Vapaa ihminen ei pelkää sääntöjä ja lakeja eikä "kontrollifriikkejä" - mutta hän ei myöskään uhmaa niitä

 

Millaisia tunteita ja ajatuksia sinussa herättävät termit "sääntö-Suomi" ja "EU-byrokratia"?


Jos nuo sanat herättävät sinussa vihaa ja ärtymystä, niin tunnet olevasi tuon "sääntö-Suomen" tai "byrokraattisen EU:n" armoilla - olet siis pelokas. Vihasi kertoo kuitenkin myös siitä, että haluaisit vapautua pelostasi, tuntea vapautta ja tulla kunnioitetuksi.


Jos taas nuo sanat herättävät sinussa "ylpeää omahyväisyyttä", eli olet tyytyväinen siksi, että lakeja ja sääntöjä luomalla yhteiskunta pysyy turvallisena ja oikeudenmukaisena, niiin olet silloinkin pelokas ja ylpeä. Et voi koskaan hallita toista ihmistä ja hänen elämäänsä rajoittamalla hänen toimintaansa. "Turvassa" on vain itseään ja omaa sisäistä viisauttaan kunnioittava ihminen.


Oikeaa ja väärää mielipidettähän ei ole olemassa, ainoastaan erilaisia näkökulmia.


Nykyisin poliitikot, viranomaiset, erilaiset kansalaisjärjestöt ja "kyläpoliisit" ovat yhä innokkaampia määräilemään muiden ihmisten elämää, koska pelokkaita ihmisiä on maailmassa todella paljon. Nöyriä tottelijoita on siis vähintään yhtä paljon kuin vihaisia sääntöjen vastustajia. Ja kummatkaan eivät ole viisaita, oman arvonsa tuntevia.


Miten siis säilyttää mielenrauha tilanteessa, jossa itse koet tekeväsi oikein, mutta sääntöjen mukaan toimitkin "väärin"? Tai jos näet muiden ihmisten rikkovan sääntöjä, joita sinä olet pyrkinyt "kiltisti" noudattamaan?


Vastaus on: Lopettamalla tuon "pelottavan ja vihatun kontrolliyhteiskunnan" ajatteleminen kokonaan ja pyrkimällä intuitiotilaan.


Mitä useammin nimittäin taivastelet sitä, että jotkut muut tahot yrittävät rajoittaa sinun vapauttasi, niin sitä useammin myös törmäät sellaisiin ihmisiin. Vapaus on mielentila, tunnetaajuustila, ei olosuhde.


Korona-pandemian aikaan viisaat ihmiset kunnioittivat sekä rokotusten puolustajia, että niiden vastustajia, ja toimivat itse juuri niiin, kuin parhaaksi näkivät - "tekemättä tikusta asiaa" jaa "kärpäsestä härkästä".


Nykyisin hyvää tarkoittavat eläinsuojelijat pyrkivät luomaan yhä tiukempia eläintenpitosäädöksiä: Kaikki koirat on rekisteröitävä, kissojen rekisteröintipakkoa suunnitellaan, kotikissoja loukutetaan maaseudulla ja niille annetaan uusi "parempi" koti, hevostalleja koskevat määräykset tiukentuvat koko ajan, hevosten kuljettamista valvotaan todella tiukoilla säännöillä, eläimiä on monissa tapauksissa pakko lääkitä ja rokottaa, jos eläinlääkäri niin käskee, vaikka siihen ei olisi mitään tarvetta, lihansyöntiä pyritään rajoittamaan ja eläimille vaaditaan myös ns. ihmisoikeuksia.


Rasisteiksi", "kiusaajiksi" tai "hyväksikäyttäjiksi" tuomitaan ihmisiä, vaikka kaikki kokemuksemme ovat itse aikaansaatuja - myös se, että ihminen tuomitaan.


Lasten huonosta kohtelusta voitaisiin syyttää ketä tahansa vanhempaa, mutta ne, joilla on huonoin itsetunto, tuomitaan "lasten kaltoinkohtelusta", koska he tuomitsevat itse itsensä.


Myös täysin syytön ihminen voidaan siksi joskus tuomita. Me joko tunnemme syyllisyydentunnetta tai emme, teoistamme täysin riippumatta.


Jos olet selkeyden mielentilaassa, niin havaitset sen, että myös nuo ns. moralistit ja "kontrollifriikit" rikkovat itse monia sääntöjä ja lakeja, moralisti ei vain havaitse "heinäseivästä eli malkaa omassa silmässän".


Jos siis törmäät usein hyvin innokkaasti sääntöjä ja lakeja noudattaviin ihmisiin - oli heillä ns. viranomaisvaltaa tai ei - niin voit tietoisesti päästä tuollaisista tilanteista eroon, tuntemalla puhdasta myötätuntoa.


"Saat aina kokea mitä itse asenteillasi tilaat", ja siksi aito kunnioitus kaikkia pelokkaita ja siksi vihaisia ihmisiä kohtaan mahdollistaa oman onnellisuutesi - myös ns. kontrollifriikkien valtaamassa maailmassa.