Miksi anteeksipyytäminen tuntuu usein epämiellyttävältä, jopa nöyryyttävältä?
Siksi, koska se ON nöyryyttävää.
Kun jotain ei-toivottua tapahtuu ja joku syyttää sinua, niin olet osallinen, et syyllinen. Jos toinen tuollaisessa tilanteessa osallinen henkilö vaatii sinua pyytämään anteeksi hän yrittää saada vedettyä sinut omaan matalaan värähtelyynsä - siis nöyrtymään. Ja jos nöyrryt, niin tuo toinen ihminen kokee "voittavansa" eli hän tuntee ylemmyydentunnetta, ylpeyttä, joka on sekin negatiivinen tunnetila.
Siksi anteeeksipyytäminen tuntuu usein epämiellyttävältä - ei siis siksi, että olisimme syytettyinä "liian ylpeitä" pyytämään anteeksi ja myöntämään "pahuutemme".
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin."
Myös syyllistävät uskonnot nöyryyttävät uskovia ihmisiä, koska niissä keskitytään "synteihin" eli virheisiin, ei kunnioitukseen.
Emme voi koskaan tehdä kenellekään "väärin" ilman, että myös tuo toinen ihminen on osallinen siihen, mitä tapahtuu. Se, joka ulkopuolisena syyttää toista ihmistä ja säälii toista, puhuu aina ilman "parempaa tietoaan".
Siksi myös kaikki hyväätarkoittava TAIVASTELU on sekä turhaa että haitallista.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!