Back to basics! Elämän tarkoitus ei ole elämän tarkoituksen pohtiminen vaan ilo

 

Kun henkiset keskustelut monimutkaistuvat, niin on hyvä palata perusasioihin, muuten päädymme jälleen perustamaan uusia uskontoja, joita EMME enää tarvitse:

Siispä Back to basics! 


Mitään ei ole todella olemassa, ei havaintoamme universumista, ei meitä havaitsijoita eikä kronologista aikaa. "Asiat" voivat tulla havaituiksi vain subjektiivisina havaintoinamme.

Useimmissa henkisissäkin keskusteluissa puhutaan egon näkökulmasta, silloinkin, kun puhutaan "egosielusta" (egoistisesta "jumalasta" tai "saatanasta" puhumattakaan).


Kun puhutaan jälleensyntymäkarmasta, "sukukarmoista" ym. niin aktivoidaan välittömästi ajatus tuollaisista karmoista ja aletaan vastaanottaa ihmiskunnan kollektiivisia uskomuksia tuosta aiheesta.

Siksi on hyvä palata aina ajatukseen siitä, että mitään todellisuutta ei ole ja että kaikki tapahtuu samalla hetkellä.

Jälleensymtymästä "vapautuu" siis välittömästi ihminen, joka tuntee puhdasta rakkautta juuri nyt, oli hän sitten ateisti, agnstikko tai mitä tahansa uskontoa tai filosofiaa edustava uskovainen.

Rakkautta ja puhdasta iloa tunteva ihminen on siis "valaistunut" näkemään, että mitään ei ole ilman sen havaitsijaa, joka uskoo tuon jonkin olevan.

Ja entäpä se "jumala"?

"Luoja" on jokainen elävä olento itse, joka havainnoimalla elämää vaikuttaa seuraavan hetken havaintoon. Ja koska aikaa ei ole olemassa eikä todellisuutta ilman havaitsijaa, niin todellisuuskokemus on vain yksi hetki unta ikuisuudessa, jonka koemme taajuusdimensiossa (kokemus laajentaa olevaisuutta), emme aikadimensiossa.

Todellisuuskokemus on yksi pysäytyskuva elektronien multidimensionaalisesta liikkeestä.

Alku ja loppu tapahtuvat siis nyt. Kaikki tapahtuu juuri nyt. Siksi mitään muuta päämäärää ei kenelläkään meillä koskaan ole, kuin elämänilo.

Älä siis vaivaa päätäsi henkisillä, uskonnollisilla tai millään muillakaan asioilla vaan NAUTI!