Negatiivinen uutisointi on aina joko hyödytöntä tai haitallista

 

Radiouutinen:
"Lasten imppaaminen on lisääntynyt hälyttävästi. Kymmenvuotiaatkin imppaavat."


Onko tämä negatiivinen uutinen hyödyllinen?


Ei ole. Se on joko tarpeeton tai haitallinen, riippuen vastaanottajasta.


Tapaus 1.: Jos lapsistaan huolissaan oleva vanhempi kuulee tuon uutisen, hän alkaa pelätä, että myös hänen "kunnollisilta" vaikuttavat lapsensa alkavat impata. Huolissaan oleva haluaa kontrolloida lapsiaan, suojella heitä. Hän ei siis luota lastensa omaan harkintakykyyn, viisauteen.


Tähän saakka "kunnollisesti" elänyttä lasta alkaa ärsyttää se, että hyväätarkoittava vanhempi haluaa päättää hänen tekemisistään. Lapsilla on vielä tieto omasta luomisvoimastaan, ja siksi lapsen tärkein päämäärä on aina vapauden tunne - aivan kuten kaikkien muidenkin ihmisten.


"Kunnollinen" lapsi kiinnostuu imppaamisesta, koska se on "kiellettyä ja jännittävää". Uutinen on siis hänelle ja hänen ylpeille vanhemmilleen haitallinen.


Tapaus 2.: Lapsi elää perheessä, jossa vanhemmat kärsivät masennuksesta ja purkavat ahdistustaan vihaamalla toisiaan. Lapsi on jo oppinut pelkäämään ja havainnoi herkästi vanhempiensa tunnetilavaihteluita. Lapselle tällainen jatkuva "hereilläolo" on hyvin raskasta. Vanhemmilla taas on paljon omia murheita, eivätkä he jaksa huolestua imppaamisuutisesta - heille se kuvaa vain "vallitsevaa pahaa maailmaa". Lapsi sen sijaan haluaa vapautua ahdistuksestaan, ja siksi häntä alkaa kiinnostaa mahdollisuus vapautua perheen ahdistavasta arjesta - kokeilemalla imppaamista. Uutinen on siis haitallinen sekä masentuneille vanhemmille - heidän negatiivista todellisuususkomustaan vahvistavana - että pelokkaalle lapselle, joka yrittää kohottaa tunnetilaansa imppaamalla.


Tapaus 3: Lapsi tai aikuinen on iloinen ja tasapainoinen, ja negatiivinen uutinen "kaikuu kuuroille korville". Aidosti iloinen ihminen ei ole taajuusresonanssissa negatiivisen "todellisuuden" kanssa, eivätkä tällaiset uutiset siksi kosketa häntä. Negatiivinen uutinen on siis näille tyytyväisille ihmisille tarpeeton.


Negatiivinen uutiisointi medioissa on sukua juoruilulle ja tuomitseville uskonnollisille profetioille, joissa "maalataan piruja seinille". Mitään vallitsevaa "pahaa" todellisuutta ei nimittäin ole olemassa, mutta voimme sellaiseen uskomalla aikaansaada kärsimystä itsellemme ja muille.


Myös historian "kauhujen" muistelu ja esim. holokaustin muistopäivän "juhliminen" on tällaista negatiivista uutisointia. Monet ihmiset uskovat, että meidän pitää muistella "natsien pahuutta", jotta kansanmurhat eivät toistuisi. Hirmutekojen taivastelun vaikutus on kuitenkin täysin päinvastainen: Jos tuomitset "natsit" ja säälit "uhreja", niin et kunnioita kumpiakaan - et myöskään itseäsi tai ketään muita ihmisiä.


Jos siis mediayrityksen - vaikkapa Yleisradion - halutaan olevan "yleishyödyllinen", niin kaikki ihmismieleen negatiivisesti vaikuttava ohjelmisto pitäisi lopettaa. Myös ns. sosiaaliporno eli esimerkiksi sääliin perustuvat dokumentit.


Mutta ihmiskunta rakastaa draamaa, ja meillä on juuri sellainen media, kuin millaisia olemme itsekin.

Täällä vapaassa internetissähän (aivan kuten muussakin elämässämme) voimme aina itse valita joko matalamielisen tai mieltäylentävän huomion kohteen. Olemme siis aina ja ikuisesti "oman onnemme seppiä."



(kuvassa kasvi, jonka voi nähdä joko kauniina tai uhkaavana, riippuen omista uskomuksista eli aktiivisista ajatuksista)