Sekä materian tavoittelu että asketismi perustuvat usein ylpeyteen - tavoittele kultaista keskitietä
Tällä hetkellä metafysiikkaa ja henkisyyttä käsittelevissä keskusteluissakin esiintyy paljon moralismia, joka kertoo uskonnollisesta eli inhimillisestä kateudesta, ei kokemuksellisesta viisaudesta.
Toistuu siis sama ilmiö, joka tapahtui ajanlaskumme alussa: Maagikkoja oli tuohon aikaan vielä paljon ja myös Jeesuksen legendan hypoteettinen esikuva opetti manifestointia.
Rooman valtakunnassa vallanpitäjät olivat ilmeisen suvaitsevaisia uskontoja ja mystiikkaa kohtaan, Silkkitiellä kulki paljon lähetyssaarnaajia esimerkiksi Intiasta, ja emme aina tule ajatelleeksi sitä, että tuohon aikaan shamanismi ja magiausko oli kaikkialla maailmassa enemmistön maailmankuva, oli kyse sitten "mustasta magiasta" eli pelkoon perustuvasta taikuudeta tai "valkoisesta magiasta", joka perustuu rohkeuteen ja oman voiman tuntemiseen.
Vähitellen lisää valtaa sai uuden kristinuskon papisto, joka EI meditoinut eikä siksi kokenut tietoista todellisuuden luomista itse. Ja näitä pappeja tukivat keisarit ja muut vallanpitäjät, joiden näkökulmasta kansaa oli paljon helpompaa hallita, jos se oli peloissaan. Ja näin "jumalalla, saatanalla ja kadotuksella" alettiin pelotella ihmisiä. Jeesuksen kaltaisten profeettojen "valkoinen magia" vaihtuikin "mustaan magiaan".
Kristinuskohan on "pakanallinen uhrikultti", jossa syödään profeetan ruumista ja juodaan hänen vertaan. Moni uskovainen vain ei halua luopua uskostaan ja siksi kieltäytyy näkemästä tätä.
Nuo ajanlaskumme alun hämmentyneet johtajat alkoivat myös syyttää omasta ahdistuksestaan "noitia", eli tuomitsivat samalla myös oman profeettansa eli Jeesuksen kaltaisen tietäjän. Moni, joka ei itse osaa, opettaa.
Ja näin buddhalaisesta rakkauden filosofiasta tuli monimutkaisten sakramenttien uhrikultti ja "jumaluskonto".
Myös nykyisin moni moralisti ymmärtää vetovoiman lain väärin. Ja tällaisia ihmisiä löytyy paljon myös ei-kristillisistä piireistä. Moni "guru" on ylpeä ja haluaa valtaa.
Vetovoiman lakihan vaikuttaa kaikessa elämässämme ja kuka tahansa voi vetää puoleensa esimerkiksi rahaa, jos kovasti haluaa sitä. Mutta rahaa haluava rikas ihminen ei toteuta todellisia toiveitaan (haluaminen tapahtuu egon tunnetiloissa), ja siksi raha tekee hänet onnettomaksi. Mitään syytä kateuteen rikkaita kohtaan ei siis koskaan ole.
Moni itseään "henkisenä" pitävä ihminen ei kuitenkaan ymmärrä sitä, että myös fyysisyyden, materian ja rahan tuomitseminen perustuu ylpeyteen ja kateuteen. Asketismi, joka ei tuota iloa, ei johda mielenrauhaan. Kyse on teeskennellystä viisaudesta, ylemmyydentunteesta.
Maineikkaalla Osho-gurulla kerrotaan olleen 93 Rolls Roycea ja "seksikultti". Jokainen valitsee oman "ristinsä" (katsastukset, öljynvaihdot ja huollot, ja mahdolliset seksitaudit) itse, mutta emme voi väittää mitään Oshonn onnellisuudesta tai onnettomuudesta. Myös transsendentaalisen meditaation opettaja Maharishi Mahesh Yogi yhdistetään usein luksusautoiluun ja pop-tähtien kanssa seurusteluun.
Jos siis haluat saavuttaa pysyvämmän mielenrauhan, niin älä tuomitse tai vähättele ketään, joka haluaa nauttia elämästä. Tuomitsijana tuomitset vain itsesi.

Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!