Traumasi katoaa kun et enää näe sitä traumana

 

Mitä pitäisi tehdä, jos epäilet, että sinulla on joku vaikea lapsuustrauma, ihmissuhteisiin liittyvä ikävä muisto tai sukukarma, josta pitäisi päästä eroon, jotta voisit vihdoinkin toteuttaa omia toiveitasi?


Huomaa sanat, joita käytät:
-epäilys
-vaikea
-trauma
-karma
-päästä eroon
-vihdoinkin


Emme voi koskaan päästä eroon mistään yrittämällä tehdä niin, voimme vain vetää puoleemme. Vetovoiman laki.


Emme voi myöskään nopeuttaa toiveidemme todellistumista olemalla kärsimättömiä ja tuntemalla toivottomuutta ja turhautumista. Kärsimättömänä päin vastoin estät toiveitasi toteutumasta.


Jos siis olet huolissasi lapsuustraumoista, ihmissuhde- tai sukukarmoista, niin todellisuudessa vahvistat niitä, keskittämällä niihin ajatuksesi ja olemalla huolissasi. Uskot siis itse noiden traumojen ja karmojen olemassaoloon, jolloin ne manifestoivat itse itseään.


Siksi monet terapiat, joissa "käsitellän traumoja", kestävät vuosia.


Älä siis YRITÄ muistella negatiivisia kokemuksia - olivat ne sitten omiasi tai muiden kertomia - ja väkisin hyväksyä jotakin, joka tuntuu epämiellyttävältä. Pyri aina ensisijaisesti rauhoittamaan mielesi. Kokemus, jonka olet valmis hyväksymään tulee mieleesi itsestään sellaisella hetkellä, kun sitä vähiten odotat, eli kun mielesi ei vastusta positiivista versiota tuosta kokemuksesta.


Mikä tahansa "ongelma" tai negatiivinen kokemus on aina arvokas, koska se luo välittömästi tapahtumahetkellä positiivisen vastineen itsestään. Jos siis tietoisesti arvostat lapsuuden kokemuksiasi, omia inhimillisiä vanhempiasi ja muita osallisia, entisiä puolisoitasi tai suvultasi perimiäsi negatiivisia tunnemuistoja, niin vastaanotatkin niiden luoman rakkauden ja ymmärryksen - ja negatiiviset muistot katoavat.


Kaikki kokemuksemmehan ovat synnyttäneet joko positiivisia tai negatiivisia muistoja sen mukaan, missä tunnetilassa olemme itse olleet kokemuksemme hetkellä. Voit siis tietoisesti myötätuntoa tuntemalla muuttaa myös menneisyytesi ikävät muistot myönteisiksi.


Elämämme ainoa päämäärä on aina tyytyväisyys ja mielenrauha juuri nyt, ja puhdas myötätunto ja rakkaus kaikkea kokemaamme kohtaan.