Materia, raha ja teknologinen kehitys ei ole paha asia vaan ajatuksilla luomisen väistämätön tulos

Materiaa, teknologian helpottamaa elämää ja rahaa rakastavien ihmisten halveksiminen perustuu ylpeyteen, ei omanarvontunteeseen.

 
Elämää (kokemusta olevaisuudesta) ei ole olemassa ilman luomista ja laajentumista. Se, että ihminen on luonut ajatuksillaan materiaa ja teknologiaa ei ole paha asia, eikä muu luomakunta koskaan moralisoi ihmistä, joka unelmoi ja rakentaa, muokkaa ympäristöään.

 
Luonnossakin jatkuva muutos tuhoutumisen ja lajien kuoleman kautta on väistämätöntä ja jatkuvaa. Jos ihminen tuomitsee itsensä ajatuksilla materiaa luovana ja manifestoivana olentona, niin hän tuottaa itselleen vain täysin turhaa kärsimystä.

Yksinkertainen elämä harmoniassa luonnon kanssa voi olla onnellista ja tasapainoista, mutta ajatteleva olento ei voi tyytyä loputtomasti samaan kuin todellisuuttaan sallivat olennot eli eläimet, kasvit ja alkuaineet.

 
Ja koska mitään ei ole todella olemassa, niin myöskään "pahaa tuhlausta" tai "tuomittavaa luonnon tuhoamista" ei ole olemassa - ellemme itse tuomitse itseämme. Kaikki mitä koemme "todeksi" on vain aistiemme tulkintaa energiavärähtelystä.

Emme voi myöskään koskaan autta luontoa yrittämällä suojella sitä. Luonto on ihmistä ja hänen tuhovoimaansa suunnattomasti voimakkaampi. Ja jos yrität niin et ole intuitiotilassa.

Korkeassa tunnetilassa voit kokea yhteyden muuhun luomakuntaan ja elää sen kanssa harmoniassa. Mutta jos tuomitset niitä, jotka eivät ole harmoniatilassa ja tuhoavat luontoa, niin et havaitse sitä, että et ole tuolla hetkellä itsekään selkeyden tilassa - koska tuomitset.

Sinä olet ajatuksilla luoja. Älä koskaan tuomitse itseäsi siksi, että haluat jotakin. Jos et haluaisi mitään, et voisi olla olemassa. Elämän takoitus on onnellisuuden tunne ja saavutamme onnellisuuden vain luomalla, laajentumalla.