Kaikkeuden synkronia vallitsee aina - kaikki on aina hyvin

 

Miksi ei kannata "mennä asioiden edelle" eikä "nuolaista ennen kuin tipahtaa"?


Miksi "hiljaa hyvää tulee"?


Miksi "kaikki tapahtuu aikanaan"?


Miksi "lopussa kiitos seisoo"?


Miksi "se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa?"
(ja "hätäilemällä tulee vain kus'päisiä lapsia" )


Vaikka luotkin itse todellisuutesi, niin kaikki mitä tapahtuu on aina täydellisessä synkroniassa kaikkeen muuhun olemassaolevaan ja manifestoituvaan nähden. Sattumia ei ole olemassa.


Siksi paras tapa elää on kunnioittaa kaikkeuden synkroniaa ja nauttia siitä, mitä olet jo luonut. Sillä sitäkään ei joskus vielä ollut.


Lapsi iloitsee lapsuudesta, keski-ikäinen tai vanhus hän ehtii olla myöhemmin.


Jos joku muu on jo saavuttanut jotain sellaista, jota kohti sinä olet vasta menossa, niin iloitse tuon toisen ihmisen puolesta ja saavutat oman päämääräsi nopeammin ja helpommin.


Kaikella on aina täydellinen aikansa.
Tyytyväisenä kuljet ilosta iloon.