Uskon valaminen, eli negatiivisten uskomusten muuttaminen positiivisiksi

Todellisuutemme on aina omien uskomustemme kuva, ja mitä enemmän koemme elämää, niin sitä enemmän meillä useimmiten on myös erilaisiin asioihin liittyviä valmiita, negatiivisia uskomuksia, jotka saattavat saada elämämme vaikuttamaan "kohtalonomaiselta", tai "ulkopuolisen voiman hallinnassa olevalta", "vankilalta, josta ei ole ulospääsyä.".

Jos sinulla on tällaisia voimakkaita negatiivisia uskomuksia, joiden olet havainnut rajoittavan elämääsi, niin sinun kannattaa alkaa tietoisesti neutraloida uskomuksiasi, ja muuttaa niitä vähitellen positiivisiksi.

Tällaista prosessia voidaan kutsua "uskon valamiseksi", tai "siltaamiseksi". Prosessi on yksinkertainen, ja perustuu omien ajatusten ja tunnetilojen rehelliseen tarkkailuun.

Kun siis ajattelet uskomuksiisi liittyviä lauseita, niin tarkkaile samalla tunnetilojasi. Jos tunnet negatiivisen tunteen, niin valitse joku sellainen lause, joka tuntuu neutraalilta, tai joka saa tunnetilasi kohoamaan.

-Uskon, että ansaitsen sen asian, jota olen toivonut.

-Uskon, että suuren osan niistä asioista, joita olen toivonut, voin myös jossain vaiheessa elämääni saavuttaa.

-Uskon, että kaikki toiveeni ovat  ainakin teoriassa saavutettavissa, eli että kaikkien niiden luokse johtaa polku, ja voin valita tuon polun juuri nyt, valitsemalla positiivisen tunnetilan.

-Uskon, että jotkut toiveeni toteutuvat helpommin, kuin toiset, koska niihin ei liity yhtä voimakkaita negatiivisia uskomuksia. Uskon esimerkiksi vahvasti maapallon pysyvän radallaan, auringon välittämään lämpöenergiaan eli säteilyn jatkumiseen, sisäänhengityksen seuraavan uloshengitystäni, sydämeni lyöntien jatkuvuuteen, solujeni toimintaan eli aineenvaihduntaan, ja kykyyni aistia asioita, ja siksi nuo aistimani asiat ovat "totta" elämässäni.

-Uskon, että minulla on negatiivisia uskomuksia eli tunnemuistoja, jotka tälläkin hetkellä ovat ainoa este toteutumattomien toiveideni edessä.

-Pidän helpoista poluista, mutta olen kokemusteni kautta oppinut arvostamaan myös haastavampia, niihin liittyvien seikkailujen tähden. Tiedostan myös, että matkamme on ikuinen, eli emme koskaan tule saavuttamaan "lopullista päämäärää". Toiveemme ovat siis vain tekosyy sille,  että nautimme niiden tavoittelusta.

-Uskon, että negatiivisetkaan kokemukseni eivät ole olleet turhia, vaan että jokainen negatiivinen kokemus on luonut toiveen paremmasta, ja siten myös lisännyt toiveitteni toteutumisen mahdollisuutta, voimistamalla toiveitani.

-Asiat, joita olen toivonut jo hyvin kauan, olisi mukavaa tavoittaa helpon polun kautta. Tiedän, että nuo toiveet ovat jo olemassa, mutta en vain itse ole täysin uskonut niiden saavuttamisen mahdollisuuteen. Uskon kuitenkin, että voin milloin tahansa muuttaa tuon negatiivisen uskomuksen positiiviseksi.

-Tunnen ja olen havainnut, että jotkut sellaiset polut, jotka ovat aiemmin tuntuneet hyvin vaikeilta, ovat ikään kuin tasoittuneet, koska en ole ollut niistä enää yhtä paljon huolissani, kuin ennen.

-Uskon, että aito huolettomuus ja luottamus elämään tasoittaa kaikkia polkujani, aivan kuten hengityksenikin kulkee vaivattomasti, jos en ole huolissani siitä.

-Uskon, että väylä kohti hartaintakin toivettani kulkee koko ajan allani, minun tulee vain itse havaita se, jolloin matkastani tulee inspiroiva ja nautinnollinen.

-Olen kokenut elämäni aikana paljon tilanteita, joissa vielä hetki sitten täysin mahdottomalta tuntunut onkin muuttunut yhtäkkiä mahdolliseksi. Tällaisia "läpimurtoja"  muistelemalla voin valaa uskoa myös tällä hetkellä mahdottomalta tuntuvan unelman mahdollisuuteen. Tiedän, että kaikki maailman menestyneimmätkin ihmiset ovat jossain vaiheessa elämäänsä vasta unelmoineet menestyksestään.

-Uskon, että tuollaiset läpimurrot, suuret voitot, ja "kuuluisaksi tuleminen yhdessä yössä", ovat nekin kaikki vähitellen tapahtuneiden prosessien, eli tapahtumaketjujen tulosta.

-Tunnistan omassa elämässäni tapahtuneita positiivisia tapahtumaketjuja, eli prosesseja, joissa ns. suuri toiveeni onkin lopulta ollut vain seuraava looginen askel, väistämätön lopputulos, jonka olen itse mahdollistanut, uskomalla siihen. Uskoni eli kohonnut tunnetaajuus muutti siis "näkymättömän näkyväksi", koska vetovoiman laki on ehdoton luonnonlaki, ei pelkkää toiveajattelua.

-Tiedän, että kaikki muuttuu koko ajan, ja että siksi voimani on aina tässä hetkessä, eli voin valita juuri nyt joko vaikeamman, tai helpomman polun.

-Uskon olevani taitava tunnetilojeni tunnistaja, ja siten myös niiden hallitsija, olosuhteista tai muiden ihmisten mielipiteistä huolimatta.

-Uskon tunnistavani melko usein, olenko juuri nyt oikealla vai väärällä, helpolla vai vaikealla polulla, kulkemassa kohti toiveitani vai ei-toivottua.

-Uskon, että olen täysin vapaasti itse omilla ajatuksillani ja uskomuksillani luonut niin helpot kuin vaikeatkin polkuni.

-Pidän ajatuksesta, että olen täysin vapaa oman todellisuuteni luojana.

-Tunnistan useimmiten sellaisen ajatuksen tai lauseen, joka ei palvele tavoitettani, koska tunnistan siihen liittyvän negatiivisen tunnetilan.

-Uskon, ja tiedän myös kokemuksesta, että sellainen negatiivinen uskomus jota en aktiivisesti ajattele, heikkenee huomion puutteessa, ja että tuollaiseen uskomukseen liittyvät ongelmat ratkeavat lopulta itsestään, koska sallin niiden ratketa, päästämällä irti uskomuksestani.

-Uskon, että voin muuttaa uskomustani myös liittyen sellaiseen asiaan, jota minun on yleensä vaikea ajatella huolettomasti. Uskon, että jos pystyn ajattelemaan tuollaista asiaa edes hetkittäin korkeassa tunnetilassa, ja saada siten myös positiivisia kokemuksia liittyen tuohon "kipeään asiaan" elämässäni, niin negatiiviset uskomukseni muuttuvat lopulta positiivisiksi. Uskon, että huoleni kertoo vain siitä, että korkeampi minäni on kanssani aivan eri mieltä, ja että huoleni on täysin turha tunne.

-Uskon ja tiedän juuri nyt tunnetasolla, että polkuni kohti tuota aiemmin hyvin kaukaiselta tuntunutta unelmaa on jo melko tasainen, vaikka en näekään vielä lopputulosta, eli manifestoitunutta unelmaani. Mutta koska tiedän, että olen jo hyvin lähellä unelmani toteutumista (aivan kuten kaksi televisiokanavaakin voi olla lähes samalla taajuudella, mutta silti lähettää aivan erilaista ohjelmavirtaa), koska en ole juuri nyt huolissani, niin seuraan korkeamman minäni ohjausta, ja nautin tästä huolettomuuden tunteesta. Sillä tiedän, että elämälläni ei ole mitään muuta tarkoitusta, kuin tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunne, mielen harmoniatila.

-Uskon ja tiedän, että kaikki todella hyvät asiat ovat aina odottamisen arvoisia, ja että myös jokainen näennäinen tappio on aina vain askelma kohti voittoa.

-Uskon, että vain paras on minulle kyllin hyvää, ja siksi en murehdi sellaisia epäonnistumisia, jotka johdattavat minut kohti onnistumista. Jos poimin kärsimättömänä raa'an hedelmän, niin olen iloinen siitä, että se maistui pahalta, koska syön paljon mieluummin kypsiä hedelmiä!

-Tiedän, että korkeampi minäni ei KOSKAAN katso taakse päin, ja että jokaiseen hetkeen sisältyy mahdollisuus saavuttaa mitä tahansa.

-Tiedän, että pimeys on mahdollista vain, koska valokin on olemassa. Tiedän, että positiivisen tunteen mahdollistaa aina vapautuminen negatiivisesta tunteesta, ei siis koskaan pysyvyys ja staattisuus.

-Tiedän, että korkeampi minäni on koko ajan läsnä minussa, koska jos näin ei olisi, niin ajatukseni eivät herättäisi minussa minkäänlaisia tunteita. Tiedän, että positiivinen tunne kertoo aina siitä, että olen resonanssissa oman korkeamman olemukseni kanssa, joka on samalla koko universumi, ja Kaikki Mikä On, täysin rajattomat mahdollisuudet.

-Tiedän olevani oman universumini keskipiste ja Luoja, ja että kaikki muutkin ihmiset ovat omien universumiensa keskipisteitä ja Luojia, koska mitään ei ole olemassa, ilman havaitsijaa.