Mielenrauha ja turtuminen negatiivisiin tunnetiloihin sekoitetaan usein toisiinsa

 

Monet ihmiset sekoittavat toisiiinsa aidon mielenrauhan ja turtumisen negatiivisiin tunnetiloihin.


Jos olet elänyt ikään kuin "käsijarru päällä", peläten ilon kokemuksia siksi, koska ilo paljastaa aina tiedostamattomia tunnelukkojamme, niin et ole rauhallisenakaan aidosti tyyni, vaan olet vain pakottanut itsesi tottumaan matalampiin värähtelytaajuuksiin.


Siksi saatat puhua muista ihmisistä pahaa paljonkin ilman, että "omatuntosi kolkuttaa".


Vastaavasti ihminen, joka on usein aidon mielenrauhan ja puhtaan ilon tilassa, tuntee myös negatiiviset tunteet suhteessa voimakkaampina, eli hän tuntee voimakasta "sielunkipua", kun hänen tunnetilansa hieman laskee.


Tästä johtuu, että esim. luovia taiteilijoita pidetään usein "sekopäinä". Jos taiteilija ei ole tietoinen siitä, että hänen voimakkaat tunnetilavaihtelunsa johtuvat tunnetaajuuden muutoksista, niin hän saattaa myös itse pitää itseään "hulluna".


Ja siksi monet luovat ihmisetkin ovat ylpeitä ja "hankalia", vaikka he kokevatkin paljon mielihyvää luovassa tilassaan.


Jos haluat testata, oletko aidosti myötätuntoinen vai tunteisiisi turtunut eli "estynyt", niin kysy itseltäsi kysymyksiä:


Onko olemassa pahoja ihmisiä ja viattomia uhreja?
Onko kuolema usein tragedia?
Onko eläinten ja ihmisten sääliminen tärkeää?
Olenko ylpeä moralisti?
Rakastanko itseäni ja muita ilman ehtoja?


Kukaan ihminen ei voi valehdella itselleen, ja jos paljastut ylpeäksi moralistiksi, niin sinulla on vielä negatiivisia asenteita, joita et ole myöntänyt itsellesi.


Aidosti myötätuntoinen ihminen ei tuomitse ketään - tai jos hän on hetkellisesti matalammissa tunnetiloissa ja kokee siksi vihaa, niin hän tiedostaa koko ajan sen, että tuo viha johtuu vain tunnetilan laskusta.


Tällainen ihminen myös palaa helposti ja nopeasti takaisin tyyneyden tilaan, aivan kuten pieni vauva, jonka itku loppuu yhtäkkiä ja vaihtuu hilpeään nauruun.


Vauvatkaan eivät ole vielä tottuneet tunnetaajuuden laskuihin, eli he ovat lähellä ns. viattomuuden tilaa, jossa ei ole "pahuutta ja heikkoutta".