Sinä Olet Luoja

  Miksi tietoisen luojan polulta ei ole paluuta? Mitä tietoisempi ihminen on omasta luomisvoimastaan, sitä rajummin hän myös menee ns. metsähallituksen puolelle, jos hän syystä tai toisesta laskeutuu alempiin tunnetaajuuksiin. Tällaisen ihmisen etuna on kuitenkin se, että vaikka hän kokee "ongelmia" (esim. joku uhkaa häntä), niin hän ei näe niitä negatiivisina, vaan kykenee näkemään ongelman arvokkuuden ja havaitsee esim. uhkaajan vihan pelkona, jolloin hän vastaa siihen itse myötätunnolla, ei ylpeydellä. Matalammissa tietoisuustiloissa olevat ihmiset "triggeröityvät" usein tietoisen luojan seurassa, jos heillä on itsellään voimakkaita kysymyksiä, mutta he eivät itse ota vastaan vastauksia. Tästä johtuu esim. tällä hetkellä nähtävissä oleva uskonnollisten ihmisten aggressiivisuus. "Jumalaan" (siis korkeampaan olentoon tai energiaan) uskova ihminen taistelee oman uskonsa puolesta, koska ei suostu näkemään itseään "jumalana". On myös ihmisiä, jotka

  Kaikki toiveesi ovat jo olemassa ja ne ovat kaikki sinun omaasi, omaisuuttasi. Sinun ei siis tarvitse kilpailla muiden ihmisten kanssa menestyäksesi eli tunteaksesi onnellisuutta ja täyttymystä. Iloitse, kun muut ihmiset iloitsevat. Nauti, kun muut ihmiset nauttivat - ja vedät puoleesi kokemuksia, joista itsekin nautit ja iloitset. Rakkautta on rajattomasti. Rahaa on rajattomasti. Terveyttä on rajattomasti. Mahdollisuuksia on rajattomasti. Iloa on rajattomasti. Kaikki toivottomuus, viha, ylpeys, kateus, katkeruus ja sääli on siis aina turhaa ja vahingoitat noilla tunteillasi vain itseäsi. Olet juuri sellainen, kuin millainen itse uskot olevasi. Ja uskomus on vain ajatus, jota ajattelet usein. Usko siis olevasi rakastettu, arvostettu, vauras, terve ja iloinen. Jos et koe näitä tunteita todeksi juuri nyt, niin olet menossa niitä kohti, rakastamalla ja arvostamalla edes yhtä asiaa elämässäsi. Sinä Olet Luoja, Kaikki Mikä On.

  Rajoittaako aivojemme rajallinen kapasiteetti tai kyvyttömyytemme käyttää tuota kapasiteettia viisauttamme? Ei rajoita. Kaikki fyysinen on henkistä eli fysisyys on illuusio, ajatusenergiaa. Kaikki "olevainen" on siis energiavärähtelyä, ei todella olemassaolevaa. Ja tämä koskee myös aivoja. Olemme vastaanottimia, aivoissamme ei "siis synny" ajatuksia, eikä aivojammekaan ole todella olemassa. Emme siis koe todellisuutta aivojemme "käsityskapasiteetin" rajoittamana, vaan vastaanotamme ajatuksia mielentilamme eli tunnetaajuutemme mukaan. Kun perinteisessä aivotutkimuksessa tuijotetaan aivosoluja ja niiden toimintaa, niin kvanttifyysikko näkee ajatusenergiaa, energiavärähtelyä. Aivot ovat siis kuin radiovastaanotin ja ajatukset radio-ohjelmaa. Ei kännykkä tai tietokonekaan "tuota" dataa, koneiden olemassaolo edellyttää tietoisuuden ja luojan eli todellisuuden havaitsijan olemassaoloa.

  Moni kokee tarvetta puolustaa omia hyviä ja tasapainoisia ihmissuhteitaan, kun otetaan esiin. ehdollisen ja ehdottoman rakkauden taajuusero. Ja se on täysin inhimillistä: On hieno asia, jos oma elämä ja ihmissuhteet tuntuvat mukavilta ja vakailta, tutuilta ja turvallisilta. Ei ehkä ole koettu paljon raskaita menetyksiä eikä draamaa, ei mitään musertavan suuria tunteita, mutta ei ole sellaisia kaivattukaan. Elämä on kuitenkin jatkuvaa aaltoliikettä, ja ihminen, joka on tyytyväinen hyvissä olosuhteissa jää tavallaan noiden olosuhteiden vangiksi - ellei hän tiedosta sitä, että hän voi myös menettää kaikki nuo olosuhteet, milloin tahansa. On hyvä pohtia ja erotella esim. sanojen ehdoton ja ehdollinen rakkaus, myötätunto ja empatia, arvostus ja kiitollisuus merkityksiä on, että on niin paljon ihmisiä, jotka rajoittavat omaa luomisvoimaansa, vaikka eivät oikeasti haluaisi tehdä niin. Ihminen jää hyvien olosuhteiden lisäksi helposti myös negatiiviseen todellisuuteen ja draamaan kiinni - ja

  Viisas ihminen ei koskaan yritä rakasta ketään toista ihmistä enemmän kuin itseään. Ja se johtuu siitä, että emme voi tuntea rakkautta lainkaan, jos emme rakasta itseämme. Rakastamisen YRITTÄMINEN ei ole rakkautta. Ehdollinen rakkaus on siis pelkoon perustuvaa harhaa, jos se perustuu olosuhteisiin eli siihen, että meillä on tuo "toinen puolisko". Voimme olla onnellisia vain, jos olemme ITSE kokonainen itsemme. Emme synny puolisomme kanssa emmekä koskaan ole täysin yhtä kenenkään toisen ihmisen kanssa, koska toiveemme muuttuvat koko ajan ja ne ovat jo kohdatessamme erilaisia. Luomme toisesta ihmisestä omassa mielessämme toiveikkaana aivan erilaisen kuvan, kuin millainen hän todella on. Siksi ehdollinen rakkaus ei ole koskaan aitoa rakkautta. Jos toinen ihminen yhtäkkiä kuolee tai katoaa elämästäsi, niin oletko onnellinen? Olet, jos rakastat itseäsi ehdoitta

  Jos toisen ihmisen mielipide eli näkemys jostain asiasta saa sinut tuohtumaan, niin älä etsi tuohtumuksen syytä tuosta toisesta ihmisestä, vaan omasta itsestäsi. Olet tuohtuneena eri mieltä oman sisäisen totuutesi kanssa. Esim. intialaisessa henkisessä perinteessä opettajat ja gurut ovat aina esittäneet oppilailleen kysymyksiä, koska kun ihminen joutuu itse vastaamaan itselleen, hän ei voi valehdella. Jos esimerkiksi kysyt itseltäsi: "Olenko syntinen ja paha?" niin tiedät vastauksen heti. Jos tunnet negatiivisen tunteen, niin tunnetilasi kertoo, että et ole paha, tunnet vain syyllisyyttä. Jos tuo kysymys ei herätä sinussa mitään tunteita ja ihmettelet, miksi tällaista kysytään, niin vastaus on silloinkin: "En ole paha." Jos sinulta kysytään: "Haluatko pyytää anteeksi pahoja tekojasi?" ja et koe mitään tarvetta tehdä niin, niin vastaus on: "En halua, koska en koe tehneeni mitään väärin". Jos tunnet syyllisyyttä ja haluat pyytää anteeksi, niin si