Älä murehdi "pahoja hajuja", ellet halua kärsiä niistä itse

 

Älä murehdi "pahoja hajuja", ellet halua kärsiä niistä itse.

Olen elämäni aikana tehnyt viisi matkaa Karibialle, ja siellä myös ns. loistohotelleissa haisee usein "homeelta". Myös luksushotelli "Sam Lord's Castle", jossa kuvattiin muinoin mm. Kauniita ja Rohkeita (sittemmin hotellin päärakennus eli "merirosvolinna" tuhoutui tulipalossa), haisi "tropiikille".

Silti miljoonat ihmiset nauttivat joka vuosi Karibian paratiisirannoista ja miellyttävästä ilmastosta. En ole koskaan kuullut kenenkään Karibian auringossa valittavan pahoista hajuista - vaikka sellaisiakin ihmisiä varmasti on.

Olen käynyt myös Intiassa, ja siellä ilmasto on paikoin vielä kosteampaa - ja home haisee, koska elintasokin on usein alhaisempi, kuin Karibialla. Silti köyhä ei kärsi enemmän, kuin rikas. Tunnetilamme ovat suhteellisia.

Viime aikoina Suomen tiedotusvälineissä on kauhisteltu "vanhojen talojen hajua", jota tarttuu 1930-1990 -luvulla rakennetuista tai remontoiduista taloista (syynä hajuun ei ole pelkkä kosteus vaan kemikaali, jolla on aikoinaan pyritty estämään kosteusvaurioita). Jopa päiväkodeissa on kiinnitetty "haiseviin lapsiin" kriittisesti huomiota.

Jos itse olet "erityisherkkä" ja kärsit muiden ihmisten vastenmielisestä ja häiritsevästä hajusta, niin oletko tullut ajatelleeksi, että saatat myös itse haista jonkun toisen ihmisen mielestä epämiellyttävälle?

Me emme voi koskaan kontrolloida muiden ihmisten aistimuksia, ainoastaan hyväksyä omamme, kärsimättä niistä.

Elä ja anna muidenkin elää. Jos opetat lapset häpeämään itseään, heistä kasvaa kriittisiä aikuikuisia, jotka eivät iloitse elämästään. Eivät silloinkaan, vaikka missään ei haisisi miltään (jos et haista mitään, voit edelleen ärsyyntyä neljän muun aistisi välityksellä, jos niin haluat).