"Kiittämättömyys on maailman palkka"

 

"Kiittämättömyys on maailman palkka".


Mitä voimme oppia muiden ihmisten ylimielisyydestä?


Jos olet pyyteettömästi auttanut muita ihmisiä, jakanut heille vaurauttasi, niin materiaalista kuin kokemuksellista viisauttakin eli "henkistä pääomaa", ja nuo autettavasi ovatkin "kiittämättömiä", niin miten tällaiseen käytökseen kannattaa suhtautua?


Vastaus on yksinkertainen: Arvostamalla tuota kiittämättömyyttä. Sellaisen ihmisen halveksiminen, jolta olet saanut paljon, on aina ylpeyteen eli pelkoon perustuvaa, ja siksi kiittämättömyys kannattaa aina "jättää omaan arvoonsa".


Lapset eivät aina arvosta vanhempiaan. Oppilaat eivät aina arvosta opettajiaan. Entiset puolisot eivät aina arvosta puolisoita, joista ovat eronneet.


Mutta sinun tehtäväsi EI ole loukkaantua eli tuohtua, vaan arvostaa sitä, että havaitsit tuon kiittämättömyyden. Loukkaantujana olet nimittäin myös itse ylpeä. Vapaudu siis ylpeydestäsi ja et enää laskeudu muiden ylpeiden eli pelokkaiden todellisuustilaan.


Kenenkään meistä ei tarvitse olla kiitollinen kenellekään, eikä kenenkään meistä tule odottaa kiitollisuutta keneltäkään, koska luomme jokainen itse oman todellisuutemme.


Arvosta itseäsi ja kaikkia muita ihmisiä, myös niitä ylpeitä ja röyhkeitä, ja tavoitat mielenrauhan, joka on ainoa asia, jota elämässäsi koskaan tavoittelet.