Voiko rikastuminen tehdä ihmisestä onnettoman?

Voiko rikastuminen tehdä ihmisestä onnettoman?

Kyllä voi.

Rahahan ei itsessään tee ketään onnelliseksi tai onnettomaksi, raha on neutraalia energiaa.

 
Mutta oma uskomuksemme liittyen siihen, koemmeko ANSAINNEEMME paljon rahaa ratkaisee sen, miten suhtaudumme itseemme rikkaana (suomen kielen verbi "ansaita", siis palkkaa kertoo yleisestä asenteesta rahaa kohtaan; useimmat liittävät rahan ja työnteon toisiinsa: "Otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava.").

 
Ja se, miten suhtaudut itseesi on aina onnellisuutesi tai onnettomuutesi perimmäinen syy.
On paljon tapauksia, jossa joku on voittanut vaikkapa suuren summan rahaa lotossa ja koska hän ei ole tottunut tuollaiseen tilanteeseen (hän uskoo edelleen, että rahaa voi saada vain töitä tekemällä eli uhrautumalla) eikä täysin ehdoitta arvosta itseään, niin hän kokeekin äkillisestä rikkaudestaan hämmennystä ja syyllisyyttä.

 
Tai hän kokee huonoa omaatuntoa siitä, että hänen ystävänsä ovat edelleen köyhiä. Kun hän tuntee syyllisyyttä tai huonoa omaatuntoa, niin hänen kanssaan tunneresonanssissa ovat ihmiset, jotka ovat kateellisia. Eli hekään eivät arvosta itseään.

 
Ja kun he sitten pyytävät lottovoittajalta rahaa, niin syyllisyyttä tuntevan voittajan ainoa tapa kohottaa tunnetilaansa on suuttua rahanpyytäjille. Ja sen jälkeen pyytäjät alkavat haukkua voittajaa ahneeksi ja ylpeäksi.

 
Ja voittaja taas katkeroituu huomatessaan, että hänen entiset ystävänsä ovatkin hänen ystäviään vain, jos hän jakaa heille rahojaan.

 
Ja voittaja saattaa lopulta alkaa vihata rahojaan, koska hän yhdistää voiton ja negatiiviset tunnetilat ja ystävien menettämisen.

 
Ongelman ydin on siinä, että voittaja ei siis itse koe ansainneensa voittoa, eli hänen uskomuksensa on ollut, että ihminen voi saada rahaa vain tekemällä töitä sen eteen (mikä ei pidä lainkaan paikkaansa, rikkaimmat tekevät usein vähiten töitä).

 
Ns. syntymärikkaat taas voivat tuntea syyllisyyttä perityistä rahoista, ja hekään eivät siksi nauti varakkuudestaan.

 
Toisaalta taas sekä köyhempi ihminen että varakas ihminen voivat nauttia elämästä aivan yhtä paljon, jos he molemmat arvostavat itseään ja elämäänsä, varallisuuden määrästä riippumatta.

 
Onnellisuushan on aina täysin suhteellista ja riippuu pelkästään siitä, koemmeko nykyhetken mielekkäänä.

Köyhä intialainenkaan EI siis ole suhteessa onnettomampi kuin huomattavasti varakkaampi länsimaalainen.