Miksi on parempi olla täysin yksin, kuin ylpeästi "kukkona tunkiolla"?

 

Miksi on parempi olla täysin yksin, kuin ylpeästi "kukkona tunkiolla"?


Vastaus on yksinkertainen:
Kukko on tunkionsa vanki.


Jos etsit onnea muiden ihmisten hyväksynnästä niin muista, että pelokkaita ja ylpeitä ihmisiä on aina enemmän kuin viisaita.


Ja jos sinun oma onnellisuutesi on siis kiinni pelokkaiden ihmisten suosiosta, niin et ole vapaa, vaan joudut jatkuvasti pelkäämään, koska nuo pelokkaat lähtevät seuraamaan uutta johtajaa - ja kääntävät sinulle selkänsä tai hyökkäävät sinua vastaan. Syyttävät sinua omista peloistaan.


Ja pelokkaat liikkuvat useimmiten suurina laumoina, etsien turvaa toisistaan, ja siksi saatat menettää suurenkin suosiosi hyvin nopeasti. Hetkellä, kun "tuuli kääntyy".


Tästä johtuu myös se, että poliitikot vaikuttavat usein epärehellisiltä. Yksikään poliitikko ei voi tehdä kenestäkään kannattajastaan onnellista, koska onnellisuus on jokaien ihmisen itse valitsema tunnetila - ei siis olosuhde, jonka poliitikko voisi kansalaiselle tarjota.


Luota siis aina ennen muuta omaan itseesi ja omaan totuuteesi ja kunnioita kaikkia muita ihmisiä - silloinkin, kun he jättävät sinut yksin.


Seura tekee kaltaisekseen, ja usein kun väki vähenee, niin pidot paranee.



(hevoslauman johtajat ovat aina viisaita, koska hevoset ovat vaistotasolla, eivät pelokkaita ja ylpeitä)