Todellisuus eli "kohtalo" ei luo kokemuksiasi - olet itse valinnut myös "kohtalosi", vaikka et tiedostaisi sitä

 

Jotkut uskontojen kaltaiset filosofiat opettavat, että "todellisuus luo meitä", eli että emme luo itse omaa todellisuuttamme (joidenkin tiulkintojen mukaan esimerkiksi "Ihmeiden opikurssi" opetaaa näin).



Jos ihminen uskoo tällaiseen maailmankatsomukseen, hän on ikään kuin tuon "valmiin todellisuusvalinnan" armoilla - kohtalonomaisesti. Samalla tavalla kuin monoteisti uskoo, että "tutkimattomat ovat herran tiet" ja tuo "herra" on siis häntä viisaampi ja voimakkaampi.



On kuitenkin aivan eri asia tiedostaa, että luot ja sallit itse omat kokemuksesi, valitsemalla kullakin hetkellä joko kulkemisen niitä kohti, tai niiistä pois päin. Energiavärähtely siis mahdollistaa fysiikan mukaan sen, että mikä tahansa kokemus voi tulla koetuksi, jos itse uskot sen mahdollisuuteen: Ajattelet sen olevaksi (uskomuksethan ovat vain aktiivisia ajatuksia, ja uskomukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä).



On siis koko ajan (ajattomuudessa) olemassa lukemattomia erilaisia todellisuusvaihtoehtoja, joita voimme kokea todeksi, jos niin todella toivomme.



Suuri osa ihmiskunnasta ei ole kokenut tätä todeksi siksi, että monet ihmiset haluavat asioita, joita he eivät aidosti edes toivo.



He siis haluavat vain HALLITA elämäänsä, jolloin aito onnellisuus ei ole mahdollista.



Hyvä esimerkki tällaisesta "halutusta" asiasta on ehdolliseen rakkauteen perustuva parisuhde: Ihminen haluaa elää parisuhteessa "hinnalla millä hyvänsä", jolloin hän ei valitse sellaista puolisoa, jota hän on toivonut vaan sellaisen, jonka hän halusi.



Jos hän rakastaisi itseään ehdoitta, eli tuntisi rakkautta myös ollessaan yksin, niin hän tuossa tunnetaajuustilassa löytäisi puolison, joka myös rakastaa itseään ehdoitta. Ja tällöin rakkaussuhde ei ole ehdollinen, vaan aitoon (itse)rakkauteen perustuva.