Elämä koostuu itse luomistamme tapahtumaketjuista

 

Elämä muodostuu tapahtumaketjuista - negatiivisista ja positiivisista - jotka kaikki luomme vapaasti itse. Tapahtumaketjut mahdollistaa vetovoiman laki, eli että "samanlainen värähtelytaajuus vetää puoleensa samanlaista".


Vapaus on mukavaa, mutta se tarkoittaa myös vastuuta: Vastuuta tiedostaa omat ajatukset ja tunnetilat.


Nautinnollisin tunne on rakkaus.


Koko ajan ei kukaan meistä voi tuntea rakkautta itseään kohtaan (joka on rakkauden ainoa ilmenemismuoto, emme saa rakkautta muilta, se on aina sisäinen tunne), mutta voimme silti pyrkiä rakkauden eli onnellisuuden tunteen suuntaan.


Eli "kulje aina valoa päin!" Silloinkin kun olet ahdistunut.


Silloin onnellisuutta tuottaa viha ja "suloinen" kosto. Mutta kostonhimosta kannattaa pyrkiä vapautumaan korkeampiin tunteisiin, koska negatiiviset tunnetilat mahdollistavat kärsimyksen.


Me koemme siis elämässä koko ajan tunnetilamme mukaisia tapahtumaketjuja: Egotilassa negatiivisia (silloinkin kun ne NÄYTTÄVÄT positiivisilta, kuten vaikka tuo kosto silloin, kun siihen jää jumiin) ja uskon ja myötätunnon tilassa positiivisia.


Ja nuo tapahtumaketjut voimistuvat aina kun aika kuluu. Jos vaikka ajattelen jotain asiaa, joka saa minut turhautumaan ja jään kiinni tuohon ajatukseen ja tunnetilaan yli minuutin ajaksi, niin vedän puoleeni lisää asioita, jotka saavat minut turhautumaan.


Mutta jos ajattelen jotain iloista asiaa ja jään tuohon tunnetilaan yli minuutiksi, niin vedän puoleeni iloa tuottavia asioita. Yksinkertaista mutta egotietoiselle ihmiselle niin vaikeaa!