Miksi MITÄÄN asiaa ei ole koskaan syytä murehtia, vaikka murehtiminen onkin inhimillistä?

 



Miksi MITÄÄN asiaa ei ole koskaan syytä murehtia, vaikka murehtiminen onkin inhimillistä?


Maailma muuttuu todellisten toiveidesi mukaiseksi joka hetki, jos olet tyytyväinen nykyhetkeen sellaisena kuin se on.


Ja se muuttuu unelmiesi eli toiveajatustesi mukaiseksi, kun on synkronisesti oikea aika.


Toiveajatuksesi voi olla myös ei-toivottu, sillä ajatustemme kohteet manifestoituvat lopulta aina. Ja jos haluat kovasti jotain, niin et salli sen todellistua todellisten toiveidesi mukaisena.


Mitään ei kuitenkaan todella ole, koska todellisuus on vain oma tulkintamme energiavärähtelystä.


Ja koska olemme itsekin tuotaa samaa energiavärähtelyä, niin olemme olemassa vain, jos ajattelemme ja/tai koemme olevamme.


Mitään ei siis todella ole, eikä siis myöskään mitään syytä murehtia mitään.

Kommentit