Suuri osa ns. koronadenialisteista oli ylpeitä, ei myötätuntoisia

 

Jos väität, että korona-virusta ei ole koskaan ollut olemassakaan, niin väität siis yleisesti, että MAAILMASSA ei ole koskaan ollut todennettua koronavirusta.


Uskot siis huomaamattasi itse "maailmaan" ja "yhteiseen todellisuuteen", jossa asioita joko on tai ei ole.


Mikään asia ei ole kvanttitodellisuudessa "todella olemassa", et myöskään sinä itse. Olet vain energiavärähtelystä joka hetki uudelleen manifestoituva ajatus itsestäsi. Valitset siis itse joka hetki todellisuuden, jossa "sinä" on oman uskomuksesi kaltaisena "olemassa".


Muille ihmisille tuo "sinä" on aivan toisenlainen, kuin sinulle.


Kun nukut tai kuolet, sinua ja maailmaa ei sinulle ole. Todellisuus voidaan kokea vain havaittuna eli aistittuna.


Maailmassa elää miljoonia ihmisiä, jotka uskovat edelleen "vaaralliseen koronavirukseen", ja siksi tuollainen virus on näille ihmisille "olemassa". He vain toivoivat pandemia-aikana kovasti, että tuo virus lakkaisi olemasta yhtä vaarallinen, joten sen "yleinen vaarallisuus" väheni. Kollektiivinen uskomus muuttui, ja virusta pelänneet ihmiset eivät enää yhtä aktiivisesti vastaanottaneet kollektiivista ajatusvirtaa koronaviruksen uhasta (plasebovaikutus).


Kaikki kokemuksemme heijastavat aina omia uskomuksiamme.


Sota on sinulle olemassa, jos uskot olevasi itse mukana sodassa.


Jos siis sinä kiellät, että korona-virusta ei ole koskaan "maailmassa" ollutkaan, niin olet ylpeä eli rajallisuusharhan vallassa.


Atomipommikin oli sen kokeneille "olemassa", vaikka elektroneita ja atomeita ei "todella ole".


Voimme kokea mitä tahansa asioita oleviksi ilman, että ne ovat todella olemassa.