Kysymyksiä omaan voimaansa uskoville

 

Kysymyksiä omaan voimaansa uskoville:


Miten suhtautua läheiseen ihmiseen, joka uskoo "jumalaan", ja joka rukoilee usein salaa - kuin häpeillen - kun istutte yhdessä pöydän ääressä? Sinusta tuntuu, että hän rukoilee sinun puolestasi, koska olet "matkalla kadotukseen".


Miten suhtautua vanhaan ystävään, joka on ateisti ja joka uskoo sattumaan ja ihmisten pahuuteen, ja joka säälii sinua, koska pitää sinua "hihhulina"?




Miten suhtautua omiin lapsiin, jotka karttavat sinua, koska pelkäävät sinun "saarnaavan" heille rohkeudesta ja omasta voimasta? He itse eivät nimittäin aina tunne itseään voimakkaiksi, kuten ei kukaan meistä, mutta he kuvittelevat sinun edellyttävän heiltä täydellistä rohkeutta, ovathan he sinun lapsiasi.




Kunnioita noita ihmisiä. Ihminen, joka ei luota omaan voimaansa on pelokas, eikä pelokkaasta voi koskaan tehdä rohkeaa säälimällä, halveksimalla tai vakuuttelemalla omaa oikeassaolemista. Jos siis kiusaannut tai loukkaannut heidän käytöksestään, niin luovut itsekin omasta voimastasi, etkä voi auttaa ketään.




Jokainen uhmakas gootti tai hevimuusikko, ylpeä "guru" tai "noita", tiedeuskovainen tai poliittisten näkemystensä ja moralististen "arvojensa" puolesta taisteleva ihminen on samalla taajuudella ns. jumalaa pelkäävien uskovaisten kanssa. He kaikki pelkäävät, eivätkä siis rakasta iitseään.


Voit olla "tietäjä" vain, jos elät myös itse kuten opetat - ja toimit siten rohkaisevana esimerkkinä kaikille pelokkaille.



Aurinko sulattaa jään. Ja se tapahtuu, kun on oikea aika.