Maineeen, kunnian, voittamisen ja oikeassaolemisen tavoittelu aikaansaa aina turhaa kärsimystä - todellinen toiveemme on aina vain tyytyväisyys nykyhetkeen

 

Kun ihminen yrittää onnistua, hän ei onnistu, vaikka hän näennäisesti "voittaisi", koska onnistumista on vain tyytyväisyys nykyhetkeen ja tyytyväisyys on aina TODELLINEN toiveemme.


Valtaa ja voittoa tavoittelevat marttyyrit ja uhrautujat eivät ole sankareita, koska he eivät ole viisaita.


Ihminen voi kyllä "voittaa itsensä" ja menestyä näennäisesti, hyväksyen itse aiheuttamansa kivun ikään kuin välttämättömänä pahana, mutta jos tuo oman itsen voittaminen ei tapahdu psykofyysisessä harmoniatilassa, niin kyse on aina masokismista, ei aidosta menestyksestä.


Taistelu niiin urheilukilpailuissa kuin riidoissa ja sodissakin aikaansaa aina turhaa kärsimystä, koska maine, kunnia, oikeassaoleminen ja voittaminen ei tee kenestäkään ihmisestä toista arvokkaampaa.


Maineen ja voiton tavoittelun turhuus näkyy hyvin esimerkiksi olympialaisia käsittelevillä keskustelupalstoilla, joissa vain voittajia ihaillaan - epäonnistujaa moni itse epävarma ihminen halveksii ja syyttää - silloinkin, kun voitto oli vain "hiuskarvan varassa".