Miksi ns. tieteelliset tutkimustulokset ovat usein ristiriitaisia toisiinsa nähden?
"Ilmasto lämpenee vääjäämättä", "ilmasto kylmenee selvästi väliaikaisesti".
"Kahvi/punaviini on todistetusti haitallista", "kahvilla/punaviinillä on todistetusti terveyttä edistäviä vaikutuksia."
Lasi on todistetusti joko puoliksi tyhjä tai puoliksi täynnä.
"Mistä lasista sinä puhut? Täällä on pimeää."
Vaikka moderni tietoyhteiskuntamme perustuu kavnttimekaniikan sovelluksiin, ja kvanttifysiikan mukaan jokainen todellisuuden havainnoija vaikuttaa aina itse omaan havaintoonsa valmiilla asenteillaan, niin silti ns. empiiristä tutkimusta tekevä tiedeyhteisö ei tunnu suinkaan aina ottavan tätä modernin teknologian mahdollistavaa hypoteesia huomioon (käytät itsekin parhaillaan tällaista kvanttimekaniikan sovellusta).
Huomaa: "Tuntua joltakin" perustuu subjektiiviseen asenteeseen ja sen aikaansaamaan havaintoon.
Myös jokainen tieteentekijä ja tutkija on subjektiivinen havainnoija. Ja kun tieteentekijä omine valmiine asenteineen kohdistaa huomionsa johonkin tutkittavaan asiaan, niin aaltofunktio, joka mahdollistaa mitä tahansa tulla havaituksi, muuttuu pistemäiseksi, "empiiriseksi totuudeksi". Ja tuo "totuus" on siis vain tuon tutkijan uskomuksiin perustuva totuus - silloinkin, kun useampi tutkija on hänen kanssaan samaa mieltä eli jakaa saman uskomuksen.
Moderni fysiikkahan on siitä erikoinen tieteenala, että siinä tutkitaan jotakin, jota ei ole olemassa (kuten elektroneja), mutta jonka olemassaolon ilmentymiä voimme subjektiivisina havainnoijina kuitenkin havaita oleviksi.
Ja olemme itsekin noita "havaittuna olemassaolevia" ilmentymiä, emme siis absoluuttisesti olemassaolevia. Ja olemme olemassa vain niin kauan, kuin itse uskomme olevamme. Muille olemme aivan erilaisia kuin itsellemme - emme vain tule sitä ajatelleiksi, elämmehän aina vain oman päämme sisällä.
Kannattaako siis olla huolissaan ilmaston lämpenemisestä vai sen kylmenemisestä?
Kannattaako olla huolissaan kahvin ja punaviinin vaarallisuudesta?
Yksi totuus pätee aina multiversumissa: Huolissaan ei kannata olla koskaan mistään, sillä huolissaan olevana mielesi ei ole rauhallinen. Mielenrauhan eli selkeyden tilassa tiedostat myös sellaiset "vaarat", joiden uskot itse olevan vaarallisia, ja siksi ja vain siksi ne aiheuttavat sinulle vaaraa.
Tällainen ihmiskunnan kollektiivinen uskomus on esimerkiksi "tappavien myrkkyjen" vaarallisuus.
Virginianopossumia kalkkarokäärmeen "myrkky" ei kuitenkaan tapa.
Sianpuolukkapussikoi viihtyy ja voi hyvin "myrkyllisessä" sianpuolukassa.
Ole siis viisas ja rauhoitu, hengitä syvään, nauti elämästä eli tartu siihen ainoaan hetkeen joka sinulla koskaan on - aikaahan ei myöskään ole olemassa.
(ps. jos pilkkaat "junttimaisia" ihmisiä, joiden seinällä lukee "carpe diem", niin pilkkaat silloinkin vain itseäsi)

Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!