Sinä Olet Luoja

  Uskotko, että on olemassa "energiavarkaita", eli negatiivisia ihmisiä, jotka eräänlaisina loisina hyväksikäyttävät positiivista energiaasi? Ajatuksesi perustuu ylpeyteen eli pelkoon, ei puhtaaseen myötätuntoon. Jos näet toisen ihmisen hyväksikäyttäjänä, niin sallit tuon hyväksikäytön aina itse. Luonnossakaan loiset eivät ole "pahoja", vaan isäntiään hyödyntävistä loisista on myös isäntäeläimille- ja kasveille hyötyä. Ajatus energian varastamisesta on siis pelkoon eli erillisyysharhaan perustuva tulkinta tilanteesta, jossa ITSE keskityt negatiivisiin ajatuksiin ja siksi houkuttelet eli vedät puoleesi ihmisiä, jotka ovat joko sinun kanssasi samassa negatiivisessa tunnetilassa - tai vain näyttävät olevan siellä. Jos nimittäin olet itse ylpeä, niin näet myös viisaat ihmiset itsesi kaltaisina. Todellisuushan on aina omien uskomustemme heijastuma. Tästä ilmiöstä johtuu esimerkiksi se, että monet ylpeät ihmiset säälivät ja pyrkivät opettamaan hyvin viisaita ihmisiä - tod...

  Miten jatkaa keskustelua eli ajatusten vaihtamista tilanteessa, jossa itse uskot vilpittömästi omaan totuuteesi, mutta toinen ihminen on kanssasi aivan eri mieltä? Tuollaisessa tilanteessa on hyvä kysyä tuolta eri mieltä olevalta tarkentavia kysymyksiä, eli antaa hänen vastata itselleen. Ihminenhän ei voi koskaan olla eri mieltä todellisen itsensä kanssa ärsyyntymättä. Tunnetilamme ovat pettämättömiä totuusindikaattoreita. Ja juuri siksi maailmassa ON niin paljon vihaisia ihmisiä: He eivät ole sovussa oman itsensä kanssa.

  Älä murehdi "pahoja hajuja", ellet halua kärsiä niistä itse. Olen elämäni aikana tehnyt viisi matkaa Karibialle, ja siellä myös ns. loistohotelleissa haisee usein "homeelta". Myös luksushotelli "Sam Lord's Castle", jossa kuvattiin muinoin mm. Kauniita ja Rohkeita (sittemmin hotellin päärakennus eli "merirosvolinna" tuhoutui tulipalossa), haisi "tropiikille". Silti miljoonat ihmiset nauttivat joka vuosi Karibian paratiisirannoista ja miellyttävästä ilmastosta. En ole koskaan kuullut kenenkään Karibian auringossa valittavan pahoista hajuista - vaikka sellaisiakin ihmisiä varmasti on. Olen käynyt myös Intiassa, ja siellä ilmasto on paikoin vielä kosteampaa - ja home haisee, koska elintasokin on usein alhaisempi, kuin Karibialla. Silti köyhä ei kärsi enemmän, kuin rikas. Tunnetilamme ovat suhteellisia. Viime aikoina Suomen tiedotusvälineissä on kauhisteltu "vanhojen talojen hajua", jota tarttuu 1930-1990 -luvulla rakennetu...

  Ole viisas aamutietäjä. "Aikainen lintu löytää kultajyvän." "Aamu on iltaa viisaampi." "Nouse oikealla jalalla sängystä." Jos aloitat aamusi meditoimalla, eli et heti herättyäsi yritä ajatella mitään, mutta vastaanotat intuitiivisia ajatuksia, kun niitä on tullakseen, niin tavoitat arvokkainta tietoa, mitä voit koskaan tavoittaa. Tästä oli alun perin kyse myös uskonnollisissa aamurukouksissa, pelokkaat ihmiset vain tulkitsivat tuon oman sisäisen tiedon "jumalan/enkelien tiedoksi". Eilisen murheita muistelemalla tai tulevista tapahtumista huolissaan olemalla lasket unen resetoimaa ja kohottamaa tunnetaajuuttasi, ja jäät jälleen yrittämisen ja huolehtimisen tilaan, etkä voi vastaanottaa viisaita ajatuksia. Vastaanotamme ajatuksemme aina sen tunnetaajuuden "ajatusvirtakanavalta", jossa itse kullakin hetkellä olemme. Jos siis haluat toteuttaa TODELLISIA toiveitasi, niin ole viisas aamutietäjä ja seuraa kaikessa rauhassa oman todellisen it...

  Älä jää autettavasi uhriksi. Sääli ei koskaan perustu aitoon rakkauteen, ja jos yrität pelastaa epätoivoisia ihmisiä, jotka eivät itse halua auttaa itseään, niin apusi on hyödytöntä - ja teet lopulta karhunpalveluksen sekä autettavallesi että itsellesi. Ihminen, jota olet auttanut "hyvää hyvyyttäsi", mutta joka ei itse salli itselleen tyytyväisyyttä ja viisautta, on luonut sinuun riippuvuussuhteen, ja jos haluat lopettaa tuon auttamisen, niin autettavasi ei arvosta sinua, vaan hän suuttuu ja syyttää sinua omasta pahasta olostaan. Hän siis "puree auttavaa kättä." "Kiittämättömyys on maailman palkka." Olet itse sallinut tuollaisen riippuvuussuhteen, ja joskus tuollainen suhde syntyy myös täysin huomaamatta, jos olet auttanut tuota ihmistä aluksi intuitiotilassa eli vilpittömästi, et siis säälien. "Seura tekee kaltaisekseen." Jos ihminen pyytää apua ja saa sitä, mutta ei ymmärrä arvostaa saamaansa apua, niin avunpyyntöihin vastaaminen muuttuu hyvä...

  Kuka on "oikea noita" tai "oikea parantaja" ja mistä tunnistat heidät? Katso peiliin. Olemme kaikki itse "noitia ja parantajia", sillä omat uskomuksemme todellistuvat kokemuksina, olivat ne toivottuja tai ei-toivottuja. Onko rahan ansaitseminen "noituudella, parantamisella tai lääkärintyöllä" paha asia? (Suomessa on lääketieteellisten tiedekuntien ja ns. vaihtoehtohoitoja tarjoavien yritysten ohella esim. Suomen noitaopisto, josta voi ostaa noitakoulutusta) Rahan ansaitseminen millään parantamiseen, terveyden ylläpitämiseen tai yleiseen hyvinvointiin liittyvällä liiketoiminnalla ei ole "paha asia", ellet itse koe sen olevan sellainen. Sinä itsehän olet se "noita, parantaja ja lääkäri". Jos annat rahaa parantajalle, maagikolle tai lääkärille, niin jaat positiivista energiaa, jos luovut rahastasi iloisena. Jos taas luovut rahastasi "pitkin hampain", niin jaat negatiivista energiaa - ja jaat tuota energiaa edelleen va...

  Evoluutio eli uuden luominen, jatkuva muutos, ei ole koskaan menetys vaan pyrkimystä kohti harmoniatilaa. Siksi luonto ei sure lajien kuolemaa, ja metsäpalo, tulivuorenpurkaus tai tulva ei ole tragedia, vaan luonnollinen seuraus siitä, mitä on aiemmin tapahtunut. Jos haluat itse elää "sovussa luonnon kanssa", niin tee niin vain siksi, että se tuottaa sinulle itsellesi mielihyvää. Sillä jos kierrätät, jätät elämyksiä kokematta tai teet kuluttajana valintoja moralistisista syistä - koska syytät tai tunnet syyllisyyttä - niin et toteuta omia toiveitasi, ja kärsit siksi vain itse. Olemme olemassa ihmisinä toteuttaaksemme omia toiveitamme. Jos moralisoit ihmistä, joka elää "luontoa tuhoten", niin sabotoit todellisuudessa itseäsi, koska moralistina et itse ole iloinen vaan tekopyhä. Jokaisella todellisuuden havaitsijallla on aina vain oma voima käytössään, etkä voi muuttaa tätä fysiikkaan perustuvaa tosiasiaa, vaikka kuinka uhrautuisit "luonnnon tai tulevien sukupo...

  Kun ihminen yrittää onnistua, hän ei onnistu, vaikka hän näennäisesti "voittaisi", koska onnistumista on vain tyytyväisyys nykyhetkeen ja tyytyväisyys on aina TODELLINEN toiveemme. Valtaa ja voittoa tavoittelevat marttyyrit ja uhrautujat eivät ole sankareita, koska he eivät ole viisaita. Ihminen voi kyllä "voittaa itsensä" ja menestyä näennäisesti, hyväksyen itse aiheuttamansa kivun ikään kuin välttämättömänä pahana, mutta jos tuo oman itsen voittaminen ei tapahdu psykofyysisessä harmoniatilassa, niin kyse on aina masokismista, ei aidosta menestyksestä. Taistelu niiin urheilukilpailuissa kuin riidoissa ja sodissakin aikaansaa aina turhaa kärsimystä, koska maine, kunnia, oikeassaoleminen ja voittaminen ei tee kenestäkään ihmisestä toista arvokkaampaa. Maineen ja voiton tavoittelun turhuus näkyy hyvin esimerkiksi olympialaisia käsittelevillä keskustelupalstoilla, joissa vain voittajia ihaillaan - epäonnistujaa moni itse epävarma ihminen halveksii ja syyttää - silloi...

  Kun ahdistuneiden ihmisten määrä maailmassa lisääntyy, niin myös aggressiot auttajia kohtaan lisääntyvät. On hyvä tiedostaa, mistä se johtuu, jotta kykenee auttamaan vihaisia omalla esimerkillään. Myötätunto on voima, jolla saa yhteyden kehen tahansa ihmiseen, mutta jos ihminen ei itse ole yhteydessä omaan todelliseen itseensä, niin hän usein syyttää siitä muita - samalla tavalla kuin uhmaikäinen lapsi tai teini, jotka kapinoivat vanhempiaan vastaan. Itselleen vihainen ihminen paljastaa aina oman sieluntilansa muille, ja mitä enemmän hän yrittää peittää ahdistustaan, niin sitä selkeämmin se näkyy ulos päin, ja tämä tuottaa häpeän tunteita ahdistuneelle. Ja tällaista itse kaivamaansa kuoppaan pudonnutta ihmistä EI voi koskaan auttaa säälimällä, sillä jokainen voi löytää totuuden itsestään vain itse. ****************** Kommentti: "Miksi sulla ei ole koskaan mitäään positiivista sanottavaa kenestäkään?" Merkitys: "Miksi et koskaan kehu minua, vaikka haukun ja pilkkaan si...

  Kannattaako kansanviisauksiin -"ylpeys käy lankeemuksen edellä" -"joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa ja -"pilkka osuu aina omaan nilkkaan" suhtautua tyhjänpäiväisenä, uskonnollisena pelotteluna, vai konkreettisina elämänohjeina? Jos olet viisas, niin suhtaudut niihin viisautena. Elämähän perustuu fysiikkaan, ei sattumaan. Tämä fysiikkaan perustuva analyysini saattaa tuntua sinusta myös pelottelulta, jos et vielä ole itse kokenut ylpeyden seurauksia riittävän konkreettisesti. Jos ihminen on ylpeä, pilkallinen ja vihainen, eikä ymmärrä luopua omasta ylpeydestään, niin hän kaivaa omaa kuoppaansa ihan konkreettisesti. Ja miksi näin tapahtuu? Näin tapahtuu siksi, että todellinen olemuksemme ohjaa meitä elämämme jokaisena hetkenä kohti myötätuntoa ja aitoa rohkeutta, ja ylpeys perustuu aina pelkoon - silloinkin, kun et itse myönnnä olevasi ylpeä. Emme ole erillisiä, joten ego on aina vain mielemme luoma harha. Mitä näennäisesti "pahaa" y...

  Oletko sekä herkkätunteinen, aktiivinen ajattelija ja pohdiskelija, että elämässäsi paljon vastoinkäymisiä kokenut ja niiden seurauksena viisastunut ihminen? Olet tällä hetkellä hyvin tärkeä henkilö, muiden ihmisten auttajana. Sekä toivotut että ei-toivotut manifestaatiot tapahtuvat juuri nyt hyvin nopeasti ja helposti. Vähemmän ajattelevat, vähemmän tunneherkät ja vähemmän "vaikeuksia" elämässään kokeneet ihmiset eivät ole sinua vähempiarvoisia (tunnetilamme ovat aina suhteellisia), mutta sinä olet arvokas sellaisten ihmisten auttajana, jotka ovat jääneet kiinni pelkoon siksi, että he yrittävät hallita maailmaa ns. järkensä avulla. Elämää ei voi koskaan hallita yrittämällä tehdä niin. Olet arvokas myös siksi, että olet itse kokenut elämää "täysillä" ja siksi tiedät kokemuksesta, että kaikki kärsimys perustuu aina vain pelkoon - ja myös ylpeys ja tarve kontrolloida muita ihmisiä ja olosuhteita on pelkoa. Pelosta voi luopua, luottamalla omaan luomisvoimaan, kunnioi...

  Miksi ketään ei koskaan kannata tuomita tai sääliä, millään moraalisella tai uskonnollisella tekosyyllä, ei myöskään omaa itseä? Jos uskot sattumaan tai kohtaloon: Tuomitseminen ja sääliminen pitää sinut kiinni pelossa ja ylpeydessä, et siis tunne puhdasta myötätuntoa ja rakkautta - ja siksi kärsit itse. Jos uskot "jumalaan": "Synti" eli heprean "chata'ah" tarkoittaa negatiivista tunnetilaa, ei "pahoja tekoja", ja siksi ihmisiä on synneistä itämaisessa ajattelussa (jota myös ns. jeesuslaisuus oli) varoitettu vain siksi, että negatiivisiin ajatuksiin kiinni jääminen aikaansaa turhaa kärsimystä. Myös "uhrius" ja muiden ihmisten tai heidän tekojensa tuomitseminen "pahoiksi" on siis "syntiä". Ja myös tuon "jumalan" pelkääminen ja ylistäminen (ylentäminen) on "syntiä". (ovatko punainen väri tai unikko "syntisiä"? Eivät ole, ellet itse näe niitä sellaisina)

  Kirjoita ylös asioita, joissa olet joskus onnistunut ja jotka ovat tällä hetkellä hyvin. Kaikkein pienimmätkin ilonaiheet ovat mittaamattoman arvokkaita, koska ne valavat mieleesi positiivista uskoa ja kohottavat tunnetilasi. Multiversumin näkökulmasta siis pieni ja suuri onnistuminen eivät ole eriarvoisia, tunnetilathan ovat aina suhteellisia. Kirjoittaminen konkretisoi noita positiivisia ajatuksia, jotka ovat nekin energiavärähtelyn manifestaatioita. Kaikki kokemasi elämä koostuu vain ajatuksista, jotka konkretisoituvat. Mikään ei siis ole myöskään ENEMMÄN kuin ajatus itsestään. Vaikka olisit juuri nyt täysin yksin ja sinulla olisi paljon näennäisesti ratkaisemattomia ongelmia, niin muista, että jokaiseen ongelmaan syntyy ratkaisu samalla hetkellä, kun havaitset tuon ongelman (aikaa ei ole olemassa). Ratkaisut ovat siis jo olemassa ja voit milloin tahansa löytää ne. Näennäinen yksinäisyys on sekin pelkkäää harhaa, sillä et ole syntynyt tähän maailmaan yksin, et pysyisi hetkeäkä...

  Oletko joskus miettinyt: -miksi maksat lääkärille, vaikka itse parannat itsesi? -miksi käyt konserteissa ja teatterissa, vaikka liput ovat kalliita ja palaat noista tapahtumista "tyhjin käsin"? -miksi hankit lemmikkieläimiä tai lapsia, niistähän on myös paljon vaivaa ja ne tulevat myös kalliiksi? -miksi otat ison asuntolainan, ostaaksesi unelma-asunnon? -miksi ostat kukkia, jotka ovat kohta jo kuihtuneet? -miksi ostat lahjoja läheisillesi? -miksi maksat suuriakin summia kauniista vaatteista, kauneudenhoitotuotteista, koruista ja ulkomaanmatkoista? -miksi jotkut intiaaniheimot ovat lahjoittaneet naapuriheimolleen suunnattomia määriä hyödyllistä tavaraa ja rikkauksia? (ns. cargo-kultti) -miksi sinä luet tätä blogia? Aivan.  Elämäsi ainoa tarkoitus on pyrkiä tuntemaan iloa ja olet valmis myös maksamaan siitä. Rahahan on vain energiaa. Voit maksaa kokemastasi ilosta myös jakamalla sitä eteenpäin, jos sinulla ei ole paljon rahaa.  Muista kuitenkin, että vain sellaiset asiat,...

  Sinä itse olet "pyhä henki" ja omien ajatustesi ja tunnetilojesi valitsija - ja siksi kaikki tapahtuu juuri niin, kuin sinä itse haluat. Hengitä! Jos joku ovi ei aukea helposti, niin sen ei ole tarkoituskaan aueta. Jos tiesi on kuoppainen, niin hidasta ja hakeudu sileämmälle tielle. Hengitä!   Miksi murehtisit mennyttä tai tulevaa? Menneisyys meni jo ja tulevaisuus pitää huolen itsestään. Hengitä!

  On vain ajan kysymys, milloin toivomasi muutos eli unelma tapahtuu. "Mutta kuinka PITKÄN ajan?" kysyy kärsimätön. "Juuri niin pitkän ajan, kuin itse tarvitset, uskoaksesi muutokseen. Usko mahdollistaa unelman toteutumisen." Kaikki elämässämme muuttuu joka hetki, mutta vastustamme usein itse omia toiveitamme, jolloin toivottu muutos tapahtuu hitaammin. Otamme askeleita sekä eteen- että taaksepäin. Jos olet luvannut mennä kotiin, mutta päätätkin mennä istumaan baariin, niin saavut kotiin hitaammin. Todellisuus, jota luot, ei ole moralisti, eikä syytä sinua siitä, että menet istumaan baariin. Sinä itse teet kaikki omat valintasi ja tärkein niistä on oma tunnetilasi. Jos tunnet seuraavana päivänä syyllisyyttä siitä, että menit tuohon baariin, jossa olit hetken iloinen, niin "kaivat omaa kuoppaasi", jos syytät itseäsi siitä, että tavoittelit iloa. Jos sinulla on kumppani, joka odottaa sinun tulevan kotiin, mutta menitkin baariin, niin tuo odottaja aikaansaa (...

  Ihmiskunta jakautuu kahtia: Niihin, jotka tietävät luovansa todellisuutensa itse, ja niihin, jotka uskovat olevansa valmiiksi määrätyn kohtalon, sattuman tai korkeampien voimien armoilla. Jakautuminen kiihtyy koko ajan siksi, että voimakkaiden toiveiden seurauksena värähtelytaajuus kohoaa koko ajan, ja sekä positiiviset että negatiiviset manifestaatiot tapahtuvat yhä nopeammin ja rajummin. Ihminen, joka ei hallitse tunnetilojaan ja ajatuksiaan, on siis kirjaimellisesti tunnetilojensa armoilla, kuin paniikissa oleva "maakrapu" myrskyävällä merellä. Hän takertuu omiin toiveikkuuteen perustuviin uskomuksiinsa kuin "hukkuva oljenkorteen". Jos olet itse kokenut, että voit vaikuttaa ajatuksiasi tietoisesti kohdistamalla kokemuksiisi, ja kerrot tämän asian ihmiselle, joka EI ole tietoisesti sitä kokenut, niin tuo toinen ihminen kokee voimakasta ahdistusta seurassasi. Se johtuu siitä, että hän pelkää ja vihaa itseään, niin hän yrittää vapautua itsevihastaan vihaamalla sin...

  Oletko viisas tietäjä vai pelokas uskovainen? Tietäjä tietää, että hän voi joka hetki itse valita tunnetilansa ja pyrkiä kohti mielenrauhaa eli rakkauden tunnetta, olosuhteista täysin riippumatta. Hänellä ei siis ole koskaan mitään hätää. Pelokas uskovainen (jollaisia ovat kaikki ihmiset, jotka eivät usko itse hallitsevansa elämäänsä) elää pelon todellisuudessa, ja siksi hän taistelee olosuhteita ja muita ihmisiä vastaan. Hän saattaa siksi usein puhua rakkaudesta tuntematta tuota tunnetta itse. Esimerkkejä: Pieni lapsi iloitsee nykyhetkestä, olosuhteista riippumatta, pelkäämättä tulevaisuutta, jossa hän tulee kokemaan väistämättä myös paljon epämiellyttäviä kokemuksia. Hän nauttii leikkimisestä ja uskoo leikin olevan "totta", jolloin se myös on totta. Pieni lapsi on tietäjä. "Jumalaan" uskova ihminen väittää, että hän ei tuomitse homoja vaan heidän homoseksuaaliset tekonsa. Hän on pelokas uskovainen tuomitessaan. "Sattumaan" ja ihmisten "pahuuteen...

  Onko palvominen ja ihailu hyödyllistä? Ei ole, ellei kyse ole kunnioituksesta eli mielentilasta, jossa arvostat kaikkia elämän ilmenemismuotoja - myös itseäsi, juuri sellaisena kuin olet. Elämän vaaliminen jatkuvana luomistapahtumana on positiivista, mutta elämän näkeminen staatisena tilana, johon et voi vaikuttaa ja jonka "armoilla" itse elät, perustuu sensijaan pelkoon. Älä palvo rahaa ja omaisuutta, arvosta sitä vaurautta, joka sinulla jo on ja vedät puoleesi lisää vaurautta. Jos näet materiaalisen vaurauden "tavoittamattomana" tai asiana, jonka takia sinun täytyy jatkuvasti uhrautua ja taistella, niin suurinkaan rikkaus ei tee sinua onnelliseksi, koska et itse tunne vaurautta etkä nauti siitä. Vauraus on tunnetila, ei olosuhde. Älä palvo kehoasi ja ulkonäköäsi peläten, että menetät jotain, kun kehosi muuttuu erilaisissa elämäntilanteissa. Kehosi on elävä organismi, joka muuttuu joka hetki, kun soluja kuolee ja uusia syntyy. Voit kyllä vaalia kehoasi noudattaen...

  Kysymyksiä omaan voimaansa uskoville: Miten suhtautua läheiseen ihmiseen, joka uskoo "jumalaan", ja joka rukoilee usein salaa - kuin häpeillen - kun istutte yhdessä pöydän ääressä? Sinusta tuntuu, että hän rukoilee sinun puolestasi, koska olet "matkalla kadotukseen". Miten suhtautua vanhaan ystävään, joka on ateisti ja joka uskoo sattumaan ja ihmisten pahuuteen, ja joka säälii sinua, koska pitää sinua "hihhulina"? Miten suhtautua omiin lapsiin, jotka karttavat sinua, koska pelkäävät sinun "saarnaavan" heille rohkeudesta ja omasta voimasta? He itse eivät nimittäin aina tunne itseään voimakkaiksi, kuten ei kukaan meistä, mutta he kuvittelevat sinun edellyttävän heiltä täydellistä rohkeutta, ovathan he sinun lapsiasi. Kunnioita noita ihmisiä. Ihminen, joka ei luota omaan voimaansa on pelokas, eikä pelokkaasta voi koskaan tehdä rohkeaa säälimällä, halveksimalla tai vakuuttelemalla omaa oikeassaolemista. Jos siis kiusaannut tai loukkaannut heidän kä...

  Jos olet aamulla mielenrauhan tilassa, niin kokeile, pystytkö ajattelemaan "ongelmaasi" ilman, että tunnetilasi laskee. Siis vain tarkastelemaan sitä, ikään kuin tuo ongelma ei olisi juuri nyt ajankohtainen - olethan täysin rauhallinen. Aikaa ei ole olemassa, joten ainoa hetki, jolloin voit olla tyytyväinen, on vain juuri tämä hetki. Jos pystyt tähän, niin voit vastaanottaa ratkaisun, jonka tuo ongelma on jo luonut. Hengitä syvään, kaikki on hyvin.

  Mitään ei ole koskaan ollut olemassa ilman, että ensin oli ajatus eli idea siitä. Sinuakaan ei olisi ilman ajatusta sinusta. Miksi siis tuijottaisit menneisyyttä ja tässä hetkessä olemassaolevia olosuhteita, tai syyttäisit muita ihmisiä, kohtaloa tai "jumalaa" toteutumattomista unelmistasi? Keskitä ajatuksesi siihen, mitä toivot. Jos tuo ajatus tuntuu hyvältä pitkään (innostuneena tai toiveikkaana kannattaa ideoita harkita eli laskea kymmeneen, nukkua yön yli), niin se toteutuu, koska se miellyttää sinua (ylentää mieltäsi). Olet kuin taiteilija, joka maalaa mielikuviaan kankaalle täydellisen mielenrauhan tilassa. Aktiiviset ajatuksesi todellistuvat myös silloin, jos olet vihainen, pettynyt tai katkera. Eli olet vapaa myös "kaivamaan omaa kuoppaasi". Ja kuka valitsee tunnetilasi? Aivan. Sinä olet oman elämäsi luoja. (kun jää sulaa, niin sen alta paljastuu aina uusi kevät, uusi todellisuus)

  Jos tavoittelet mitä tahansa sellaista asiaa, jota sinulla ei vielä ole, mutta jonka toivoisit jonakin päivänä todellistuvan, niin keskityt ajatuksissasi koko ajan tuon unelman "ei-olevaisuuteen". Ja aktiiviset ajatuksesi ja tunnetilasi ovat aina yhtä kuin todellisuutesi. Manifestoit siis jatkuvasti toiveikkuuteesi perustuvaa prosessia, eikä unelmasi pääse siksi toteutumaan. Haaveilet, mutta et usko siihen, mistä haaveilet. Ja jos olet jo monta kertaa aiemminkin pettynyt "suuriin unelmiisi", niin et havaitse edes sitä, että juuri nyt on totta ja mahdollista moni sellainen asia, josta aiemmin unelmoit, ja jonka sittemmin aikaansait (saatoit aika-avaruuteen). Et siis iloitse siitä, mitä sinulla jo on, vaan murehdit sellaista, jota sinulla ei vielä ole. Uskovainen ihminen unelmoi "taivaaseen pääsystä" kuoleman jälkeen. Hän ei nauti elämästään, koska ei rakasta itseään, vaan tuntee syyllisyyttä ja palvoo "jumalaa, joka on täydellinen". Hän siis tuo...

  Miten pedofiliaan olisi viisasta suhtautua? Se, mikä on tapahtunut, on jo tapahtunut. Pikkulapset ovat samalla tavalla tunnetasolla osallisia kokemuksiinsa, kuin aikuisetkin, kukaan meistä ei elä universumin ulkopuolella. Luomme ja sallimme kaikki kokemuksemme itse. Aikuiset usein kuitenkin vain pahentavat lasten kokemuksia kauhistelemalla niiitä, koska pikkulapsi ei tunne samalla tavalla esim. häpeää kuin aikuiset. Häpeä siis opitaan, lasten maailmassa ei ole seksuaalista häpeää. Monet pedofiilit myös kostavat omia vastaavia kokemuksiaan, eli vihan kierteen saa katkaistua vain tuntemalla puhdasta myötätuntoa sekä tekijää että "uhria" kohtaan, ei siis sääliä eikä syyttää ketään. Menneisyyttäkin voi siis muuttaa, jos kykenee olemaan tuomitsematta. Vain aktiivinen negatiivinen muisto on haitallinen, ja aktiivisia ovat myös sellaiset tiedostamattomat muistot, joita ei ole käsitelty. Terapioiden ongelmana on kuitenkin se, että niissä siis saatetaan tehdä "kärpäsestä härkän...

  Ihmiset, jotka eivät rakasta itseään ehdoitta, ajattelevat usein niin, että pelokkaat ja siksi vihaiset ihmiset (kuten lakeja rikkovat ja "moraalittomat" ihmiset) olisivat "mielenvikaisia", koska he eivät hallitse tunne-elämäänsä eivätkä siten myöskään tekojaan. Tällainen ajattelu on ns. aikapommi, koska jos ylpeä ihminen ei hyväksy inhimillisiä tunteita ja "virheitä" muissa ihmisissä, niin hän ei hyväksy niitä myöskään itsessään. Hän yrittää siis väkisin hallita omia tunteitaan, ja yrittää kontrolloida myös muiden ihmisten ihmisten inhimillisyyttä, koska muiden syyttäminen ja tuomitseminen vapauttaa hänet hetkellisesti syyllisyydentunteista. Ja jos hän ei siis hyväksy omaa inhimillisyyttään, vaan yrittää tukahduttaa vaikkapa vihan tunteitaan, niin hän ajautuu itse ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tuo viha purkautuu hallitsemattomasti. Mehän pyrimme aina vapautumaan astetta matalammista tunnetaajuustiloista korkeampiin, ja viha on voiman tunne ...

  Suomalaisessa kansanperinteessä on viisauksia, jotka tulkitaan hyvin usein negatiivisesti, eli ikään kuin ne vahvistaisivat "totuuden" elämän toivottomuudesta ja kärsimyksen välttämättömyydestä - ainakin tiettyjen "onnettomina syntyneiden" ihmisten tapauksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi: "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." "Älä tavoittele kuuta taivaalta." "Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät." "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia." Nämäkin kansanviisaudet ovat kuitenkin aidosti viisaita elämänohjeita, eli niiden tarkoitus ei ole masentaa ja aikaansaada epätoivoa. Ne eivät siis tarkoita myöskään sitä, että olisi olemassa "parempia" ihmisiä: Lahjakkaita, korkeasti koulutettuja, kuuluisia, "kultalusikka suussa syntyneitä", rohkeita - jotka saavuttavat aina kaiken, mitä he haluavat. Onnellisuushan on tunnetila, joka on joka hetki itse valitsemamme - eikä se siis liity olosuhteisii...

  Vapauta itsesi joka päivä jostain "tutusta ja turvallisesta", sillä tuttuus ja pysyvyys luo vain valheellisen turvallisuuden illuusion. Elämän energia on jatkuvassa liikkeessä ja elämä itsessään perustuu jatkuvaan muutokseen. Jos et hengitä ulos, et voi hengittää sisään. Jos sydämesi ei lyö, veresi ei kierrä tai ruuansulatuksesi ei toimi, niin elämäsi pättyy. "Turvallista" on siis vain jatkuvasta muutoksesta nauttiminen, ei turvautuminen tottumuksiin, tapoihin, perinteisiin ja tuttuihin asioihin, paikkoihin ja ihmisiin. Voit kyllä arvostaa tuttuja asioita, mutta ole myös valmis luopumaan niistä milloin tahansa. Ainoa päämääräsi on siis vapaus luoda ja kokea uusia asioita, koska vain vapaana voit nauttia jokaisesta hetkestä, joka on aina täysin uniikki ja uudenlainen - silloinkin, kun se vaikuttaa hyvvin samanlaiselta, kuin edellinen hetkesi. Muutosta ja elämän kiertokulkua vastustava elää jatkuvan pelon vallassa, oman mielensä luomassa vankilassa, näköalattomana. ...

  Ovatko "onnellisuuskuplassa" elävät "vihervassarit" ylpeitä? Ovatko vähemmistöjä haukkuvat ja omasta mielestään "realistiset" oikeistolaiset ylpeitä? Kyllä ovat, jos he eivät kunnioita kaikkia ihmisiä - ja itseään. Sekä ihailu, että sääli ja tuomitseminen perustuvat kaikki pelkoon. Jos "vihervassari" haukkuu oikeiston kannattajaa "natsiksi", niin hän ei vielä ymmärrä sitä, että kaikki ihmiset ovat ennakkoluuloisia - myös hän itse haukkuessaan tuota kuviteltua oikeistolaista - ja myös ne kuvitteellisten "vähemmistöjen" edustajat, joita hän ihailee ja säälii. Jos "oikeistoradikaali" haukkuu vasemmiston kannattajia "kuplassa eläviksi viherpiipertäjiksi", niin hänkään ei ymmärrä sitä, että myös hän itse on pelokas eli ennakkoluuloinen - ja sellaisia ovat myös ne "kantasuomalaiset", joita hän ihailee, säälii ja puolustaa. Pata siis soimaa aina kattilaa ja vakka löytää kantensa - niin poliittisissa ke...