Älä mielistele vihaista eli ylpeää ja pelokasta ihmistä, vaan kunnioita omaa totuuttasi - syyllisyys johtaa aina turhaan kärsimykseen

 

Oletko ollut joskus tilanteessa, jossa esität oman mielipiteesi ja olet hyvin rauhallinen (uskot siis omaan totuuteesi), mutta seurassasi oleva hermostunut ihminen käskee sinua rauhoittumaan?


Miksi tuo hermostunut ihminen tekee niin?


Hän tekee niin siksi, että sinun mielipiteesi tai olemuksesi sai hänet hermostumaan, ja hän uskooo SINUN olevan syyllinen hänen reaktioonsa. Todellisuudessa hän hermostui itselleen, eli hän on eri mieltä oman todellisen itsensä kanssa.


"Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa."


Jos tuollaisessa tilanteessa säikähdät ja haluat "rauhoittaa tilanteen", mielistelemällä tuota hermostunutta ihmistä, ja etsimällä syitä tuohon reaktioon omasta itsestäsi, niin myös oma tunnetilasi laskee, ja hermostunut eli pelokas ihminen kokee hetkellisesti "voittaneensa" sinut puolelleen.


Ylpeä ihminen on siis hetken "hyvää pataa" muiden kaltaistensa eli pelokkaiden ihmisten kanssa, koska hän kokee näiden ihailevan hänen "viisauttaan". Ylpeä ihminen ei kuitenkaan koskaan ole viisas.


Toisen ihmisen mielistely ja oman itsen syyllistäminen ei koskaan perustu aitoon rakkauteen vaan pelkoon, ja siksi hyväksytyksi tulemisen tarve johtaa aina lopulta kärsimykseen.


Näemme aina muut ihmiset sellaisina, kuin millaisia uskomme heidän olevan - eli millaisia itse olemme juuri nyt.


Siksi ylpeä ihminen tuomitsee ja säälii muita. Hän tuntee pelkoa, ja näkee siksi myös kaikki muut ihmiset pelokkaina tai pelottavina, vaarallisina tai "uhreina". Hän siis haluaa kontrolloida kanssaihmisiään, vaikka se ei ole koskaan mahdollista. Jokainen ihminen on täysin vapaa, joka hetki.


Muista, että tuollaista mielistelytilannetta EI muuta positiiviseksi se, että uskot, että toisella ihmisellä on joku psyykkinen "poikkeama", kuten esimerkiksi autismi tai dementia.


Jos joudut tekemisiin autistin tai dementikon kanssa, joka kokee sinut ja mielipiteesi "uhkaavina" ja joka käyttäytyy siksi seurassasi epäkunnioittavasti, niin mielistelysi vain pahentaa hänen pelkoaan - mehän vaistoamme aina toisten ihmisten todelliset tunnetilat.


Kohtele siis kaikkia vihaisia eli pelokkaita ihmisiä kuin uhmaikäistä lasta: Säilyttäen oma mielenrauhasi, uskoen, että uhmakohtaus menee pian ohi, jos et provosoidu itse.


Voit löytää ns. yhteisen sävelen kenen tahansa toisen ihmisen kanssa, ja siksi sinun ei tarvitse muuttaa omaa itseäsi muiden takia, vaan voit olla rauhassa oma itsesi. Ja vain itseäsi ehdoitta kunnioittamalla myös tuo pelokas ihminen voi kunnioittaa sinua, koska muut ihmiset heijastavat aina meidän OMAA näkemystä itsestämme.