Miksi "syyttömiä usein syytetään"? Miksi "oikea syyllinen" tuntuu pääsevän usein helpommalla?

Miksi "syyttömiä usein syytetään"?
Miksi "oikea syyllinen" tuntuu pääsevän usein helpommalla?


Miksi hyvin säntilliset eli velvollisuudentunteiset, itsekriittiset ihmiset, saavat joskus vielä vuosienkin päästä maksettavakseen velkoja, jotka johtuivat jonkun toisen ihmisen huolimattomuudesta - tai he joutuvat maksamaan jonkun ihan toisen ihmisen velkoja?


Näin tapahtui esim. muutama vuosikymmen sitten, kun monet hyväntahtoiset ja säälivät läheiset takasivat omien perheenjäsentensä lainoja.


Miksi näennäisesti huolettomampi eli välinpitämättömämpi ihminen tuntuu vastaavissa tilanteissa pääsevän "kuin koira veräjästä"?


Kyse on näköharhasta. Pedantti ihminen vain syyttää itseään helpommin hoitamattomista asioista, silloinkin, kun hän ei ole niitä itse aikaansaanut.


Välinpitämätönkin joutuu hoitamaan nuo asiat, mutta koska hän ei ole huolissaan vaan ylimielinen, niin asiat sujuvat häneltä näennäisesti ilman itsesyytöksiä - kunnes hän jonakin päivänä putoaa itse kaivamaansa kuoppaan: "Ylpeys käy lankeemuksen edellä."


Jos olet lakaissut jonkun ongelman "maton alle", niin se pysyy siellä, kunnes suostut kohtaamaan tuon ongelman ja vastaanottamaan ratkaisun.


Kumpikaan noista ihmisistä ei ole myötätuntoinen itseään ja muita kohtaan, ja siksi molemmat kokevat ongelmia niin kauan, kunnes he suostuvat suhtautumaan ongelmiin rakkaudella, ikään kuin tienviittoina, ratkaisujen mahdollistajina.


Tiedostamattomat syyllisyydentunteet voivat ilmetä elämässä hyvin monenlaisilla tavoilla, ja kaikkia noita ilmenemismuotoja kannattaa siksi tietoisesti arvostaa:


Ihminen, joka pelkää kauppojen hälytysportteja, vaikka ei ole koskaan varastanut mitään, manifestoi tilanteita, joissa jo maksettujen tuotteiden viivakoodit aktivoituvat uudelleen. Aiheetonta syyllisyyttä tunteva ihminen ei ole "neuroottinen hullu", vaan pelokas.


Vastaavasti kostonhimoinen ihminen, joka oikeasti varastaa, saattaa syyttää vartijoita ja poliiseja "rasismista" tai välinpitämättömyydestä "kleptomaniasairautta" tai dementiaa kohtaan. Kostonhimoinen ihminen on ylpeä, mutta ei "paha" vaan pelokas.


Ihminen, joka haluaa miellyttää kaikkia muita ihmisiä, vetää puoleensa miellyttämisenhaluisia, "rasittavia" ja ongelmaisia ihmisiä, koska hän ei henno sanoa kenellekään "ei". Hyväntahtoinen ihminen ei ole "tyhmä kynnysmatto", vaan pelokas.


Jos olet itse joskus tuntenut syyllisyyttä tai ärtymystä toista ihmistä kohtaan, ja saat yhtäkkiä maksumuistutuksen liittyen tuohon vanhaan laskutusongelmaan, johon et ollut edes itse syyllinen, niin iloitse siitä, jos tuo asia ei enää saa "maailmaasi kaatumaan" eli mieltäsi järkkymään - etkä ala syytellä siitä myöskään laskuttajaa.


Vetovoiman laki ohjaa vääjäämättä meitä kaikkia olemaman armollisia itsellemme ja muille, ja tällaiset muistutukset menneisyydessä koetuista ongelmista ovat eräänllainen tilanneraportti siitä, kuinka vilpittömästi olet oppinut rakastamaan itseäsi.


Kaikki kokemukset elämässämme tapahtuvat aina täydellisessä synkroniassa eli "oikeaan aikaan", ja siksi koemme vanhojen ja unohtuneiden ongelmiemme toisintoja juuri silloin, kun olemme aidosti iloisia eli flow-tilassa.


Tarotsymboliikassa:

Jos olet saanut yhden elämänvaiheen päätökseen ("maailma"-kortti) ja olet siten valmis aloittamaan uuden elämänvaiheen ("hullu" eli "jokeri" -kortti), niin arvosta tällaisia "menneisyyden haamuja" merkkinä uudesta alusta ja täysin uusista mahdollisuuksista!