Sinä Olet Luoja

  Mikä erottaa meissä olevan "hengen" ja "sielun" toisistaan? Sielu voi olla olemassa vain, jos se kokee olevansa olemassa. Sieluakaan ei siis "todella ole", on vain energiavärähtely. Eli voimme kokea olevamme "kaikkeuden henki", elämän energia, sekä ei-fyysisessä olomuodossa, että myös täällä fyysisessä elämässä, mehän olemme molemmissa koko ajan. Siksi tunnemme tunnetiloja. Negatiivinen tunnetila kertoo siitä, että olet erossa todellisesta olemuksestasi, puhtaasta rakkaudesta. Ja toisaalta meillä on myös "egosielu", jolla on tietynlaisia tunnemuistoja ja toiveita. Nuo tunnemuistot ja toiveet ovat tuon sielun "energiakentässä", ja kuljemme siis aina ihmishahmossa toiveitamme kohti, myös kokiessamme ongelmia (ongelmat ovat omia toiveitamme, sydämen toiveitamme tarkentavia). Ja negatiivisten tunnemuistojen eli asenteiden eliminoiminen on AINA todellinen toiveemme eli pyrimme rakastamaan myös vihollisiamme ja ongelmiamme. Eli l...

  Tuntuuko sinusta, että et menesty elämässä, vaikka mitä tekisit? Oikotie onneen: Laajenna käsitystäsi siitä, mitä menestys on, ja menestyt välittömästi. Oletko aina halunnut olla velaton ja vauras, saada unelmiesi työn tai harrastuksen, löytää kodin, jossa viihdyt, saada aikaan merkittäviä asioita ja saada myös arvostusta muilta ihmisiltä? Jos arvostat tänään itse jotain - mitä tahansa - mitä sinulla on, tai mitä saat kokea, niin olet menestynyt. Arvosta siis ruokaa, jota syöt. Arvosta vettä, jota juot. Arvosta viileyttä, jos sinulla oli äsken kuuma. Arvosta kukkia maljakossa tai tien vieressä. Arvosta sitä, että hengität. Arvosta sydäntäsi, joka on toiminut koko elämäsi ajan. Arvosta perhettäsi, jos sinulla on sellainen. Tai arvosta sitä, että sinulla ei ole perhettä, koska voit elää ylhäisesti yksin. Jos olet menettänyt läheisiäsi, niin arvosta sitä, että he olivat kuitenkin joskus elämässäsi ja sait tutustua heihin. Näennäisesti menestyneet, rikkaat, kuuluisat, lahjakkaat ja i...

  Oletko kiinnostunut jostain uskonnosta, filosofiasta tai muusta maailmankatsomuksesta siksi, koska joku kuuluisa ja karismaattinen ihminenkin on tuosta samasta aatteesta kiinnostunut? Uskotko, että lahjakkaat, ihaillut ja julkisuudesta tutut ihmiset ovat sinua viisaampia? Haluaisitko itsekin olla kuuluisa, ihminen, jota muut kuuntelevat? Haluatko sinäkin kuulua "ihailtujen ihmisten heimoon"? Tuntuuko uskonollinen mystiikka tai hyvin vaikeaselkoiset tieteelliset teoriat sinusta jännittävältä ja elämää rikastuttavalta? Koetko, että elämäsi on tyhjää ja väritöntä ilman shamanistisia rituaaleja, viccalaisuutta, buddhalaisuutta, ortodoksikristillisyyttä, islamia tai helluntailaisuutta? Noiden aatteiden kannattajathan eivät vaikuta tylsiltä. Uskotko, että "totuus" löytyy lopulta avaruudesta, jos vain kehitetään riittävän hyviä teknisiä havainnointilaitteita? Muista, että jos päätät vaihtaa maailmankatsomustasi siksi, että elämäsi vaikuttaa ilman tuota uutta maailmankats...

  Onko hienoa ja hyödyllistä olla "soturi"? Mikä tahansa kokemus voi tuntua hetkittäin hienolta, mutta taisteleminen on aina turhaa ja kärsimystä aiheuttavaa, koska elämämme tarkoitus on ilo ja mielenrauha, ei taistelu ja taisteluiden voittaminen. On samantekevää, mitä tai ketä vastaan tai minkä tai kenen puolesta taistelet: Taisteletko perheesi tai lastesi puolesta, parempien palkkojen puolesta, sukupuolesi tai seksuaalisen suuntautumisesi puolesta, tasa-arvon puolesta, poliittisten näkemystesi puolesta, maailmankatsomuksesi puolesta, luonnon puolesta, "rasismia" vastaan...koska taistelet, niin huomiosi kohdistuu koko ajan "ongelmiin", ja vedät puoleesi sekä lisää ongelmia, että itsesi kaltaisia taistelijoita, "vihollisia". Jos taistelet, niin sinun OMA todellisuutesi näyttäytyy sotatantereena. Taistelijana valitset siis taistelusi itse ja ylläpidät niitä itse. Monet ihailevat "soturinaisia" ja uskovat, että koska naiset ovat usein fyy...

  Millaiseen "totuuteen" kannattaa uskoa? Sellaiseen, joka tekee sinut aidosti iloiseksi ja tyytyväiseksi, eli tuo valitsemasi "totuus" toimii myös käytännössä haluamallasi tavalla. Ja tuo totuus tekee sinut iloiseksi myös silloin, kun olet yksin itsesi kanssa, etkä siis saa tukea uskollesi muilta samanmielisiltä. Jos olet päättänyt uskoa johonkin uskontoon, filosofiaan tai tieteelliseen maailmankatsomukseen, ja joudut usein puolustelemaan maailmankatsomustasi muille, niin taistelet turhaan. Itseään aidosti rakastavat ihmiset eivät koskaan UHRAUDU uskonsa ja totuutensa puolesta. Heidän uskoaan ei kukaan eikä mikään myöskään koettele, koska heillä on jo se kaikkein arvokkain asia, jota voimme koskaan saavuttaa - rakkauden ja onnellisuuden tunne, tieto omasta voimasta ja sen mahdollistamasta vapaudesta.

  The Weird Creatures - satiirisia sarjakuvia vetovoiman laista We are not only we. Inside us is living a huge population of tiny creatures. So we are their Universe, and because everything in this Universe is vibration, we all vibrate together. So they must also feel our feelings, and worry our worries? Weird Creatures in Facebook !  

  Miksi ei ole hyödyllistä yrittää "sietää" sellaisia ihmisiä, jotka ärsyttävät sinua, vaikka ärsyyntymisen syy onkin sinussa itsessäsi? Totuus on, että ihmiset, jotka ärsyttävät sinua ovat kaikkein arvokkaimpia kanssaluojiasi, koska ärsyyntymisen syy on aina ärsyyntyjässä itsessään. Silti esim. ahdistuneen ihmisen täytyy tuntea hetki myös vihaa, jotta hänen tunnetaajuustilansa kohoaisi. Jos yrität väkisin vain olla "suuttumatta" asioista, jotka ärsyttävät sinua, koska haluat olla "hyvä ihminen", niin tunnetaajuustilasi ei kohoa eikä vapautumista tapahdu. Tuijotat edelleen asiaa, joka suututtaa. Siksi monet "kiltit" ihmiset sairastuvat myös fyysisesti - he patoavat ja kieltävät negatiivisia tunteitaan. Ja muut ihmiset vaistoavat kaunasi joka tapauksessa aina, vaikka et paljastaisi sitä sanallisesti. Olet kaunaisena passiivisesti aggressiivinen. Jos olet ylpeä ja vihaat siksi myötätuntoista ihmistä, niin muista, että hän TIETÄÄ, että vihaat häntä....

  Kysymyksiä hyväätarkoittaville, mutta sääliä tunteville luonnon-, eläinten- ja lastensuojelijoille: Jos olet vegaani, niin saako ihmisvauvalle juottaa sinun mielestäsi maitoa? Äidinmaitoa? Riistääkö vauva äitiään? Vai riistääkö äiti vauvaa, synnyttämällä hänet "pahaan maailmaan"? Onko oikein, että sinä itse olet elossa? Eikö olemassaolosi luontoa hyväksikäyttävänä "vieraslajina" riistä luontoa? Onko oikein, että kuka tahansa nainen saa synnyttää lapsia? Lapsistahan voi tulla luontoa tuhoavia lihansyöjiä. Riistätkö hypoteettiselta vasikalta hengen, jos et juo maitoa ja/tai et syö lihaa? Sehän ei todennäköisesti koskaan saa edes syntyä, koska kukaan ei tarvitse sitä. Jos tuhoat lupiineja ja kurtturuusuja, niin oletko murhaaja? Jos pyrit pääsemään eroon argentiinanlattanasta (Obama nungara), niin rakastatko ja kunnioitatko silti luontoa? Jos loukutat vapaana kulkevia kotikissoja, niin mistä tiedät, halusiko kissa itse tulla loukutetuksi? Kissahan tunsi itsensä vapaak...

  Paljastavia kysymyksiä parisuhteissa eläville: Elätkö ihmisen kanssa, joka yrittää usein "suitsia" sinua, muuttaa sinua mieleisekseen? Häpeääkö ja taivasteleeko hän joskus julkisesti sinun esittämiäsi rehellisiä mielipiteitä? Jos kerrot innoissasi hänelle omia ajatuksiasi ja suunnitelmiasi, niin onko hän usein kiusaantunut ja huudahtaa "hullu!!" Varoittaako hän sinua aina silloin tällöin, että et vain nolaisi häntä muiden silmissä? On mahdollista, että puolisosi motiivi elää kanssasi on joku muu kuin aito kunnioitus ja puhdas rakkaus. Älä kuitenkaan eroa hänestä, ennen kuin olet puhunut nämä "asiat auki" hänen kanssaan! Äläkä ammu viestintuojaa!!

  Suurin osa ihmisistä valitsee sosiaalisuuden ja samanmielisyyden enemmistön kanssa tilanteissa, joissa on läsnä suuri joukko pelokkaita, ja yksi aidosti rohkea eli autenttinen ihminen. Miten sinä toimit tällaisissa tilanteissa? Uskallatko olla eri mieltä, kuin enemmistö? Jos sinulla on käsittelemättömiä pelkoja itselläsi, niin on tietysti täysin inhimillistä turvautua sellaisiin ihmisiin, jotka ovat kaltaisiasi eli pelokkaita. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että "totuudenpuhujan ampuminen" joukolla ei tee sinusta ja joukoistasi viisaampia? Jokainen päivä kannattaa ainakin aloittaa puhtaan myötätunnon ja ehdottoman kunnioituksen tunnetilassa. Siten havaitset helpommin tilanteet, joissa "jänistät", eli syytät, säälit ja taivastelet - etkä siis ole rehellinen omalle sisäiselle totuudellesi, joka perustuu aina aitoon rakkauteen.

  Oletko joskus tullut "vainotuksi"? Miten vainoajasta pääsee eroon? Olemalla kiinnittämättä tällaiseen ihmiseen huomiota ja tuntemalla tietoisesti puhdasta myötätuntoa häntä kohtaan. Emme voi koskaan päästä eroon mistään yrittämällä tehdä niin. Vetovoiman laki estää sen. Vainoamista kokevat pelokkaat ihmiset ja hyvin usein "uhrit" ovat ylpeitä. Ja siksi sekä vainoaja että "uhri" ovat molemmat samalla taajuudella eli samassa todellisuustilassa. Tällaisesta taajuusresonanssista oli kyse myös natsi-Sakasassa. Myös julkisuudessa paljon työskentelevät ihmiset saattavat kokea "julkisuuden kirouksen", ja se on itse aiheutettu ongelma. Jos he eivät kiusaantuisi huomiosta, tuo huomio ei kiusaisi heitä ja ongelmaa ei olisi. Myös ex-puolisot vainoavat usein ihmisiä. Monet ovat joutuneet vaihtamaan jopa nimeä, muuttamaan salaiseen osoitteeseen ja käyttämään peruukkia vainoamisen takia - etekin siihen aikaan, kun ei vielä ollut lähestymiskieltolakia. Laki ei...

  Oletko usein yksin, silti tuntematta yksinäisyyttä? Ihminen, joka viihtyy hyvin itsensä seurassa, on "sinut itsensä kanssa", kokonainen itsensä. Hän ei siis tunne pelkoa, eikä tarvitse muita ihmisiä turvakseen. Hän on sovussa oman omantuntonsa eli korkeamman itsensä kanssa ja rakastaa itseään täysin ehdoitta, mikä mahdollistaa mielenrauhan. Ja jos häntä joskus ahdistaa, niin hän tietää, miten mielen tasapainon voi helposti palauttaa - ahdistushan on vain sitä, että olemme erossa todellisesta itsestämme, erillisyysharhan vallassa. Hän tulee kyllä toimeen myös muiden ihmisten kanssa, koska yksin aidosti viihtyvät ihmiset ovat siis usein intuitiotilassa, ja tuossa tilassa olemme tunneresonanssissa myös kaikkien muiden ihmisten todellisen olemuksen kanssa, ja osaamme esimerkiksi valita sanamme siten, että toinen ihminen kokee itsensä kunnioitetuksi. Tämä on mahdollista, vaikka noilla kahdella ihmisellä olisi hyvin vähän "yhteistä", tai he eivät tuntisi toisiaan lainka...

  Vertaus, joka paljastaa, miksi meitä oman todellisuutemme luojia korkeampia voimia eli "jumalia" ei voi olla olemassa: Kuvittele, että sähköenergia on "jumala", ja sähkölaite energian materiaalinen manifestaatio, ajatus sähkölaitteesta, jonka joku on ensin ideoinut ja sen jälkeen todellistanut, toteuttanut ideansa. Voiko sähkölaite toimia ilman tuota voimaa? Ja voiko tuo voima olla "olemassa" ilman manifestaatiota, eli esimerkiksi tuota sähkölaitetta? Eläimet ja kasvit eivät usko "jumaliin", koska ne kokevat olevansa tuo energia, vaistotilassa. Voit uskoa korkeampiin voimiin vain, jos olet itse erillisyysharhan tilassa.

  Miksi naiset usein rakastuvat "komeisiin tai karismaattisiin renttuihin" ja miehet kauniisiin "blondeihin"? Miksi sama ilmiö näkyy usein myös ns. seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten käyttäytymisessä? Miksi tällaiset rakkaussuhteet ovat usein hyvin dramaattisia? Miksi ns. vastakohdat näyttävät kuitenkin usein myös "täydentävän" toisiaan? Ilmiö johtuu ehdollisesta rakkaudesta, joka ei oe rakkautta lainkaan. Jos ihminen ei rakasta itseään ehdoitta, hän on toiveikas, säälivä tai ylpeä - tai epätoivoinen. Kun ylpeä näkee ihmisen, jota monet muutkin ihailevat, hän ihastuu. Voimakas ihastus ei kuitenkaan perustu rakkauteen, vaan haluun voittaa. Ylpeä ihminen haluaa toteuttaa toiveensa "hinnalla millä hyvänsä". Hän siis kieltäytyy pohtimasta valintansa seurauksia. Huutokaupoissa näkee paljon tällaisia "levottomia" ihmisiä. Heidän päämääränsä on usein voittaminen, ei se, että he todella haluaisivat ostaa jonkun tavaran. Myös sääli perus...

  Oletko joskus törmännyt vaatimukseen, että sinun pitäisi olla hienotunteinen toisen ihmisen uskomusta kohtaan? Ja tätä näkemystä perustellaan usein sillä, että tuo henkilö ei ole "valmis" koettelemaan omaa uskomustaan. Jos keskustelukumppanillasi on vahva maailmankatsomus, joka poikkeaa omastasi, niin saako siis tuon henkilön kanssa keskustella tästä aiheesta, vai pitääkö olla "hienotunteisesti hiljaa", vaikka olisi paljon sanottavaa? Ei tarvitse. Jos omat ajatuksesi ja kysymyksesi ovat intuition eli sisäisen viisauden inspiroimia, niin et ole "ärsyttäjä", vaikka toinen keskustelija ärsyyntyisi. Olet viestintuoja. Jos ihminen keskustelee julkisesti omasta maailmankatsomuksestaan, niin hän kohtaa väistämättä myös ihmisiä, joiden näkemykset ovat erilaisia. Hän siis "saa mitä itse tilaa" ja on itse valinnut eli manifestoinut tuollaiset kohtaamiset. Sääli on sairautta, ei kunnioitusta. Aidosti rohkea ihminen ei pelkää kritiikkiä. Jos kritiikki on a...

  Voit nauttia muiden ihmisten seurasta vain, jos viihdyt itsesi kanssa. Jos pelkäät omia "heikkouksiasi", niin nuo muut ihmiset näyttävät ne sinulle. Ja syyttämällä noita muita et pääse eroon rakkaudettomuudesta itseäsi kohtaan. Rakasta siis itseäsi ilman mitään ehtoja. Olet suurenmoinen, oman universumisi luoja ja ainoa havaitsija.

  Oletko sitä mieltä, että kukaan ihminen ei voi olla "viisas" eli tietää miksi koemme elämää juuri sellaisena, kuin sen koemme? Mistä tiedät, että näin on? Jos sinä et tiedä jotain, niin näet myös muut ihmiset tietämättöminä. Sinun maailmasi on aina oman mielesi heijastuma. Viisas ihminen tietää olevansa kaikkivoipa, koska hän on kokenut niin. Ja silti hän ei tiedä kaikkea tulevista hetkistään, tai mitä muille ihmisille tapahtuu, koska se ei ole hänen todellinen toiveensa. Jos ihminen on viisauden tilassa, hän vastaanottaa hetken kerrallaan, mielenrauhan tilassa. Ja mielenrauhan tilassa vastaanotamme vain todellisia toiveitamme. Usein on niin, että esimerkiksi oman kuolevaisuuden tiedostaminen saa ihmisen elämään "täydemmin". Mutta jos tiedät täsmälleen, kuinka tulet itse kuolemaan ja miten se tapahtuu, niin on myös mahdollista, että keskität kaikki ajatuksesi vain tuohon edessä olemaan kuolemaan, etkä enää nautikaan elämästä. Älä siis toivo tietäväsi kaikkea elämä...

  Miksi siivoamme, vaikka pian on taas sotkuista? Siivoaminen on parhaimmillaan mielen harmoniatilaan pyrkimistä ja tuon tilan ylläpitämistä. Pakonomainen eli neuroottinen siivoaminen perustuu aina pelkoon ja ahdistukseen - samalla tavalla kuin neuroottinen oman kehon peseminenkin. On myös ihmisiä, jotka elävät epäjärjestyksen keskellä, mutta eivät ole siitä huolissaan. Tällaiset ihmiset ovat usein innostuneita ja luovia, mutta eivät mieleltään täysin tasapainoisia. Myös heimokulttuureissa, joissa asunnoissa on maalattia ja astioina ovat kasvien lehdet, lakaistaan ja pidetään yllä järjestystä ja puhtautta. Kodissa saattaa myös olla "pyhitettyjä huoneita", jotka ovat hyvin kauniita, mutta joita käytetään harvoin, jotta arvokkaat huonekalut ja huone pysyisivät siisteinä. Huone, jota ei käytetä lainkaan, on kuitenkin "matalaa energiaa" (manifestoitunut huonekalu on menneisyyttä), eikä se siis ole harmoniatilassa ja "elävä", jos sitä ei kukaan "olento...

  "Ain laulain työtäs tee!" Miksi ahertajien, puurtajien, velvollisuutta tuntevien ja työnarkomaanien lapsistakin tulee usein puurtajia - tai päihteistä, elämyksistä, rahasta tai materiasta riippuvaisia, levottomia ja kapinoivia tosikkoja, tai uskonnollisia fanaatikkoja? Jos ihminen uhraa itsensä työlle, on uhrautumisen syynä rakkaudettomuus itseä kohtaan. Ja ihminen, joka ei rakasta itseään ei voi rakastaa myöskään läheisiään aidosti, vaan hän on myös perheensä uhri. Jos ihminen rakastaa työtään vilpittömästi, hän ei uhraudu sille, ja rakastaa myös perhettään aidosti, uhrautumatta. Jos olet töissä, älä tunne syyllisyyttä siitä, että et ole perheesi parissa. Jos olet perheesi parissa, älä tunne syyllisyyttä siitä, että et ole töissä. Voit nauttia elämästä vain rakastamalla itseäsi ja läheisiäsi, työtäsi ja vapaa-aikaasi. Et ole syntynyt uhrautumaan kenenkään etkä minkään puolesta. Elämän ainoa tarkoitus on onnellisuuden tunnne.

  Miten kannattaa toimia, jos kohtaat nettikeskustelussa inttäjän? Inttäjä on ihminen, joka haluaa väkisin todistaa olevansa oikeassa, ja että muut ovat väärässä. Inttäjä EI siis ole ihminen, joka puhuu omaa totuuttaan, johon hän itse uskoo. Näemme aina muut ihmiset sellaisina, kuin millaisia itse uskomme heidän olevan, ja siksi inttäjä saattaa keskustelun edetessä sanoa muille keskustelijoille turhautuneena: "Tästä asiasta on kyllä ihan turha inttää, tämä keskustelu ei etene mihinkään!" Hän ei turhautuneena havaitse sitä, että hän inttää itsensä kanssa, ei niiden kanssa, joilla on erilainen näkemys. Keskustelu ei siis etene HÄNEN haluamaansa suuntaan, vaan muut "pitävät oman päänsä", koska kaikki, mitä vastustamme, vahvistuu aina. Vaikka inttäjä liittoutuisi muiden inttäjien kanssa, niin SILTI hän inttää vain ja ainoastaan itsensä kanssa. Todellisuuutemmehan on subjektiivinen. Ja pian hän taisteleee myös noiden liittolaistensa kanssa eli "omat koirat purevat...

  Onko meditointi eli ajatusmelun tietoinen hiljentäminen "suorittamista", ajatusten kontrolloinnin yrittämistä? Ei ole Tällainen ajatus on lähtöisin egon tunnetaajuustiloista, joissa ihminen ei tiedosta sitä, että "kaikki, mitä vastustat ja mihin kiinnität huomiosi, lisääntyy aina". Egotilassahan tunnemme ylpeyttä, ja ylpeys on "harha vapaudesta". Jos yrität suhtautua mieleesi tuleviin ajatuksiin välinpitämättömästi, niin silloin kiinnität niihin edelleen huomiosi, et siis vapaudu niistä. Miksi meditointiin ja mielenrauhan tilaan pyrkimiseen siis liittyisi "suorituspaineita"? Kysehän on irtipäästämisestä, ei suorittamisesta. Jos naurat vitsille ja mielialasi kohoaa, niin "suoritatko" tuon vapautumisen?

  Kuinka voit saavuttaa täydellisen vapauden tunteen, joka on elämämme ainoa päämäärä? Kuvittelemalla, että istut tyytyväisenä veneessä virran vietävänä, etkä siis yritä meloa virtausta vastaan, koska tiedät, että suunta on täsmälleen oikea - sinun toivomasi suunta. Voit saavuttaa täydellisen vapauden tunteen hyväksymällä sen, että olet ikuisesti keskeneräinen, ja tuo virta vie sinua koko ajan kohti jotain uutta. Ja ymmärtämällä, että myös kaikki näennäiset ongelmat ovat omia luomuksiasi, päämäärääsi selkeyttäviä kokemuksia, eivät siis rangaistuksia tai virheitä. Jokainen kokemasi hetki on siis täydellinen, ja vain sinä hallitset tuota hetkeä, olethan itse sen luonut. Kukaan tai mikään muu ei siis hallitse sinua, etkä sinä yritä hallita olosuhteita tai muita ihmisiä - etkä myöskään alistu kuvitteellisille "korkeammille voimille", tai pelkää "pahoja voimia". Mikään tekosi ei ole ollut väärä. Mikään kokemuksesi ei ole ollut hyödytön. Et ole koskaan menettänyt mitään. ...

  Tyytymätön tiedonetsijä ei ole tyytyväinen mihinkään perusteluihin, koska hän ei ole vastaanottavaisessa tilassa itse. Jos perustelen näkemyksiäni todellisuuden subjektiivisuudesta omilla kokemuksillani, niin joku tyytymätön saattaa halveksia kokemuksiani sanoen, että ei niillä ole mitään "yleistä todistusarvoa", ovathan kokemukset henkilökohtaisia. Tai tyytymätön arvostelija haukkuu tuollaista kokemuksellista tietoa "naisten ja blondien kuvitelmiksi" vain siksi, että minä olen nainen. "Hyökkäys on paras puolustus." Jos taas otan keskustelussa esiin kuuluisia ajattelijota tai tiedemiehiä, jotka ovat kanssani samaa mieltä, niin tyytymätön tiedonetsijä saattaa halveksia minua siksi, koska olen "namedroppaaja". Sanonta "ei kannata heittää helmiä sioille" kuvaa tällaista tyytymätöntä tiedonetsijää. Jos ihminen ei itse halua vastaanottaa vastausta omaan kysymykseensä, niin kukaan muukaan ei voi tuota vastausta hänelle antaa.

  Miksi mainitsen avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan ihmisenä, joka ei usko todellisuuden olemassaoloon, vaikka hänen mielipiteensä tästä aiheesta ovat usein ristiriitaisia? (Valtaoja antaa ristiriitaisia kommentteja myös tässä Ivan Puopolon tekemässä haastattelussa) Teen niin siksi, että vaikka hän on usein ns. todellisuuden tuijottaja puhuessaan "kosmoksesta" eli järjestäytyneestä maailmankaikkeudesta (tähtitieteilijän roolissa hänen on niin tehtävä), niin toisaalta hän tuntee hyvin myös kvanttifysiikkaa ja tietää, että kvanttifysiikan mukaan aikaa ja ns. positioita ei ole olemassa. Todellisuuden olemassaolo absoluuttisena on siis mahdottomuus. Tästä haastattelusta saa sellaisen vaikutelman, että Valtaoja on kiusaantunut "pylväspyhimyksen" rooliinsa. Muiden ihmisten ihailuhan tuntuu hyvin epämiellyttävältä silloin, jos ihminen itse ei ole täysin mielenrauhan tilassa, eikä siis ole löytänyt vastauksia kaikkiin kysymyksiin, joihin on etsinyt vasta...

  Onko "mukavuusalueelta pois siirtyminen" ja "uusien haasteiden vastaanottaminen" aina hyödyllistä? Ei ole. Jos teet jotain tänään vain siksi, että rikkoisit rajojasi ja tekisit jotain, jota et eilen tehnyt, niin tilanteesi tänään on kyllä erilainen kuin eilen - koethan uusia kokemuksia. Mutta jos motiivisi kokea jotain uutta perustuu levottomuuteen ja ahdistukseen, niin kaikki uudet kokemuksesi vain vahvistavat sisäisen tyhjyyden tunnettasi. Ironinen sanonta "millään ei ole mitään väliä, kuollaan kumminkin" on siis levottomalle negatiivinen lause, vaikka se voi olla tyytyväiselle ihmiselle myös vapautta kuvaava viisaus. Motivaatio eli egon inspiraatio ja intuitiivinen inspiraatio ovat siis aivan eri todellisuustiloja. Monet ihmiset ovat ymmärtäneet tuon "mukavuusalueelta pois siirtymisen" niin, että heidän täytyy kokea mitä tahansa uutta koko ajan - ja myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat hyvin epämukavilta - jotta elämä tuntuisi edes JOLTAKI...

  Oletko ollut joskus mukana keskustelussa, jossa on paljon jonkun yhden aatteen, filosofian tai uskonnon kannattajia, joista useimmat myös tuntevat toisensa? Kyse saattaa olla myös ns. vähemmistöryhmästä, jonka jäsenet ovat epäluuloisia kaikkia oletettuja "ulkopuolisia" kohtaan. Tällaisissa tilanteissa saatat jäädä ulkopuoliseksi, vaikka sinun kanssasi samaa mieltä oleviakin olisi keskustelussa paljon. Saatat huomata, että sinun näkemyksiäsi ei arvosteta, koska "et kuulu joukkoon". Sosiaalinen yhteisö siis "puhuu ohitsesi" - vaikka samaan aikaan tuo enemmistö pohtii ihan samoja asioita, kuin sinäkin kommenteissasi, ja joista sinulla on jo paljon ns. kokemuksellista tietoa. Tällainen tilanne johtuu siitä, että ihmiset, jotka ovat vielä epävarmoja omasta totuudestaan, etsivät turvaa sosiaalisuudesta, eli he haluavat olla "samanmielisiä mielestään oikeiden ihmisten kanssa". Kyseessä on siis "keskinäisen kehumisen kerho", ja on myös taval...

  Varoitus: Sisältää stereotyyppisiä yleistyksiä. Älä siis turhaan takerru lillukanvarsiin. Oletko joskus törmännyt mieheen, jolla on paljon naispuolisia ihailijoita, ja joka sanallisesti ylistää usein naisia ja feminiinistä energiaa? Kunnioittaako tällainen mies naisia? Ei kunnioita. Ihaileva ja ylistävä ihminen haluaa nähdä ihailunsa kohteet oman mielikuvansa mukaisina, täydellisinä. Hän siis haluaa hallita ihailunsa kohteita. Kukaan ihminen ei kuitenkaan ole koskaan toisen ihmisen mielikuvan mukainen - eikä täydellinen. Olemme kaikki joka hetki keskeneräisiä. Esimerkkejä: -Karismaattinen taiteilijamies, joka pitää kissoista, joka viihtyy kuppiloissa ja kissanristiäisissä, esiintyy kulttuurintuntijana ja kohottaa usein tunnetilaansa alkoholilla. Hänellä on naispuolisten ihailijoiden lisäksi paljon myös tyttöystäviä ja "emoja", joiden luokse hän pääsee tarvittaessa yöksi. Kun yhden "rakastajattaren" kanssa tulee ongelmia, hän löytää heti turvapaikan toisen luota. -...

  Elämän tarkoitus on huolettomuus, luomisen ilo, ei henkinen tai uskonnollinen "kilvoittelu". Kollektiivinen uskomus, joka liittyy kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen, perustuu rajallisuusharhaan. Siksi mihinkään sellaiseen maailmankatsomukseen, jonka omaksuminen tuntuu uurastukselta, uhrautumiselta, vaikealta ymmärtää tai edes oudolta ja mystiseltä, ei kannata paneutua. Jos "totuus", jota joku oppijärjestelmä tarjoaa, ei ole yksinkertainen ja selkeä, ja tuon "totuuden" kanattajat vakuuttavat, että kukaan muu kuin "korkeampi voima" tai "vihityksi syntynyt" ei voi tietää "totuutta", on tuo oppijärjestelmä rajallisuusharhaa kokevan ihmismielen tuotos. Jos uskonnollisen tai henkisen yhteisön piirissä on ihmisiä tai "jumalia ja messiaita", joita palvotaan, ja yhteisön hierarkiassa ylemmille tasoille nouseminen, edellyttää jonkinlaisia mystisiä, salaisia vihkimyksiä tai paksujen kirjojen lukemista, niin kyse on pelkoon ...

  Jos sinulla on hyvin voimakas negatiivinen asenne eli antipatia jotain toista ihmistä kohtaan, niin muista, että tuo asenne on sinussa itsessäsi. Et siis pääse siitä eroon haukkumalla, arvostelemalla etkä edes säälimällä tuota ihmistä. Peilikuvaahan ei voi muuttaa, ellei peiliin katsoja itse muutu. "Mene siis itseesi", rauhoita mielesi, meditoi tai ajattele ihan muita asioita, joihin ET liitä mitään negatiivista. Et voi muuttaa valmista asennettasi tuota antipatiasi kohdetta kohtaan, yrittämällä tehdä niin, koska jos yrität, niin vastaanotat vain noita samoja kriittisiä ajatuksia, jotka ovat oman asenteesi alun perin aikaansaaneet. Olet siis "siilipuolustustilassa". Muiden samaa ihmistä inhoavien kanssa liittoutuminen vain pahentaa tilannetta. Tyypillisiä loputtomia taisteluita omia negatiivisia asenteita vastaan ovat esimerkiksi ehdolliseen rakkauteen perustuvat parisuhteet. Jos puolisot ovat yrittäneet hallita toinen toisiaan eli "omistaa toisensa", ni...

  Älä liittoudu muiden heikkojen kanssa, jos haluat päästä helposti ja nopeasti päämääräsi, ja tunnet yksin olevasi itsekin heikko. Vaikka teitä heikkoja olisi miljoona, niin olette silti yhdessäkin heikkoja. Uskomus, jonka mukaan taistelijat ovat "yhdessä vahvempia", perustuu siis pelkoon. Ja keitä ovat heikot ihmiset? Heikot ihmiset ovat sääliviä, pilkallisia, ylpeitä, syyllistäviä, katkeria, vihaisia, uhriutuvia - eli pelokkaita. Jos sinä olet aidosti rohkea, niin olet vahvempi ja vaikutusvaltaisempi, kuin nuo miljoonat heikot yhdessä. Koska sinä et taistele ketäään etkä mitään vastaan - et siis myöskään itseäsi vastaan. Esimerkkejä turhista taisteluista, jotka olisi voinut voittaa välittömästi aidolla rohkeudella: -Seksuaalivähemmistöjen ja kulttuuristen vähemmistöjen taistelu "syrjintää" ja "rasismia" vastaan. -Naisten taistelu tasa-arvon saavuttamiseksi. Tasa-arvo on mahdoton tavoite, koska jokainen ihminen päättää joka hetki itse, arvostaako hän its...

  Jos mielialasi on matala, niin älä vastaanota ajatuksia tuossa tilassa. Ne eivät ole hyödyllisiä ajatuksia. Olet parhaillaan sellaisella "mielen kanavalla", jossa et haluaisi olla. Vetovoiman laki vahvistaa aina sitä todellisuustilaa, jossa itse juuri nyt olet. Mutta voit siis vaihtaa tuota todellisuutta milloin tahansa. Älä kuuntele surullista todellisuusohjelmaa, jos haluat kuunnella iloista ja vapauttavaa. Hiljennä mielesi ja tunnetilasi kohoaa heti, koska vain negatiiviset ajatukset voivat pitää mielesi matalana. Päästä siis irti airoista ja toiveidesi virta alkaa välittömästi kuljettaa sinua toiveidesi suuntaan ja taistelu virtausta vastaan päättyy. Mikään epämiellyttävä tai toivoton hetki elämässä ei ole KOSKAAN pysyvä, koska kaikki muuttuu koko ajan. Ja sinä itse päätät, mitä milläkin hetkellä koet. Jos siis joku asia tai ihminen tuntuu sinusta uhkaavalta tai ärsyttävältä, niin hallitset tuota tilannetta itse, koska ärsyyntyminen on ainoastaan oman mielesi luoma illu...