Sinä Olet Luoja

  Moralisoitko ilotulitteita, autolla-ajoa, lentämistä, lihansyöntiä...? Moralisoitko yli päätään jotain sellaista, josta toinen ihminen iloitsee? Oletko omasta mielestäsi moralisoidessasi oikeassa? Jos olet, niin millä perusteella kanssasi eri mieltä oleva on väärässä? Jos moralisoimme inhimillistä elämää, niin voimme tuomita minkä tahansa inhimillisen toiminnan, koska se ei ole "luonnollista" - ihminenhän luo elämää ideoimalla eli ajatuksillaan - hän siis luo uutta, "luonnotonta". Ja siksi suurin osa ihmiskunnasta on kaksinaismoralisteja: He tuomitsevat muita, mutta eivät itseään. Ihminen ei siis elä vaistotilassa kuten eläimet ja kasvit. Ja kasvit ja eläimet eivät koskaan moralisoi ihmisiä. Vaistotilassa oleva olentohan on viisas.

  Radiouutinen: "Lasten imppaaminen on lisääntynyt hälyttävästi. Kymmenvuotiaatkin imppaavat." Onko tämä negatiivinen uutinen hyödyllinen? Ei ole. Se on joko tarpeeton tai haitallinen, riippuen vastaanottajasta. Tapaus 1.: Jos lapsistaan huolissaan oleva vanhempi kuulee tuon uutisen, hän alkaa pelätä, että myös hänen "kunnollisilta" vaikuttavat lapsensa alkavat impata. Huolissaan oleva haluaa kontrolloida lapsiaan, suojella heitä. Hän ei siis luota lastensa omaan harkintakykyyn, viisauteen. Tähän saakka "kunnollisesti" elänyttä lasta alkaa ärsyttää se, että hyväätarkoittava vanhempi haluaa päättää hänen tekemisistään. Lapsilla on vielä tieto omasta luomisvoimastaan, ja siksi lapsen tärkein päämäärä on aina vapauden tunne - aivan kuten kaikkien muidenkin ihmisten. "Kunnollinen" lapsi kiinnostuu imppaamisesta, koska se on "kiellettyä ja jännittävää". Uutinen on siis hänelle ja hänen ylpeille vanhemmilleen haitallinen. Tapaus 2.: Lapsi elä...

  Luot itse kaikki ongelmasi, jotta ymmärtäisit niiden johtavan kohti ratkaisuja. Ongelmahan tarvitaan, jotta voisi edes olla olemassa ratkaisua. Ihmisolennon kärsimyksen syy on siis sama kuin hänen luomisvoimansa syy: Ajatus, idea jostain, joka tuntuu hyvältä. Kun luot ajatuksillasi kuvittelet usein myös hallitsevasi elämääsi järkeilemällä. Ja järkeilevänä luojana olet ylpeä luoja, et viisas luoja. Ja ylpeys johtaa aina kärsimykseen, ilottomuuteen. Et voi hallita elämää järjelläsi, koska elämä on aivan liian monimutkainen synkroninen kokonaisuus rajallisen mielen avulla hallittavaksi. Mutta voit kyllä helposti SALLIA ideasi eli toteuttaa ne, jos luovut hallitsemisen tarpeestasi. Mieti, kuinka huoleton olit usein lapsena ja nuorena, ja silti koit myös hauskoja ja mieltäylentäviä seikkailuja, monesti täysin yrittämättä. Leikkimällä elämää. Pyri tavoittamaan tuo vapauden ja puhtaan ilon tunne, ja kaikki toiveesi toteutuvat, yksi kerrallaan. Sillä ilo on joka tapauksessa ainoa asia, j...

  Aito, vapauttava huumori perustuu rohkeuteen - pilkka taas pelkoon ja ylpeyteen. Siksi moralistit ja epävarmat ihmiset kokoontuvat usein myös yhteen kaltaistensa kanssa, pilkkaamaan tai säälimään rohkeita ihmisiä - tai muita kaltaisiaan eli pelokkaita. Siksi vain epävarma ihminen voi kyseenalaistaa autenttisen eli totuudellisen ihmisen huumorintajun. Hän yrittää "vääntää vitsiksi" tilanteen, jossa hän on itse väärässä, mutta ei halua myöntää sitä. Ylpeys on egon viimeinen linnake. Pilkan ja säälin kohteena olevista aidosti rohkeista ihmisistä etsitään tietoisesti "heikkoja kohtia", jotta noiden autenttisten ihmisten rohkeus voitaisiin paljastaa "valheeksi". pelokas ihminenhän näkee muut ihmiset aina ITSENSÄ kaltaisina - eli pelokkaina ja ylpeinä. Tästä johtuu esimerkiksi suositujen ja lahjakkaiden julkisuudenhenkilöiden panettelu. Jos panettelun kohde ei loukkaannu panettelusta, hän on rohkea ja myötätuntoinen. Jos hän loukkaantuu, hän on ylpeä itsekin. ...

  Älä ole huolissasi, jos muut ihmiset eivät ymmärrä sinua. He eivät nimittäin KOSKAAN voi täysin ymmärtää sinua, koska jokaisen ihmisen elämänkokemukset ovat täysin uniikkeja. Jos siis olet joskus kokenut, että joku toinen ihminen on ollut kanssasi täysin "samalla taajuudella", niin sekin on ollut vain harhaa - toiveajattelua. Teillä on kyllä ollut samantyyppisiä kokemuksia, mutta jokaisen ihmisen todellisuustila, eli kaikkien kokemusten aikaansaama tunnetaajuustila, on silti täysin yksilöllinen. Yhdistymme siis toisiimme todellisuudessa erilaisuutemme ansiosta, sillä juuri ainutlaatuisuutemme yksilöinä, erilaiset näkökulmat ja niiden aikaansaamat uniikit kokemukset, mahdollistavat uuden luomisen - kysymysten ja oivallusten kautta. Tuo toinen ihminen näkee siis maailman ja sinut aivan eri tavalla, kuin sinä itse. Silloinkin, kun teillä on paljon yhteistä ja vaikuttaa siltä, että olette löytäneet "yhteisen sävelen". Näemme muut ihmiset aina sellaisina, kuin millaisi...

  On tärkeää ymmärtää, että hyvinvoinnin eli hyvien olosuhteiden aikaansaama ikävystyminen ja mielenrauha eivät ole sama tunnetaajuus. Jos ihmisellä on näennäisesti "kaikki hyvin", mutta hän ei arvosta itseään ja olosuhteitaan, hän ikävystyy. Ja koska ikävystyminen on negatiivinen tunnetila, se johtaa väistämättä myös negatiivisiin kokemuksiin, turhautumiseen, vihaan ja syyllisyydentunteisiin: Hyvissä olosuhteissa elävä ihminen yhdistää siis mielessään hyvinvoinnin ja ikävystymisen aikaansaaman levottomuuden, ja alkaakin sabotoida itseään - tuomita omaa hyvinvointiaan. Ja tällöin hyvinvointi muuttuukin pahoinvoinniksi. Tunnetilat ovat aina suhteellisia, eikä tyytymätön ns. hyväosainen ole yhtään onnellisempi, kuin tyytymätön ns. huonompiosainen. Tästä johtuu se, että monet hyvin varakkaat, terveet, vakaissa parisuhteissa elävät ja ihaillut ihmiset kärsivät masennuksesta: He eivät itse kunnioita itseään, eivätkä siksi koe ansainneensa kaikkea tuota hyvää. Sääli, jota monet näe...

  Olet pelokas marttyyri, jos ylpeilet kokemillasi ongelmilla ja tragedioilla. Ylpeät marttyyrit ovat usein hyvin suosittuja ihmisiä, koska pelokkaita ihmisiä on aina paljon enemmän kuin aidosti rohkeita. Pelokas ihminen ihailee taisteluista selvinneitä "sankareita". Olet rohkea tietäjä, jos arvostat haastavien kokemusten mahdollistamia ratkaisuja ja viisautta, ja kieltäydyt kaikista taisteluista - siitäkin huolimatta, että jäät joskus yksin viisautesi kanssa. Viisaana voitat kuitenkin lopulta aina, koska palkintosi on mielenrauha - täysin ehdoton rakkaus omaa itseäsi kohtaan. Ja tuo mielentila on kaikkien maailman ihmisten ainoa päämäärä silloinkin, kun he eivät itse tiedosta sitä.

  Haluatko kulkea helpointa ja nopeinta tietä kohti parempaa versiota itsestäsi? Luot itseäsi uudeksi joka hetki, mutta fyysisen ympäristön lisäksi näköalattomat eli toivottomat ihmiset ympärilläsi voivat joskus pitää sinut kiinni menneessä - "aikansa eläneessä" - ja luotkin koko ajan "samaa vanhaa". Vapauta siis itsesi "matalamielisten" eli negatiivisissa tunnetiloissa viihtyvien ihmisten seurasta aina, kun se on suinkin mahdollista. "Matalamielisyys" ei tarkoita sitä, että ihminen olisi huonompi kuin muut, mutta se tarkoittaa sitä, että vaikka tuokin yksilö haluaa nauttia elämästään, niin hän ei itse salli muutosta itselleen. Hän kokee siis tottumuksensa ja muuttumattomat olosuhteet turvallisuutena. Ja jos perheessäsi tai tuttavapiirissäsi on paljon tällaisia ihmisiä, niin saatat huomaamattasi jäädä itsekin kiinni heidän apeaan todellisuustilaansa. Negatiivisissa tunnetaajuustiloissa olevat ihmiset haluavat nimittäin vetää myös sinut omalle taa...

  Älä tavoittele rahaa, mainetta ja kunniaa - tavoittele iloa. Älä etsi rakastettua - rakasta itseäsi ja elämääsi ehdoitta. Älä ole huolissasi läheisistäsi - ole heille esimerkkinä aidosta rohkeudesta. Älä ole huolissasi luonnosta, sairauksista tai omasta kuolemastasi - ole yhtä viisas kuin eläimet ja kasvit, jotka eivät pelkää muutosta ja kuolemaa. Älä palvo "jumalia" äläkä harjoita uskontoja - nauti siitä, että itse luot koko ajan itseäsi ja elämääsi uudeksi. Saat aivan kaiken, mitä haluat, kun on oikea aika.

  Ahdistavatko "tärkeät juhlapäivät" sinua, vaikka et edes pidä niitä erityisen tärkeinä? Rauhoita mielesi, kaikki on hyvin. Sinä itse valitset omat tunnetilasi, olosuhteista täysin riippumatta. Jos taas rakastat tällaisia juhlapäiviä ja nautit niistä aidosti, niin älä laskeudu matalammissa tunnetaajuustiloissa olevien tasolle, vaan keskity nautttimiseen! Sääli on hyödytön tunne. Monilla länsimaisilla ihmisillä on "joulutraumoja". Jos kuulut tällaisiin ihmisiin, niin tiedosta traumasi ja sen alkuperä, ja voit päästä siitä eroon. Mistä "iloisiin" juhliin liittyvät traumat siis johtuvat? Pienenä lapsena odotit joulua todella innoissasi, jo kauan ennen tuota päivää. Koska sinulla ei ollut vielä kovin paljon valmiita negatiivisia tunnemuistoja liittyen elämään ja tuohon suureen juhlaan, niin joulussasi oli vielä "taikaa". Pienet lapsethan uskovat vielä aidosti joulupukkiin, eli he TIETÄVÄT, että toiveajatuksemme toteutuvat, jos uskomme niihin (tästä ...

  Jos rakastat unelmiasi eli aidosti uskot niihin, niin ne toteutuvat nopeasti ja vastaanotat noita unelmia kohti johtavia ajatuksia eli ideoita jatkuvasti. Jos olet turhautunut tai pettynyt unelmiisi ja yrität saavuttaa niitä "järkeilemällä" tai uhraamalla itsesi työlle, velvollisuuksilla, tai muille ihmisille, niin hidastat itse unelmiesi toteutumista. Motivaatio on usein negatiivinen, intuitiivinen inspiraatio taas aina positiivinen. Muista, että myös turvallisuuden harha eli "tapojen orjuus", mukavuudenhalu, hidastaa unelmiesi todellistumista. Luot joka hetki uutta, ja myös mukavaa mutta tylsää elämää elävänä eli näköalattomana voit kuolla milloin tahansa. Älä siis elä itse luomassasi vankilassa ja odota ihmeitä tapahtuviksi, vaan toteuta nuo ihmeet, yksi kerrallaan! Yksikin tietoinen askel unelmaasi kohti käynnistää positiivisen tapahtumaketjun välittömästi, koska kaikki liittyy aika-avaruudessamme kaikkeen muuhun, ja siksi yksi pieni muutos muuttaa samalla kai...

  Nykyisin luemme yhä useammin otsikon: "Nollatoleranssi kiusaamiselle/rasismille"/naisten tai seksuaalivähemmistöjen syrjinnälle/perheväkivallalle/seksuaalirikoksille." Jos olet sitä mieltä, että tällainen nollatoleranssi on hyvä asia, niin oletko miettinyt, mitä se tarkoittaa sinun kohdallasi? Se tarkoittaa sitä, että jos KUKA tahansa ihminen suuttuu tai loukkaantuu sinulle, mistä tahansa syystä tai ilman mitään syytä, pahoittaa mielensä sanoistasi tai teoistasi tai syyttää sinua, mistä tahansa asiasta, niin sinä olet "syyllinen" ja sinua pitää rangaista - pahuudellesihan on asetettu "nollatoleranssi" ja "uhri" on aina oikeassa ja "viaton uhri". Tuo syyttäjä voi olla puolisosi, lapsesi, anoppisi, ex-puolisosi, naapuri, sinulle täysin tuntematon ihminen, kuka tahansa vähemmistöön tai mihin tahansa muuhun ihmisryhmään kuuluva ihminen. Seuraavan kerran kun siis vitsailet, pilkkaat, nalkutat, kutsut toista ihmistä "rasistiksi...

  Jos haluat kokea iloa tänään, niin valitse kaikkein helpoin ilonaihe, joka tulee mieleesi. Älä siis UURASTA ilosi eteen, älä palaa eilispäivänä kokemiisi raskaisiin ongelmiin tai puheenaiheisiin, äläkä yritä tehdä esimerkiksi hyvin synkkämielisiä ihmisiä iloisiksi väkisin. Jokainen ihminen voi vain itse nauttia nykyhetkestä, ja sinä voit kevytmielisenä ja huolettomana toimia muille esimerkkinä. Valitse siis lapsenomainen ilo ja olet saavuttanut kaiken, mitä voit koskaan elämässäsi saavuttaa.

  Aloita päiväsi tekemällä lista kaikista niistä upeista kokemuksista, joita kutsut nimellä "minun elämäni". Aamulla on usein helpompi katsoa omia luomuksiaan "valosta käsin", mielenrauhan tilassa. Myös näennäiset vastoinkäymisesi ovat olleet välttämättömiä askelmia ja tienviittoja kohti toiveitasi, ja siksi ne ovat olleet korvaamattoman arvokkaita. Kaikkiin kokemuksiin liittyy siis aina myös jotain suurenmoista, myös "ongelmiin". Jos maailma ympärilläsi vaikuttaa kaoottiselta ja synkältä, niin jätä tuo muiden ihmisten todellisuus huomiotta aina, kun se on mahdollista. Katkerat ja omaan elämäänsä pettyneet ihmiset yrittävät kaikin keinoin saada sinut laskeutumaan omaan toivottomaan maailmaansa, koska he kokevat menettäneensä sinut - eläthän aivan toisenlaisessa todellisuudessa. Muista aina, että et ole vastuussa muiden ihmisten onnellisuudesta, vain omastasi. Ole valonkantaja!

  Tunnetko jonkun ihmisen, jolle haluaisit "maksaa potut pottuina", koska sinulla on jotain "hampaankolossa" häntä vastaan, "kalavelkoja"? Onko tuo ihminen mielestäsi ärsyttävän "kaikkitietävä"? Haluaisitko kiihkeästi löytää hänen "heikon kohtansa", jolloin voisit iskeä juuri siihen kohtaan ja julistaa kaikille, että tuo "itseään täynnä oleva" ihminen on tehnyt virheen? Mieti, miksi tuo ihminen ärsyttää sinua? Ärsyntymisen syyhän on aina ärsyyntyjässä itsessään. Kenelle naurat, kun pilkkaat ylimielisesti toista ihmistä? On aivan eri asia nauraa itseironisesti itselleen ja muille, kuin olla kostonhimoinen ja pikkumainen, "besserwisser". Jos tuo toinen ihminen todella tietää sellaisia asioita, joita sinä et vielä tiedä, niin olisit viisas, jos kunnioittaisit häntä, ja "ottaisit onkeesi". Viisas ihminen kunnioittaa kaikkia ihmisiä, myös niitä, joiden kanssa hän ei itse ole samaa mieltä. Pilkka osuu aina omaan ...

  Taisteletko "heikompien" puolella? Loukkaannutko loukkaantujien puolesta? Taivasteletko "rasismia" ja "huonoa käytöstä"? Uskotko olevasi "oikeamielinen", viisas ja rohkea, koska tuomitset "pahoja ihmisiä"? Otatko usein osaa kohuihin, joissa toisia ihmisiä syytetään ja toisia säälitään, valiten niissä puolesi? Olet pelkuri ja kaksinaismoralistii, etkä kunnioita ketään. Emme voi koskaan auttaa ketään toista ihmistä tuomitsemalla ja säälimällä. Et ole "paha", mutta olet ylpeä. Luovu ylpeydestäsi. Kunnioita kaikkia pelokkaita ja jätä heidän taistelunsa omaan arvoonsa. Kaikki taistelut ovat aina hävittyjä, koska kaikki pelokkaat uhrautujat ja loukkaantujat sanovat: Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan. Paina villasella. Anna pölyn laskeutua. Keskity puhtaaseen myötätuntoon. Myötätunnon tunnetilassa ollessasi kukaan tai mikään ei uhkaa sinua, koska olet samalla taajuudella jokaisen maailman ihmisen korkeamman olemuksen kans...

  Jos olet hyvin viisas ihminen, tai jos tunnet jonkun hyvin viisaan ihmisen, niin saatat tunnistaa tästä itsesi: Jos ihminen on aidosti rohkea, viisas ja siten vapaa "draamasta", niin hän ärsyttää usein ylpeitä ihmisiä. Hänessä ei siis ole enää tiedostamattomia "heikkoja kohtia", tunnelukkoja, joita tuo viisas ihminen ei olisi kohdannut, tiedostanut. Ylpeyteen eli erillisyysharhaan taas kuuluu ylpeyden peittämisen yrittäminen (ylpeyshän on egon viimeinen linnake), eli viisauden teeskenteleminen. Jos ylpeä ihminen on kuitenkin täysin rehellinen itselleen, niin hän myöntää, että vapaa ihminen saa hänet raivostumaan. Kyse on kateudesta. Ylpeän ihmisen todellinen olemus tietää, että ylpeydestä kannattaisi luopua, mutta se on useimmille hyvin vaikeaa. Luopumiseen tarvitaaan niin voimakkaita ja usein pelottavia kokemuksia, että ne pakottavat ihmisen luopumaan esimerkiksi kuolemanpelosta.  Viisas ihminen on siis kokemustensa kautta oppinut ymmärtämään, että hän hallitsee ...

  Mitä tarkoittaa kansanviisaus "vaikeuksia ei tarvitse pyytää"? Viisaus kuvaa sitä, että luomme ei-toivotuilla kokemuksilla toiveitamme. Juuri vaikeudet (kysymykset ja ongelmat) siis ovat luomisvapautemme mahdollistajia. Jos et pidä jostain asiasta, niin voit valita sellaisen asian, josta pidät. Jos taas valitset sen, mistä et pidä (tuijotat ongelmaa), kärsit. Kärsimys on siis aina itse valittua.

  Miksi onni "kääntyy" aina lopulta, jos kiihkeästi haluat jotain? Tämä ilmiö johtuu vetovoiman laista, eli onni kääntyy toivomasi asian suhteen väistämättä jossain vaiheessa, koska kaikki toiveemme eli toiveajatuksemme toteutuvat välittömästi korkeassa värähtelytaajuudessa (jossa mielesi vastustus ei ole sitä estämässä), ja ennemmin tai myöhemmin toiveesi "täyttyy", jos olet sitä kiihkeästi toivonut. Ja kun toiveesi on täyttynyt, koska olet ajatellut sen "olevaksi", niin et vastaanota enää tuota samaa asiaa lisää, vaan alatkin menettää sitä. "Mitä? En siis koskaan tulekaan saavuttamaan unelmiani pysyvästi?" Et, jos et tunne onnellisuuden tunnetta ENNEN unelmasi toteutumista. Elämäsi heijastaa aina nykyhetken tunnetilaasi. Elämämme olemus on muutos, ei pysyvyys. Elossaolommehan on jatkuvaa uuden luomista, ja jos olet pitkään toivonut esimerkiksi rikastuvasi tai löytäväsi puolison, niin nuo toiveeesi toteutuvat kyllä lopulta. Mutta miksi onnen vää...

  Miksi kysymyslauseet tulkitaan usein väitelauseiksi? Tämä ilmiö johtuu siitä, että jos kysyt ihmiseltä kysymyksen, mutta hän ei ole itse tyytyväinen sen aikaansaamaan reaktioon itsessään, niin hän pyrkii syyttämään kysyjää. "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa." Kun ihminen kysyy toiselta esimerkiksi kysymyksen: "Oletko ylpeä?" ja se, jolle kysymys esitetään, suuttuu kysymyksestä, niin hän puolustautuu ja yrittää kieltää todelliset tunteensa: "Minä en ole ylpeä!" Ja usein tuo puolustusreaktio saa puolustautujan mielessä kysyjän vaikuttamaan syylliseltä, koska syyttäminen on astetta korkeampi tunnetaajuus kuin syyllisyys: "Tuo väitti, että olen ylpeä, vaikka se on itse ylpeä!" Syyttäminen siis vapauttaa hetkellisesti syyllisyyttä tuntevan. "Hyökkäys on paras puolustus." Tällöin tuo suuttuja "haukkuu väärää puuta", eikä havaitse "malkaa eli heinäseivästä omassa silmässään." Jos siis vedät "herneen nenään...

  Suututko usein jollekin tietylle ihmiselle? Tuntuuko sinusta, että hän kiusaa sinua tahallaan? Hyvä! Pidätkö itseäsi mukavana, ymmärtäväisenä ja maltillisena ihmisenä - myös melko viisaana - mutta tuo tietty ihminen häiritsee mielenrauhaasi, ja haluaisit vain, että hän jättäisi sinut rauhaan? Mahtavaa! Ärsyyntymisesi kertoo siitä, että sinulla on voimakkaita kysymyksiä, joihin etsit vastauksia, ja tuo ärsyttävä ihminen voi antaa sinulle vastauksen. Kysy, ja sinulle vastataan. Vastaus löytyy sisimmästäsi. Sinun täytyy vain kuunnella. Lopeta siis muiden ihmisten syyttäminen, rauhoita mielesi ja mieti: Miksi tuo ihminen saa sinut suuttumaan? Mitä hän haluaa kertoa sinulle? Olet itse pyytänyt vastausta, joten älä rimpuile. Kuuntele. ZZZZZZZZZZZZZZZZZZ Muut ihmiset peilaavat aina sinun sinun omaa sisintäsi, halusit tai et. Siksi "vihollista" kannattaa aina rakastaa. Haava ei parane, ennen kuin piikki on poistettu.

  Oletko onnekas vai onneton juuri nyt? Olet todella onnekas, sillä olemassaolosi eli elossaolosi on keskeytyksetön sarja uskomattomia onnistumisia, joihin uskot, koska et ole ymmärtänyt niitä järjelläsi kyseenalaistaa. Et olisi sekuntiakaan olemassa ilman noita ihmeellisiä onnistumisia. Kehosi on suunnattoman monimutkainen ekosysteemi, jonka osat ovat koko ajan toisiinsa nähden täydellisessä harmoniassa, silloinkin, kun kehosi on sairas. Esimerkiksi kehosi eritteet ovat kuin jätehuolto, jonka hyödyllisyyttä osaat arvostaa usein vasta sitten, kun se ei toimi. Jos sinulla on kuumetta, niin iloitse siitä, että sinussa on ns. tehdasasetuksena tällainen automaatttinen puolustusjärjestelmä mikrobeja vastaan. Kuume on siis kuin kissa hiiriä vilisevällä ullakolla. Sinun ei tarvitse kertoa kissalle - eikä soluillesi - mitä niiden pitää tehdä. Intuitiivisesti tiedät tämän aina, vaikka järkesi eli ns. älysi ei sitä pysty käsittämään. Ethän voi järjelläsi ymmärtää myöskään ikuisuutta tai avar...

  Mikä on mielipiteen ja totuuden ero? Vastaus on yksinkertainen: Mielipide voi olla myös negatiivinen eli pelkoon perustuva, totuus taas perustuu aina tietoon eli rakkauteen. Jos joku ihminen ei ole koskaan tietoisesti tunnetasolla tuntenut "totuutta", niin hän ei voi tietää, että tällainen totuus on olemassa. Jokainen ihminen tuntee totuuden eli "täyttymyksen" kuitenkin elämässään lukemattomia kertoja. Jos hän ei kuitenkaan tunne tuota totuutta tietoisesti, hän ei ole "tietäjä". Jos sinä olet joskus täysin tietoisesti manifestoinut asioita, joita olet toivonut toteutuvaksi, niin tiedät, että se on mahdollista. Jos et ole koskaan kokenut tietoista manifestointia, eli toiveesi ovat toteutuneet "vahingossa", niin et voi tietää, että sinulla on kyky luoda omaa todellisuuttasi. Saatat siis pitää "onnenpotkujasi" sattuman tai "korkeampien voimien" luomuksina. Ja jos et tiedä, että todellisuuden luominen on mahdollista, niin mielip...

  Ihmiset, joilla ei ole omia mielipiteitä, keskittyvät usein pilkkaamaan sellaisia ihmisiä, joilla on omia, kokemuksiin perustuvia näkemyksiä, jotka he tuntevat todeksi tunnetasolla. "Karavaani kulkee, koirat haukkuu." "Kyllä puhetta maailmaan mahtuu." "Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten." Jos sinua joku pilkkaa, niin muista, että tuo ihminen on itse epävarma, ja pilkkaa siksi niitä, jotka eivät ole yhtä epävarmoja. Epävarmaa ihmistä ärsyttävät aina viisaat ihmiset siksi, että myös tuo epävarma ihminen haluaisi löytää viisauden, hän on vain liian ylpeä eli pelokas löytääkseen sen. Siksi jotkut hyvin epävarmat ihmiset ottavat keskusteluissa usein ns. hämmentäjän roolin, eli he eivät esitä omia mielipiteitään, väittävät olevansa siihen "liian yksinkertaisia", ja keskittyvät sitten naureskelemaan muiden näkemyksille. Jätä tällaisen pilkkkaajien sanat omaan arvoonsa ja ole iloinen siitä, että sinä olet löytänyt viisauden, kokemalla elämää.

  Jos olet tyytymätön elämääsi, pettynyt tai vihainen, niin ainoa näennäinen ongelmasi on se, että olet kuin epävireinen soitin: Et ole "vireessä", synkroniassa eli harmoniatilassa omien toiveidesi kanssa, jolloin koet itsesi ja elämäsi epäonnistuneena, vaikka joka hetki onnistut todella monissa asiassa - et vain arvosta onnistumiasi, koska haluat koko ajan jotain SUUREMPAA, lopullisempaa. Elossaolommekaan ei ole koskaan hetkeäkään itsestäänselvyys. Usein vain havaitsemme tämän silloin, kun elossaolomme on tavalla tai toisella uhattuna. Jos haluat vain tulla "perille", niin tavoittelet mahdotonta, koska todellisuutesi luojana et tule koskaan lopullisesti perille, jokainen hetkihän luo lisää toiveita, jolloin päämääräsi loittonee joka askeleella. Koska luomme todellisuuttamme ajattelemalla sitä, niin jokainen ajatus siis kohottaa värähtelytaajuuttasi, ja sinun ainoa tehtäväsi on siksi pysyä synkroniassa oman laajentuneen itsesi kanssa. Ja miten se tapahtuu? Päästä ir...

  Ajatus täydellisestä elämästä vapautumisesta on uskonnollinen ja sen lähtökkohtana on ajatus erillisyydestä, minästä, egosta: Uskotaaan, että voi olla jin ilman että on jang ja päin vastoin. Uskotaan, että "sielun" elämä on jonkinlainen kronologisesti etenevä "koulutus", jonka tarkoituksena on vapautua olemassaolosta. Aikaa ei kuitenkaan ole, eikä erillisyyttä. On vain hetkellisiä, subjektiivisia havaintoja olevaisuudesta - ikuisuudessa. Monet ihmiset uskovat niin vahvastti siihen, että KÄRSIMYS on välttämätöntä elämässä, että he keskittyvät kiihkeeästi etsimään tietä pois elämän kiertokoulusta. He eivät siis havaitse sitä, että kärsimys on aina itseaiheutettua, valinta. Jos sinä ajattelet näin, niin mieti näitä kysymyksiä: Miksi todellisuususkomuksista pitäisi mielestäsi luopua? Jos tiedät, että todellisuutesi on vain mielikuvitusta, niin miksi et nauttisi mielikuvistasi ja kyvystäsi luoda niitä lisää rajattomasti, ajatuksillasi? Ei ei-fyysisellä tasolla luoda mi...

  Oletko joskus kohdannut ihmisen, joka valittaa ja kritisoi paljon, ja joka on eri mieltä lähes kaikesta, mitä sanot? Ihmisen, joka haluaa hallita muita ihmisiä? Ihmisen, joka tuomitsee ja säälii usein? "Täällä haisee!" "Olet väärässä!" "Minä tiedän, kuka on syyllinen ja kuka uhri!" "Et sinä voi mistään mitään tietää!" Koska hän on jo kokenut elämää, niin hän kyllä yrittää olla "möläyttämättä" negatiivisia ajatuksiaan (hän on loukannut monia ihmisiä, ja on siksi yksinäinen), mutta vaikka hän ei sanoisi mitään hänestä näkee, että hän haluaisi sanoa ns. suorat sanat. Ole iloinen, että tapasit tuon ihmisen, koska hänen seurassaan ollessasi ymmärrät hyvin konkreettisesti, että emme voi nauttia elämästämme, jos olemme koko ajan huolissamme siitä, mitä muut ihmisen ajattelevat. Jokainen vihainen, katkera ja ylpeä ihminen vastaanottaa negatiivista ajatusvirtaa mieleensä - silloinkin, kun hän ei itse haluaisi niin tehdä. Hänen ylpeytensä johtu...

  Onko ns. korkea tietoisuus "joka kaikkea tätä olevaisuutta havaitsee" olisi olemassa ilman meidän subjektiivisia havaintojamme olevaisuudesta ja maailmasta? Ei ole. Tietoisuutta, "joka kaikkea tätä havaitsee" ei ole olemassa ilman manifestaatioita eli subjektiivisia kokemuksia jostakin, siis jotakin koettua tai havaittua. Sielujakaan ei ole ilman, että sielu kokee olevansa. Jin on koska on jang ja jang on koska on jin. Mitään ei siis todella ole, ei myöskään korkeampaa olemustamme, "jumalista" puhumattakaan. "Jumala" korkeampana olentona on egoistisen mielen luomus ja heijaste. Vain meidän kokemuksemme olevaisuudesta mahdollistaaa siis myös korkeamman olemuksemme ns. olevaisuuden eli kokemuksen olevaisuudesta. Mehän olemme koko ajan myös korkeampaa tietoisuutta,. Ja siksi - ja vain siksi - tunnemme tunnetiloja, jotka kertovat, kuinka kaukana kullakin hetkellä (ikuisuudessa) olemme tuosta omasta korkeammasta minästämme.