Kuollutta ihmistä kohtaan tuntemasi katkeruus on hyvä purkaa vihaamalla hetki kuollutta

 

Jos "särmikkäänä" tunnettu ihminen kuolee, niin pitääkö hänen kuolemaansa kommentoida julkisesti käyttäen kauniita sanoja kuten "osanottoni, N.N. oli niin lämmin ihminen, joka lähti liian aikaisin"?


Niin voi tehdä, jos aidosti tunnet sanasi todeksi, mutta niin ei tarvitse eikä ole hyväksi tehdä, jos et ole "sanojesi takana" eli et puhu totta.


Kuolleet eivät loukkaannu, sillä he eivät tunne negatiivisia tunteita.


Jos sinulla itselläsi on kuolleesta ihmisestä negatiivisia kokemuksia, joita et ole saanut tilaisuutta käsitellä tuon ihmisen eläessä, etkä siten ole tuntenut puhdasta myötätuntoa tuota ihmistä kohtaan, niin on hyvä, jos tunnet hetken vihaa ja kostonhimoa, ja vahingoniloa siksi, että hän on nyt kuollut.


Kun olet "purkanut tunteesi" vainajaa kohtaan, niin pääset eroon tuosta negatiivisesta tunnemuistosta, koska kuollut ei siis tuomitse sinua.


Kaikki negatiiviset kokemuksemme muista ihmisistä perustuvat aina tunnetason osallisuuteen, eli "saamme muilta ihmisiltä aina juuri sitä, mitä itse tilaamme".


Kun Vladimir Putin kuolee, niin on mahdollista vapauttaa maailmaan valtavasti positiivista energiaa. Ei siksi, että Putin olisi "paha ihminen" vaan siksi, että hänestä luotua kuvaa ovat pelänneet ja vihanneet niin monet ihmiset.


Samanlainen "rakkaustulva" mahdollistuisi, jos tuntisimme kaikki puhdasta myötätuntoa Adolf Hitleriä kohtaan.



Viha Hitleriä kohtaan mahdollistaa osaltaan vuosikymmeniä jatkuneen sodan Palestiinassa.