Tekniikka helpottaa elämäämme, mutta voimme valita myös luonnonmukaisemman tavan elää - ja silti hyödyntää teknisiä innovaatioita

 

Mihin ihmiskunta on menossa: Palaammeko vanhaan ja luonnonläheisempään maailmaan vai jatkammeko edelleen kohti teknisempää "avaruusajan" yhteiskuntaa?

Tuo jälkimmäinen eli toiveiden (toiveajatusten) kautta tapahtunut laajentumisemme kuten esim. moderni tekniikka ei katoa minnekään, koska jokainen ajatus joka on joskus ajateltu on ikuisesti olemassa.

Mutta voimme päättää käyttää vain sellaista tekniikkaa, joka on hyödyllistä psykofyysiselle hyvnvoinnillemme ja palata vanhaan niiltä osin, kuin tuntuu hyvältä. Esim. käsillä tekeminen on meditaatiivista toimintaa ja sellaisena mielenrauhaa ylläpitävää.

Ja juuri näin monet ihmiset jo toimivatkin. Esim. hyvin raskaisiin maataloustöihin palaaminen ei ole hyväksi sellaiselle ihmiselle, joka jo tietää, että raataminen ei ole välttämätöntä.

Mutta nykyisenkaltainen maataloustuotantokaan ei ole ainoa tapa tuottaa ravintoa, toiveemme ovat luoneet jo paljon nerokkaampia ja helpompia tapoja, kuin möyriä maata traktoreilla tai tappaa ruohoa syöviä eläimiä ja syödä niiden lihaa.

Onhan autokin vielä rakenteeltaan kuin nelipyöräinen hevoskärry (ja hevoskärryt ovat hieno ja hyvin vanha tekninen innovaatio!), silti monenlaisia muitakin liikkumistapoja on jo korkeassa tietoisuudessa olemassa.

Ja nekin ovat aina olleet mahdollisuuksina eli energiavärähtelynä olemassa, aikaahan ei ole. Yksi tällainen on teleportaatio. Pyramidien rakentamisessa käytettiin mahdollisesti hyödyksi äänen värähtelyä.

Eli ruokaakin voimme tulevaisuudessa tuottaa jälleen sanomalla "abra ka dabra", "luon kuten ajattelen" .

Eikä tämä ole vitsi, vaan ikivanhaa viisautta.