Jos kiellät omat unelmasi, niin taistelet itseäsi vastaan - manifestoimme jokaisen hetkemme itse

 

Omaan elämäänsä pettyneet ihmiset suhtautuvat usein halveksivasti sanaan "manifestointi", joka siis tarkoittaa unelmien toteuttamista. Ja me manifestoimme jokaisen hetkemme. Myös oma olemassaolosi on oma manifestaatiosi, aktiivinen ajatus "sinusta, joka on".


Jotkut ylpeät ihmiset jopa väittävät, että he eivät edes pyri mihinkään, vaan elelevät vain tyytyväisinä muuttuvien tunnetilojensa aallokossa. "Elämähän on vain unta."


He siis eivät usko voivansa vaikuttaa tuohon uneen, ja siksi he eivät myönnä, että heilläkin on toteutumattomia toiveita.


Meillä kaikillahan on myös paljon tiedostamattomia toiveita, sillä luomme niitä elämämme jokaisena hetkenä. Ja jos vastustamme omia toiveitamme, yrittämällä torjua ne, niin ne pyrkivät SILTI toteutumaan, koska todellinen olemuksemme johdattaa meitä aina niitä kohti.


Tästä johtuu se, että monet uskovaiset ja ateistit vetävät puoleensa ihmisiä, jotka eivät pelkää "jumalaa ja saatanaa", mutta eivät myöskään kohtaloa tai sattumaa, ja jotka uskovat omaan voimaansa.


On siis aivan eri asia luottaa synkroniaan ja uskoa unelmiin - kuin teeskennellä tyytyväisyyttä, joka ei ole totta.


Sana "sallimus" on sekin alun perin tarkoittanut meidän omaa sallivuuttamme, ei "jumalaa, joka sallii".


Älä siis rankaise itseäsi suremalla toivottomuutta ja pelkäämällä muutosta, vaan iloitse siitä, että kaikki muuttuu joka hetki - ja siten myös mikä tahansa unelmasi on mahdollinen, jos vain sallit sen tapahtua.