Oma asenne ratkaisee aina myös sen, mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä itse kullekin meistä.
Nykyisin kun esimerkiksi ruoka-aineiden terveellisyydestä ja epäterveellisyydestä puhutaan paljon, niin teemme itsellemme karhunpalveluksen kiinnittämällä kuviteltuihin epäterveellisiin ruoka-aineisiin huomiota (jolloin niiden epäterveellisyys vahvistuu), ja toisaalta usein myös intoilemalla terveellisten ruoka-aineiden ja elintapojen puolesta.
Innostuskin on hieman negatiivinen tunnetila.
Ihminen on kaikkein onnellisimmillaan aina intuitiotilassa eli silloin, kun hän toimii juuri niin, kuin kullakin hetkellä ITSESTÄ tuntuu hyvältä. Ei siis noudattaen muiden ihmisten näkemyksiä saati moraalisääntöjä.
Tästä johtuvat myös sellaiset näennäisesti paradoksaaliset ilmiöt, kuin että paljon tupakoinut ihminen saattaa kuolla lopetettuaan tupakoinnin liian nopeasti, tai että todella kova mutta iloinen juoppo saattaa elää pitkään, kun taas hänen nuoruuden ryyppykaverinsa kuolee jo nuorena, koska on ahdistunut.
Toisaalta: yksi näköharha on myös se, että kuolema olisi paha asia. Se ei pidä lainkaan paikkaansa: Kuolema on aina harmoniatila ja toiveiden täyttymys kuolevalle.
Pyrkiminen kohti astetta korkeampaa, vapauttavaa tunnetilaa on siis kaikissa tilanteissa aina viisasta - silloinkin, kun muut ihmiset moralisoivat valintojamme eli yrittävät kontrolloida toimintaamme!

Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi, esitä kysymyksiä tai ilmoittaudu Korkean tunnetaajuuden kohtaamisiin (Barbaarikartanossa) täällä!