Yrittävätkö myötätuntoiset ihmiset vältellä "todellisia" ongelmia?

 

Yrittävätkö myötätuntoiset ihmiset vältellä "todellisia" ongelmia?

Eivät. Asia on aivan päin vastoin

Kukaan ihminen ei ensinnäkään ole koskaan aina myötätunnon tunnetilassa. Ei Jeesus, ei Dalai Lama, ei yksikään meditaation mestari.

Voimme luoda todellisuuttamme vain kokemalla ei-toivottua, eli tunnetaajuutemme laskee ja nousee jatkuvasti.

Jokainen saavutuksemme eli toiveen toteutuminen luo aina aivan uudenlaisen tilanteen, jossa koemme jälleen ns. kontrastia, siis ei-toivottua - voidaksemme valita toivotun.

Jos voitat lotossa miljoonan ja ostat kymmenen urheiluautoa, niin ongelmasi eivät lopu vaan ne muuttavat muotoaan: Katsastukset, huollot, varashälyyttimet, tuttavien kateus...........Jokainen täyttynyt toive on siis myös aina haaste.

Mutta jos olet USEIN myötätunnon eli mielenrauhan tunnetilassa, eli arvostat myös kaikkia ns. ongelmiasi, niin negatiiviset tunnemuistosi puhdistuvat pois.

Myötätuntoinen ei siis voi koskaan "lakaista mitään TODELLISIA ongelmia maton alle", koska toiveemme toteutuvat juuri tuossa tunnetaajuustilassa. Ja suurin toiveemme on aina ihmiselämässä aito mielenrauha, "valaistuminen".

Myötätuntoinen ei siis näe ongelmia ongelmina, vaan arvokkaina tienviittoina.

Tätä tarkoitti alun perin myös sanonta "itku pitkästä ilosta". Juuri mielenrauha ja ilo saa siis meidät kohtaamaan negatiiviset tunnemuistomme "silmästä silmään" ja kunnioittamaan sitä, että voimme valita vapaina todellisuutemme luojina ei-toivotun sijasta toivotun.

Ja aivan samalla tavalla jokaisella ihmisellä on täydellinen vapaus myös kärsiä!

Jaa