Oletko usein eri mieltä jonkun ihmisen kanssa vain siksi, että et pidä tuosta ihmisestä?

 

Oletko usein eri mieltä jonkun ihmisen kanssa vain siksi, että et pidä tuosta ihmisestä?


Hän on ehkä paljastanut sinusta itsestäsi sellaisia asioita, joita et itsekään halua myöntää.


Ei hätää: Tällainen käytös on erittäin yleistä ja hyvin inhimillistä. Sinulla on jotain "hampaankolossa" tuota ihmistä vastaan, ja siksi et yksinkertaisesti HALUA, että hän olisi viisas ja oikeassa!


Voit törmätä tällaisiin tilanteisiin keskusteluissa hyvin usein: Jos kirjoitat vaikkapa Jeesuksen ehdottoman rakkauden opista kristitylle, ja hän ei tunne sinua, niin hän saattaa olla kanssasi samaa mieltä. Mutta jos kerrot, että Buddhakin opetti noita samoja asioita, niin tuo uskovainen ihminen pelästyy, ja torjuu ajatuksen Jeesuksen ja Buddhan opetusten samankaltaisuudesta.


Hän ei halua menettää tuttua uskonnollista asennettaan liittyen kristinuskoon "oikeana" uskontona ja buddhalaisuuteen "vääräuskoisuutena".


Joskus tällaiset tilanteet ovat myös koomisia: Jos kerrot keskustelussa jonkin mielipiteen, ja joku toinen kertoo saman mielipiteen, niin ennakkoluuloinen ihminen hyväksyy tuon toisen ihmisen näkemyksen ja kannattaa sitä, mutta vastustaa sinun samanlaista näkemystäsi.


Tällaisia tilanteita kuvaa kansanviisaus: "Ei ole koiraa karvoihin katsominen."


Monesti myös uskomme asioita vain siksi, että ihailemme ihmistä, joka noita asioita lausuu. Jos ihminen on esimerkiksi julkisuudesta tuttu henkilö, niin hänen sanoillaan saattaa olla todella paljon kannattajia vain siksi, että monet epävarmat ihmiset haluavat olla samaa mieltä tunnetun henkilön kanssa.


Ja tällöin "sopulilauma" menee massan mukana "vaikka heikoille jäille", koska pelokkaat ihmiset uskovat, että "joukossa on voimaa" - silloinkin, kun laumanjohtaja on ylpeä ja suunta aivan väärä.


Ja sekin on inhimillistä käytöstä, pelkoon perustuvaa.


Kaikki sodat perustuvat tällaiseen laumakäytökseen, samoin hengellisten liikkeiden hyväksikäyttötapaukset ja uskonnolliset joukkoitsemurhat, jotka perustuvat karismaattisten uskonnollisten johtajien käyttämään psykologiseen valtaan.


Nuo vallankäyttäjät ja sotapäällikötkään eivät ole "pahoja" - mutta pelokkaita ja ylpeitä he ovat, aivan kuten heidän kannattajansakin.