", niin herää kysymys, miksi vaihtoehtoisia Jeesus-tarinoita on monen uskovaisen niin vaikea hyväksyä. Esimerkiksi tarinoita Jeesuksen vaimosta ja perheestä. "Oliko Jeesuksella kumppani vai ei" -keskustelu on usein häpeän, tuomitsemisen, palvomisentarpeen ja myös ivallisuuden inspiroimaa. Ivallisia ovat ne, jotka näkisivät "pyhän miehen" mielellään aivan päinvastaisena hahmona, kuin mitä Raamatuissa on kerrottu (tosin Raamatuissakin Jeesus masentuu ja riehuu). Kukaan ihminenhän ei koskaan ole ollut "synnitön", koska emme voi elää ilman tunnetaajuusvaihteluita. Siksi kaikki pyhimystarinat ovat valetta. Ja seksuaalienergia ei poikkea mitenkään muusta energiasta, moni vain antaa sille erilaisen merkityksen. "Pyhän ihmisen" seksuaalisuuden tuomitseminenhan on p...

  Kuinka ylläpitää positiivista tapahtumaketjua ja kokea toiveita konkreettisesti todeksi? Vetovoiman lakihan on kuin painovoima, eli se toimii kaikilla taajuuksilla, ilman minkäänlaisten "korkeampien olentojen" päätöksiä. Koska SINÄ olet tuo korkein olento. Todellisuutesi oon aina omien uskomustesi heijaste. Uskonnollisena ohjeena tunnettu "count your blessings" eli "laske siunauksiasi" on alun perin ollut shamanistinen ohje: "Arvosta ilonaiheitasi." Sana "siunaus" viittaa kuitenkin uskonnolliseen ristinmerkkiin (latinaksi "signare"), ja uskonnolliset ihmiset tulkitsevat nuo "siunaukset" korkeamman olennon eli "jumalan" lahjoiksi - joista pitäisi siis olla "kiitollinen". Jos olet kiitollinen toiselle olennolle, jonka "armoilla" olet, niin et arvosta itseäsi, eikä toiveesi siis voi toteutua. Tästä syystä esim. monet kristityt kokevat uskontonsa "kärsimyksenä joka kirkastaa kruunua...

  Aina silloin tällöin ihmiset kommentoivat ajatusten ja tunteiden hallintaa ja tietoista luomista sanomalla: "Minä en ajattele tunteitani, ne vain menevät ja tulevat, ja se on ihan ok." Niin onkin, olemme kaikki täysin vapaita kokemaan myös draamaa. Suurin osa ihmiskunnasta ei tiedosta luovansa todellisuuttaan itse, ja siksi esimerkiksi valtaosa ihmissuhteistamme ovat ehdollisia, eli kuvittelemme muiden ihmisten ja olosuhteiden aiheutavan kärsimyksemme ja pettymyksemme. Ja negatiivista kokemustahan seuraa aina ennemmin tai myöhemmin positiivinen kokemus, koska mikään ei ole elämässä koskaan ikuista, ja usein koemme iloa myös vahingossa - tai tuntemalla suloista kostonhimoa, vahingoniloa tai sääliä, eli ylpeyttä. Ns. viha-rakkaussuhteet perustuvat ehdolliseen rakkauteen, eivätkä ne siis ole rakkaussuhteita lainkaan, vaan eräänlaista kahden ihmisen välistä sotaa. Jos haluat kuitenkin päästä pysyvämmin mielenrauhan tilaan, niin se on mahdollista vain tiedostamalla omat tunnetil...

  Miksi vauvat eivät lennä, jos he kerran eivät (rationaalisesti) vielä ajattele painovoimaa? Fyysiset olennot maapallollahan ovat "ajatus itsestään" ja ajatukseen fyysisyydestä kuuluu myös painovoiman vaikutus. Vauvat siis syntyvät fyysiseen maailmaan, vaikka ovatkin vielä "vaistotasolla". Eiväthän eläimetkään leiju, elleivät ne ole syntyneet lentämään. Ajatus ihmislapsesta, johon painovoima vaikuttaa, on siis valmis uskomus, energiavärähtelystä manifestoitunut ajatus. Mutta ihminen voi esimerkiksi meditoimalla muuttaa kolektiivisia uskomuksia liittye vaikkapa. kuolemaan. Tällainen tietoinen kuolema, jossa keho pysyy elintoimintojen lakattua "elossa" on esimerkiksi tiibettiläisten meditaation mestarien "tukdam". Samoin "ihmeparaneminen" vakavistakin sairauksista on mahdollista, jos parannettava uskoo paranevansa (plasebo). Ihminen kykenee siis muokkaamaan sekä itseään että maailmaa ajatustensa ja uskomustensa voimalla, koska olemme aja...