Et voi kunnioittaa ja auttaa luontoa ja maapalloa syyttämällä tai syyllistymällä

 

Haluaisitko olla tiedostava, valveutunut ja hyvä ihminen ja taistella luonnon puolesta? Haluatko "pelastaa" maapallon jälkipolville? Tuomitsetko luontoa tuhoavia ihmisiä?


Luovu taistelusta ja tuomitsemisesta, sillä jos taistelet ja tuomitset, olet peloissasi. Ja pelko ei mahdollista avarakatseisuutta. Pelokas ihminen havaitsee hyvin kapea-alaisesti vain sellaisia asioita, joita hän itse pelkää. Samoin syyllisyyttä tunteva ihminen havaitsee asioita, jotka saavat hänet syyttämään itseään tai muita ihmisiä.


Syytämme muita ihmisiä vapautuaksemme omasta syyllisyydestämme. Moralisti ei siksi koskaan ole viisas.


Ja sekä syyttäminen että syyllisyys ovat kärsimystä ihmisille tuottavia tunnetiloja - luontoa et noissa tunnetiloissa voi auttaa. Syyllisyyttä tunteva, luonnon puolesta taisteleva ihminen on siis AINA tekopyhä ja muiden ihmisten pelottelu kärsimystä aiheuttavaa "aivopesua".


Luonto ei koskaan syytä ketään. Luonto on harmoniatilassa ja hyväksyy myös kuoleman luonnollisena osana elämää.


Myös tieteentekijät, jotka ovat huolissaan, näkevät tutkimustuloksissa aina sellaista, mitä he odottavat näkevänsä.


Ja ns. kaksoissokkotutkimukset eivät poista tätä lainalaisuutta, sillä tutkijat vetävät puoleensa sellaista tutkittavaa aineistoa ja koehenkilöitä, joka vahvistaa heidän omaa, valmista uskomustaan.


Myös itseään "puolueettomina" pitävinä tutkijoilla on valmiita asenteita, joita he eivät itse tiedosta.


Valitsemme kvanttitodellisuudesta aina omia uskomuksiamme vahvistavan todellisuusvaihtoehdon.


Ja tästä johtuu se, että eri tutkijoiden tekemät tieteelliset tutkimuksetkin ovat usein täydellisessä ristiriidassa keskenään.


Hyvä esimerkki tästä on taannoinen kohu hyttyskarkotin thermacellin vaarallisuudesta.


Jos elät modernissa maailmassa, niin olet koko ajan välillisesti osallisena suunnattomien hyönteispopulaatioiden kuolemaan. Esim. liikenne tappaa hyönteisiä suunnattomasti paljon suurempia määriä joka hetki, kuin kaikki maailman hyttyskarkottimet yhteensä.
Mutta vaikka luopuisimme kokonaan kaikista moderneista liikennevälineistä, niin silti luonto itse tappaisi noita hyönteisiä. Luonto pyrkii joka hetki aina kohti harmoniaa, ja tämä tapahtuu jatkuvan kuoleman ja syntymän kautta. Olemassaolon "taistelu" luonnossa ei siis ole samanlaista sotaa, jota ihmiset käyvät, vaan juuri tuo olemassaolon taistelu mahdollistaa elämänmuotojen runsauden.


Voit siis kunnioittaa luontoa vain pysymällä intuitiotilassa.


Kävelin äsken laitumella ja koska olin intuitiotilassa en polkenut alleni kaunista hämähäkinseittiä. Pysähdyin intuitioni ohjaamana ihailemaan sitä. Jos olisin tuhonnut tuon seitin, hämähäkkin olisi kutonut uuden - hämähäkki ei siis olisi kärsinyt eikä myöskään syyttänyt minua "pahaksi ihmiseksi".


Mutta intuitiotilassa sain tilaisuuden sekä ihailla tuota seittiä, että arvostaa hämähäkin tekemää työtä.