Miksi toiset ihmiset vaurastuvat ja toiset taas pysyvät vähävaraisina?

Vauraus ja varattomuus perustuu uskomuksiin, ei sattumaan, hyvään tai huonoon onneen.

Rikkaus ei tee kenestäkään onnellisempaa, mutta ei myöskään onnettomampaa. Jos ihminen arvostaa sitä, mitä hänellä on ja mitä hän kokee juuri nyt, hän tuntee onnellisuutta.

Siksi sääliin perustuvat rahankeräysmainokset, joissa lapset kertovat perheensä ahdingosta, eivät ole hyödyllisiä. Sääli tuntuu pahalta koska se ei ole hyväksi kenellekään.

Jos annat keräykseen rahaa säälistä niin saatat hetken lievittää omaa huonoa omaatuntoasi, mutta et voi auttaa säälisi kohdetta.

Jos tunnet puhdasta myötätuntoa ja annat rahaa keräykseen, niin autat sekä itseäsi että kaikkia ahdistuneita - olivat he köyhiä tai rikkaita. Ajatustesi laadulla on siis merkitystä.

Köyhyys periytyy, jos köyhän perheen lapset oppivat uskomaan köyhyyteen ja siihen, että köyhyys aiheuttaa kärsimystä. Rajallisuuskokemus on itseään toteuttavaa.

Myös rikas ihminen voi kokea syvää ahdistusta eli arvottomuutta. Voit auttaa myös häntä ja hänen lapsiaan tuntemalla myötätuntoa.

Jokaisella lapsella on vielä sisäinen tieto rajattomista mahdollisuuksista ja kyky olla onnellinen olosuhteista täysin riippumatta. Älä siis sääli lapsia vaan kannusta heitä.